Ansa Moskovassa -elokuva kertoo, miten tuomarit pelkäävät toisinajattelijoiden rohkeutta

Uutuusdokumentin päähenkilön Anna Pavlikovan tarina kertoo nyky-Venäjän uskomattomasta oikeusjärjestelmästä, jota sana “epäoikeudenmukainen” ei riitä alkuunkaan kuvaamaan. Järjestelmä on läpensä korruptoitunut, suorastaan mätä.  Poliisiväkivalta on yleistä ja oikeudenkäynnit muistuttavat enemmän stalinistista teatteria kuin mitään sivistyneen kansalaisyhteiskunnan toimintamallia. Elokuva alkaa vuodesta 2018, jolloin vasta 17-vuotias Pavlikova kavereineen on haastettuna oikeuteen. “Uusi suuruus” -järjestö, johon hän on kuulunut ja jonka perustajia hän on ollut, onkin ilmeisen laiton. Joku on kannellut poliisille järjestön vallankumouksellisesta agendasta.  Asianajajan perustelut ovat turhia. Paperinsa taakse piiloutuva tuomari mumisee ilman mikrofonia, että Pavlikova joutuu puolen vuoden tutkintavankeuteen. Pavlikovan äiti puhkeaa itkuun.  Anna Pavlikova oli halunnut opiskella biologiaa, ja hänen

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ansa Moskovassa -elokuva kertoo, miten tuomarit pelkäävät toisinajattelijoiden rohkeutta

Tehdastyön tai talouden logiikka ei sovi hoivatyöhön, sanoo ohjaaja-käsikirjoittaja Susanna Helke

Kuorolaululla rytmitetty dokumentti kertoo pikimustalla huumorilla ryyditettynä seniorihoivan ongelmista ja näyttää samalla, kuinka hoivattavat pitäisi kohdata kokonaisina ihmisinä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Tehdastyön tai talouden logiikka ei sovi hoivatyöhön, sanoo ohjaaja-käsikirjoittaja Susanna Helke

Vastaus Voimassa julkaistuun vammaisaktivistien essee-kritiikkiin

Timo Peltonen vastaa vammaisaktivistien esittämään kritiikkiin koskien Helsingin Sanomissa julkaistua esseetä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Vastaus Voimassa julkaistuun vammaisaktivistien essee-kritiikkiin

Koukussa ääriliikkeeseen – tarinoita lähtemisen vaikeudesta

Karen Winther näki 12-vuotiaana koulussa elokuvan Christiane F. -tyttö metroasemalta. Elokuvan oli tarkoitus valistaa nuoria huumeista ja saada pysymään kaukana vaaroista. Vaikutus oli päinvastainen. Pelottelun sijaan elokuva näytti Wintherille maailman, jollaista hän ei ollut ennen nähnyt. “Halusin olla kuin hän. Piikittää heroiinia Berliinin klubeilla” Winther kertoo. Nykyään norjalainen Karen Winther on ex-natsi ja elokuvaohjaaja, joka kertoo dokumentissaan Exit – Leaving the extremism behind, ääriliikkeistä lähtemisestä. Ennen natsiliikettä Winter kuului äärivasemmistoon, Norjan antifasisteihin. 15 –vuotiaana hän lähti mukaan antifasistiseen mielenosoitukseen Ruotsiin. Hän odotti toimintaa ja sitä myös sai, kun poliisi ja mielenosoittajat ottivat voimakkaasti yhteen. Monia mielenosoittajia pahoinpideltiin ja vangittiin poliisin toimesta.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Koukussa ääriliikkeeseen – tarinoita lähtemisen vaikeudesta

Kelle kuuluu huomispäivä, kelle kuuluu maailma?

Agit Prop ja Peter von Bagh toivat solidaarisuuden valkokankaalle. teksti Iida Simes Ennen kuin bändi pääsee aloittamaan, lavalle nousee hehkutuksistaan kuuluisa elokuvamaailman monitaituri. ”Hyvää iltaa. Aikanaan varmaan vain ani harva ymmärsi, että silloin vuonna 1970, kun Agit Prop perustettiin – tai hyvin pian sen jälkeen – se edusti yleismaailmallisessa, erittäin korkeatasoisessa laululiikkeessä ­maailman ehdotonta kärkeä.” Peter von Bagh (1943–2014) on selvästi innostunut kantaaottavasta musiikista ja antaa tilaa laulajatähtien aloittaa. Dokumenttielokuvan ääniraidan valloittaa Natalia-biisi, jonka Pekka Aarnio, Monna Kamu, Pekka Launis ja Sinikka Sokka laulavat tutussa harmoniassaan. Näin alkaa von Baghin viimeinen elokuva, Lauluja utopiasta. Se kertoo viime vuosikymmenten poliittista historiaa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kelle kuuluu huomispäivä, kelle kuuluu maailma?

Ero kirkastaa elämän suunnan

Mia Halmeen dokumenttielokuva Joka toinen pari osoittaa, että eron hetkellä totuuksia on yhtä monta kuin kokijoitakin. Teksti Johanna Siik Muistoista se lähti, kristallinkirkkaista. ”Se, miten eronnut ihminen kertoo eron hetkestä, on kuin hän katsoisi valokuvaa. Hän muistaa kaikki yksityiskohdat, värit ja mitä silloin oli päällä”, elokuvaohjaaja Mia Halme kertoo. ”Ilmiö liittyy sokkiin. Siinä elimistömme reagoi niin, että tunnetaso lamaantuu, jotta pystymme ylipäätään toimimaan. Kun tilanne on ohi, voi se palautua juuri noin, tarkkana muistona.” Halmeen uusin dokumentti ­Joka toinen pari on elokuva parisuhteen hajoamisesta. Siinä seurataan ja kuunnellaan kuutta ihmistä, kolmea entistä pariskuntaa, jotka kaikki kertovat oman versionsa tapahtuneesta. ”Yhtäkkiä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ero kirkastaa elämän suunnan

Sota jäi pään sisään

tTimo Korhosen dokumentti antaa puheenvuoron sodassa mieleltään järkkyneiden lapsille. Keski-ikäinen mies katsoo vakavin ilmein kameraan ja kertoo rintamakauhut kokeneesta isästään, joka sodan jälkeen alkoholisoitui ja piinasi perhettään aina ennenaikaiseen kuolemaansa asti. Kipeä perhehistoria ja suru tuntuvat huolella työstetyiltä. Samalla välittyy tunne siitä, että vastaavia kohtaloita on paljon, niin käsiteltyjä kuin käsittelemättä jääneitä. Timo Korhosen käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti Sodan murtamat kertoo yhteensä kahdeksan tällaista tarinaa. Elokuvan taustalla vaikuttaa vahvasti Ville Kivimäen vuonna 2013 Tieto-Finlandian voittanut tietokirja Murtuneet mielet. Kivimäen mukaan jatkosodan aikana psykiatriseen hoitoon ohjattiin jopa 15 700 rintamamiestä. Kun sodan jälkeen armeija ja sen lääkintähuoltojärjestelmä ajettiin nopeasti alas, monet psykiatrisen hoidon tarpeessa yhä olleet jäivät

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Sota jäi pään sisään

Moraalisen kompassin varassa

Takaisin pintaan on kiihkoton ja tarkka dokumentti salaisesta sukellusoperaatiosta. Teksti Johanna Siik Sen piti olla ihan tavallinen luolasukellus helmikuussa 2014. Harrastaja- ja kaveriporukka oli sukeltanut paljon yhdessä ja vaativammissa olosuhteissa kuin Plurdalenin luolastossa Pohjois-Norjassa. Into pinnan alle oli kova, sillä syvimmillään 130 metriin tipahtavassa yli kolmen kilometrin mittaisessa luolassa on ainutlaatuisen hyvä näkyvyys. Yleishenki oli hyvä, läppä lensi kepeästi valmisteluja tehdessä. Alas lähti viisi miestä kahdessa tiimissä. Vain kolme heistä tuli sinä päivänä takaisin pintaan. Juan Reinan ohjaamassa dokumentissa varsinainen onnettomuuspäivä on pelkkä prologi. Takaisin pintaan keskittyy operaatioon, johon suomalaissukeltajat viranomaisilta salaa ryhtyivät virallisten tahojen todettua, että ruumiiden nostaminen luolaston

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Moraalisen kompassin varassa

Sodan jaloissa ja voimailusalilla

DocPointin jatkojen ohjelmisto pursuaa raakaa voimaa ja vaarallisia tilanteita. Dokumenttielokuvafestivaali DocPoint päättyi tammikuun lopussa. Helsinkiläisfestivaalin jatkot alkavat heti perään ja kiertävät kulttuurikeskuksia Vuotalolta Malmitalolle ja Espoon Kannusaliin ja Karataloon. Dokkarijatkojen ohjelmistossa esitetään kuusi kotimaista dokumenttia. Aiheet vaihtelevat toisesta maailmansodasta painonnostoon ja kanadalaisesta showpainista afganistanilaiseen toimittajaan. Muutamia yhteisiä teemoja ohjelmistosta toki nousee. Ensimmäinen noista aiheista on sota. DocPointissa ensi-iltansa sai Ari Matikaisen Sota ja mielenrauha, joka poraa talvi- ja jatkosodan aikaan ja pyrkii tavoittamaan sotilaiden mielenliikkeitä. Dokumentin pohjana ovat suomalaissotilaiden kirjeet – kirjoittajien lukumäärää tai henkilöllisyyttä ei eritellä – sekä historiantutkijoiden kommentit. Arkistokuvitus on laadukasta, mutta kokonaisuus kärsii ”tervehenkisestä isänmaallisuudesta” tai mielenpahoittamista varovasta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Sodan jaloissa ja voimailusalilla

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan