Feministisen monitoimiareenan tirehtööri Meri-Maija Näykki uskoo radikaalin lempeyden voimaan

Ratinan stadionin kainalosta Tampereen linja-autoasemalta löytyy liiketila, jossa ei myydä mitään. Siellä kortteeria pitää vielä tammikuun lopulle asti Täsmäteatteri, jonka poikkitaiteellinen työryhmä on sovittanut paikkaan feministisen monitoimiareenan. Narttu Live (työnimi) –otsikolla varustetun hankkeen on helppo päätellä piruilevan joulukuussa Tampereelle avatulle Nokia-areenalle, joka ensin nimettiin pääsponsorinsa mukaan Uros Liveksi. Sisältä vaihtoehtoinen monitoimiareena vaikuttaa jonkinlaiselta hippikommuunin ja purkkapopbändin takahuoneen yhdistelmältä. Yleiskirjavan kuosin vahvin väri on vaaleanpunainen. Seinille on ehtaan jääkiekkotyyliin ”jäädytetty” t-paitoja, joiden selkämysten nimistä voi tunnistaa lätkäidoleiden sijaan feminismin ja queer-liikkeen sankareita. Televisioruudulla pyörii ringettevideo. Sivupöydällä on tarjolla kakkua ja mehua. Tämän ei-kaupallisen basaarin keskellä illan näytöstä valmistelee teoksen tuottaja-ohjaaja-kuraattori Meri-Maija Näykki. ”Tässä tosiaan ideana oli

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Feministisen monitoimiareenan tirehtööri Meri-Maija Näykki uskoo radikaalin lempeyden voimaan

Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläinen näki Juha Jokelan näytelmän puhuttelevana kuvauksena tämän ajan työelämästä

Juha Jokela tunnetaan vahvaan dialogiin perustuvista yhteiskunnallisista näytelmistään. Mobile Horror (2003) tutkaili Nokia-Suomen aikaista arvokriisiä. Esitystalous-trilogia (2010, 2013 ja 2018), Patriarkka  (2012) ja Sumu (2016) käsittelivät nekin ihanteiden uhraamista markkinavoimien alttarille. Syyskuussa kantaesitetty Dosentit sijoittuu yliopistomaailmaan. Se alkaa sosiaalipsykologian professori Johanna Virtasen (Ria Kataja) yleisöluentona, jossa hän esittelee tutkimustuloksia yliopistoyhteisön ongelmista. Yhdessä assistenttinsa (Marja Salo) kanssa hän yrittää saada yliopiston johdon ymmärtämään liiallisen markkinaohjauksen ajavan tiedeyhteisöä päin jäävuorta. Ison laivan kääntymisen sijaan Virtanen ajautuu työpaikkakiusatuksi ja sosiaalisen median maalitauluksi. Lopulta hän uupuu. Ensi-illassa väliajalla vastaan tulee vanha tuttu, Helsingin Yliopiston hallintojohtaja ja Kansallisteatterin hallintoneuvoston jäsen Esa Hämäläinen. Näytelmän tausta-aineistona on käytetty tutkijoiden haastatteluja ja oikeita tutkimustietoja. Voidaanko yliopistolla näin huonosti? ”Kokemukset 50

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläinen näki Juha Jokelan näytelmän puhuttelevana kuvauksena tämän ajan työelämästä

Kolumni: Teatteri perustuu vuorovaikutukseen, ja siksi se on kriiseissä osa ratkaisua

Vuoden 2020 maaliskuussa Kansallisteatteri ilmoitti peruvansa kevätkauden näytäntönsä. Perustelujen painosta huolimatta – ja erityisesti juuri siksi – oli selvää, että teatterille edessä oli uudenlaisten tuskien taival. Tuolle samalle päivälle olin sopinut haastattelun Betty Showta valmistelleiden Sara Mellerin ja Asta Honkamaan kanssa. Koin suurta kunnioitusta taitelijoiden sydämen ymmärrystä kohtaan, kun he menetetyn ensi-iltansa voivottelun sijaan kantoivat enemmän huolta ajankohtaisesta globaalista uhasta ja kärsimyksestä. Urheasti he vakuuttivat jatkavansa harjoittelua, kunnes esittäminen on taas mahdollista.  Vastaavaa sissimeninkiä alalla on sen jälkeen nähty muutenkin. Esityksiä on siirrelty ja tarjottu miniyleisöille, muokattu suoratoistoon ja tallenteiksi. Turvamääräysten usein mielivaltaisiin heilahteluihin on mukauduttu vaikka päivän varoitusajalla. Missään

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kolumni: Teatteri perustuu vuorovaikutukseen, ja siksi se on kriiseissä osa ratkaisua

Konkariohjaaja Paul Verhoeven pöyhii uudessa elokuvassaan jumalallisten ihmeiden maallisia ja lihallisia vaikuttimia 1600-luvun nunnaluostarissa

RoboCopin (1987), Total Recallin (1990), Starship Troopersin (1997) ja Ellen (2016) ohjaaja Paul Verhovenin tunnetaan myös kiinnostuksestaan kristinuskon historiaan. Tietokirjassaan Jezus van Nazaret (2008, suomennos 2012), hän pyrki selittämään, miten Jeesuksen ihmeteot olivat voineet tapahtua myös ilman jumalallista väliintuloa. Tähän sopii, että 1600-luvun luostarimaailmaan sijoittuva Benedetta käsittelee saman nimisen nunnanoviisin (Virginie Efira) uskonnollisia näkyjä ja kehoon ilmestyviä stigmamerkkejä yhtä aikaa hänen häilyvien omien vaikuttimiensa että kirkon sisäisen […]

Lue lisää… from Konkariohjaaja Paul Verhoeven pöyhii uudessa elokuvassaan jumalallisten ihmeiden maallisia ja lihallisia vaikuttimia 1600-luvun nunnaluostarissa

Taisto Reimaluodon roolityö elämäntaiteilija Elis Sinistöstä on teatteritaiteen juhlaa ja syvä sukellus elämän ymmärryksen äärelle

Silinterihatulla ja megafonilla varustautunut hahmo ilmaantuu yllättäen teatterin lämpiöön ja ryhtyy mainostamaan tulevaa esitystä kuin möisi savikippoja Savonlinnan torilla.  Konkarinäyttelijä Taisto Reimaluodon välittämistä myyntisloganeista kaikkein sattuvin jää mieleen. Hän lupaa, että esityksestä poistuttuaan katsoja on taatusti onnellisempi kuin sinne saapuessaan. Alkamassa on Taija Helmisen kirjoittama ja Teatteri Avoimien Ovien johtaja Hanna Kirjavaisen ohjaama näytelmä Onnellisinta […]

Lue lisää… from Taisto Reimaluodon roolityö elämäntaiteilija Elis Sinistöstä on teatteritaiteen juhlaa ja syvä sukellus elämän ymmärryksen äärelle

Teatteri Viiruksen Rocky tarjoaa verisen kuvaelman vastakkainasettelun kärjistymisestä 

Rocky on Sylvester Stallonen käsikirjoittama ja kolmella Oscarilla palkittu menestyselokuva vuodelta 1976. Siinä Stallone esittää työläistaustaista ja yksinkertaista nyrkkeilijää, joka erinäisten ponnistelujen kautta päätyy raskaansarjan maailmanmestarin kanssa samaan kehään. Rocky! Return of the Loser on puolestaan tanskalaisen ohjaaja ja käsikirjoittaja Tue Bieringin useilla teatteripalkinnoilla noteerattu monologinäytelmä, joka on nyt nähtävillä suomalaisena sovituksena Teatteri Viiruksessa.  Jussi Sorjasen ohjaamaa esitystä on työstetty […]

Lue lisää… from Teatteri Viiruksen Rocky tarjoaa verisen kuvaelman vastakkainasettelun kärjistymisestä 

Wes Andersonin uusimmassa elokuvassa jokaisen kohtauksen kuvauksellinen ja leikkauksellinen ilmaisuvoima on räjähtävä

Auteur-ohjaaja Wes Andersonin uusin elokuva kertoo keksityssä ranskalaisessa kaupungissa 1970-luvulla ilmestyneestä amerikkalaisesta lehdestä. Lehteä on vaikea olla näkemättä mediakriittisenä antiteesinä nykyajan pintajournalismille. Elokuvan nimekkääseen esiintyjäkaartiin kuuluvat muun muassa Bill Murray, Tilda Swinton, Benicio del Toro, Adrien Brody, Léa Seydoux ja Frances McDormand. The French Dispatchin jokaisen kohtauksen kuvauksellinen ja leikkauksellinen ilmaisuvoima on räjähtävä. Lavasteet saattavat koska tahansa paljastua lavasteiksi, värit […]

Lue lisää… from Wes Andersonin uusimmassa elokuvassa jokaisen kohtauksen kuvauksellinen ja leikkauksellinen ilmaisuvoima on räjähtävä

Postpunkkareilta näyttävät Red Nose Clubin klovnit kertovat sähkön ihmeistä ja osoittavat Frankenstein-klassikon kautta, miten epäreilua kiusaaminen on

Red Nose Clubin Timo Ruuskasen ja Tuukka Vasaman klovnihahmot Zin ja Mike ovat ehtinet jo seikkailla läpi Kari Hotakaisen Juoksuhaudantien, Ilmari Kiannon Punaisen viivan, Miguel de Cervantesin Don Quijoten ja H.C.Andersenin Keisarin uudet vaatteet. Syyskuussa pakolliselta koronatauolta ensi-iltaan saadussa Frankensteinissa heidän sijastaan lavalla nähdään työpari Frank & Stein, olkoonkin, että heidän yhdessä nikkaroimansa hirviö muistuttaa kyllä kovasti klovni Ziniä. Ruuskasen ja Vasaman itse kirjoittama, ohjaama ja esittämä esitys nojaa Mary Shelleyn vuonna […]

Lue lisää… from Postpunkkareilta näyttävät Red Nose Clubin klovnit kertovat sähkön ihmeistä ja osoittavat Frankenstein-klassikon kautta, miten epäreilua kiusaaminen on

Milja Sarkolan ohjaama Bolla kertoo enemmän ihmisen heikkoudesta kuin rakkaudesta tai sodasta

Bolla on Kosovossa syntyneen, mutta suomeksi kirjoittavan Pajtim Statovcin kolmas romaani, jolla hän voitti vuoden 2019 Finlandia-palkinnon. Se kertoo kahden miehen epäonnisen rakkaustarinan ja samalla paljon sisällissodan traumoista, monitasoisista kulttuurisista jännitteistä, homoseksuaalisuuteen liitettävistä tabuista, pakolaisuudesta, sukupuolten tasa-arvosta ja – ehkä painokkaimmin – ihmisluonteen heikkouksista. Bolla tuli syyskuun alussa Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämölle ensi-iltaan Milja Sarkolan ohjaamana. Se perustuu Tuomas Timosen […]

Lue lisää… from Milja Sarkolan ohjaama Bolla kertoo enemmän ihmisen heikkoudesta kuin rakkaudesta tai sodasta

Vodkasnapsi lapaseen, Saatana saapuu!

Aivan aluksi yleisö jaetaan kahteen joukkoon. Päädyn ryhmään, joka ohjataan ravintosalin puolelle kuuntelemaan, kuinka pimeyden ruhtinas Woland (Yuko Takeda) esittää kitarallaan valikoituja kappaleitaan. Samalla, kun Begemoth-kissa (Riia Kivimäki) tekee sivummalla akrobaattisia liikkeitä, velmuileva Korovjev (Saku Mäkelä) tarjoaa minulle vodkasnapsin ja ranteeseen kietaistavan punaisen nauhan. Ravintolan isojen ikkunoiden läpi näemme, miten kadulla Mestari (Timo Ruuskanen) ja Margarita (Kaisa Niemi) […]

Lue lisää… from Vodkasnapsi lapaseen, Saatana saapuu!

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan