Pan Nalinin perhe-elokuva on koskettava, kuvallisesti hyvin kaunis ja tarinaltaan ilmeisen omakohtainen. […]
Lue lisää… from Viimeinen näytös on uskottava tulkinta elokuvien vaikuttavuudesta
Näytelmän alussa nähdään viipale ”Juvan Seurantalon näytelmäkerhon” tunteikkaasta Romeo ja Julia -operettisovituksesta. Patetiaa tihkuva romanssi keskeytyy, kun saliin marssii pappi neljän rippikoululaisen kanssa ilmoittaen, että tila onkin varattu heille. Viestiään vahvistaakseen itsetietoinen saarnamies hyppää yhdellä loikalla ylös lavalle täyttäen tilan egollaan ja kaikkialle tunkeutuvalla katseellaan. Näin alkaa Saimaan Teatterin Ripari-näytelmä. Näyttämöpuheista huolimatta nyt ei kuitenkaan […]
Lue lisää… from Uskon ideaa ja tekopyhyyttä jallittava Ripari kiertää heinäkuussa Saimaata
Tuoretta Worst Person in the World -elokuvaa kirjoittamassa ollut norjalainen Eskil Vogt on ohjannut omintakeisen elokuvan, joka yhdistelee lasten elokuvan perusmuotoa ronskin väkivaltaiseen ja ahdistavaan K16- kauhuelokuvakuvastoon. Sinänsä taiten tehdyssä elokuvassa kyseenalaisia tehokeinoja haetaan esimerkiksi brutaalisti rääkättävästä kissasta, ongelmallisesta autismin kuvaksesta ja siitä, miten maahanmuuttotaustaisten yksinhuoltajaäitien lapsilla on outoja taikavoimia. […]
Lue lisää… from The Innocents on omintakeinen elokuva, joka sisältää kyseenalaisia tehokeinoja
Helsingin Q-teatterissa esitettävä Akse Petterssonin ohjaama Eriopis (Medeian selviytyjätytär kertoo kaiken) perustuu lähtöasetelmaltaan Euripideen vuonna 431 ennen ajanlaskumme alkua kantaesitettyyn Medeia-näytelmään. Sen nimihenkilö surmaa omat lapsensa kostoksi sotasankarimiehelleen, joka oli päättänyt jättää hänet mennäkseen naimisiin Korintin prinsessan kanssa. E. L. Karhun kirjoittama näytelmä on toteutettu Medeian päällekirjoituksena hiukan samanlaisella metodilla kuin hänen muutaman vuoden takainen näytelmänsä Prinsessa Hamlet. Uudessa […]
Voimassa uutisoitiin aiemmin Helsingin yliopiston taiteiden tutkimukseen kaavailluista muutoksista. Niiden uhkana epäiltiin olevan teatteritieteen aseman heikentyminen niin, että sitä sitä ei enää voisi opiskella pääaineena. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunnan kokouksessa 15.2. ei kuitenkaan tehty muutoksia teatteritieteen asemaan. Sen sijaan tiedekuntaneuvosto päätti, että taiteiden tutkimuksen kandiohjelmassa opetussuunnitelmakaudella 2023 – 2026 ei enää voi opiskella elokuva- ja televisiotutkimusta opintosuuntana. Lisäksi päätettiin aloittaa suunnittelu taiteiden tutkimuksen maisterin ja kirjallisuudentutkimuksen maisterin mahdollista yhdistymistä vuonna 2026 alkavalla kaudella. Sen vaikutukset eri opintosuuntien ja aineiden asemaan tulevat myöhemmin tarkasteltavaksi. Kuuntele myös Helsingin yliopiston teatteritieteen professori Hanna Korsbergin haastattelu Teatterin poliitiikka & politiikan teatteria -podcastissa. Se löytyy osoitteesta voima.fi/audio ja esimerkiksi Spotifystä.
[…]
Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto käsittelee teatteritieteen asemaa kokouksessaan 15.2.
[…]
Ratinan stadionin kainalosta Tampereen linja-autoasemalta löytyy liiketila, jossa ei myydä mitään. Siellä kortteeria pitää vielä tammikuun lopulle asti Täsmäteatteri, jonka poikkitaiteellinen työryhmä on sovittanut paikkaan feministisen monitoimiareenan. Narttu Live (työnimi) –otsikolla varustetun hankkeen on helppo päätellä piruilevan joulukuussa Tampereelle avatulle Nokia-areenalle, joka ensin nimettiin pääsponsorinsa mukaan Uros Liveksi. Sisältä vaihtoehtoinen monitoimiareena vaikuttaa jonkinlaiselta hippikommuunin ja purkkapopbändin takahuoneen yhdistelmältä. Yleiskirjavan kuosin vahvin väri on vaaleanpunainen. Seinille on ehtaan jääkiekkotyyliin ”jäädytetty” t-paitoja, joiden selkämysten nimistä voi tunnistaa lätkäidoleiden sijaan feminismin ja queer-liikkeen sankareita. Televisioruudulla pyörii ringettevideo. Sivupöydällä on tarjolla kakkua ja mehua. Tämän ei-kaupallisen basaarin keskellä illan näytöstä valmistelee teoksen tuottaja-ohjaaja-kuraattori Meri-Maija Näykki. ”Tässä tosiaan ideana oli
[…]
Juha Jokela tunnetaan vahvaan dialogiin perustuvista yhteiskunnallisista näytelmistään. Mobile Horror (2003) tutkaili Nokia-Suomen aikaista arvokriisiä. Esitystalous-trilogia (2010, 2013 ja 2018), Patriarkka (2012) ja Sumu (2016) käsittelivät nekin ihanteiden uhraamista markkinavoimien alttarille. Syyskuussa kantaesitetty Dosentit sijoittuu yliopistomaailmaan. Se alkaa sosiaalipsykologian professori Johanna Virtasen (Ria Kataja) yleisöluentona, jossa hän esittelee tutkimustuloksia yliopistoyhteisön ongelmista. Yhdessä assistenttinsa (Marja Salo) kanssa hän yrittää saada yliopiston johdon ymmärtämään liiallisen markkinaohjauksen ajavan tiedeyhteisöä päin jäävuorta. Ison laivan kääntymisen sijaan Virtanen ajautuu työpaikkakiusatuksi ja sosiaalisen median maalitauluksi. Lopulta hän uupuu. Ensi-illassa väliajalla vastaan tulee vanha tuttu, Helsingin Yliopiston hallintojohtaja ja Kansallisteatterin hallintoneuvoston jäsen Esa Hämäläinen. Näytelmän tausta-aineistona on käytetty tutkijoiden haastatteluja ja oikeita tutkimustietoja. Voidaanko yliopistolla näin huonosti? ”Kokemukset 50
[…]
Vuoden 2020 maaliskuussa Kansallisteatteri ilmoitti peruvansa kevätkauden näytäntönsä. Perustelujen painosta huolimatta – ja erityisesti juuri siksi – oli selvää, että teatterille edessä oli uudenlaisten tuskien taival. Tuolle samalle päivälle olin sopinut haastattelun Betty Showta valmistelleiden Sara Mellerin ja Asta Honkamaan kanssa. Koin suurta kunnioitusta taitelijoiden sydämen ymmärrystä kohtaan, kun he menetetyn ensi-iltansa voivottelun sijaan kantoivat enemmän huolta ajankohtaisesta globaalista uhasta ja kärsimyksestä. Urheasti he vakuuttivat jatkavansa harjoittelua, kunnes esittäminen on taas mahdollista. Vastaavaa sissimeninkiä alalla on sen jälkeen nähty muutenkin. Esityksiä on siirrelty ja tarjottu miniyleisöille, muokattu suoratoistoon ja tallenteiksi. Turvamääräysten usein mielivaltaisiin heilahteluihin on mukauduttu vaikka päivän varoitusajalla. Missään
[…]
RoboCopin (1987), Total Recallin (1990), Starship Troopersin (1997) ja Ellen (2016) ohjaaja Paul Verhovenin tunnetaan myös kiinnostuksestaan kristinuskon historiaan. Tietokirjassaan Jezus van Nazaret (2008, suomennos 2012), hän pyrki selittämään, miten Jeesuksen ihmeteot olivat voineet tapahtua myös ilman jumalallista väliintuloa. Tähän sopii, että 1600-luvun luostarimaailmaan sijoittuva Benedetta käsittelee saman nimisen nunnanoviisin (Virginie Efira) uskonnollisia näkyjä ja kehoon ilmestyviä stigmamerkkejä yhtä aikaa hänen häilyvien omien vaikuttimiensa että kirkon sisäisen […]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa