Voiman toimittaja vältteli Flow’ta vuosia, mutta lähti lopulta kuvaajan kanssa reportaasimatkalle

Flow-festivaali järjestettiin taas kahden vuoden koronatauon jälkeen. Voiman toimittajat suuntasivat valikoivalle matkalle kohti tapahtuman marginaalisempia virtauksia.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Voiman toimittaja vältteli Flow’ta vuosia, mutta lähti lopulta kuvaajan kanssa reportaasimatkalle

Uskon ideaa ja tekopyhyyttä jallittava Ripari kiertää heinäkuussa Saimaata

Näytelmän alussa nähdään viipale ”Juvan Seurantalon näytelmäkerhon” tunteikkaasta Romeo ja Julia -operettisovituksesta. Patetiaa tihkuva romanssi keskeytyy, kun saliin marssii pappi neljän rippikoululaisen kanssa ilmoittaen, että tila onkin varattu heille. Viestiään vahvistaakseen itsetietoinen saarnamies hyppää yhdellä loikalla ylös lavalle täyttäen tilan egollaan ja kaikkialle tunkeutuvalla katseellaan. Näin alkaa Saimaan Teatterin Ripari-näytelmä. Näyttämöpuheista huolimatta nyt ei kuitenkaan […]

Lue lisää… from Uskon ideaa ja tekopyhyyttä jallittava Ripari kiertää heinäkuussa Saimaata

The Innocents on omintakeinen elokuva, joka sisältää kyseenalaisia tehokeinoja

Tuoretta Worst Person in the World -elokuvaa kirjoittamassa ollut norjalainen Eskil Vogt on ohjannut omintakeisen elokuvan, joka yhdistelee lasten elokuvan perusmuotoa ronskin väkivaltaiseen ja ahdistavaan K16- kauhuelokuvakuvastoon. Sinänsä taiten tehdyssä elokuvassa kyseenalaisia tehokeinoja haetaan esimerkiksi brutaalisti rääkättävästä kissasta, ongelmallisesta autismin kuvaksesta ja siitä, miten maahanmuuttotaustaisten yksinhuoltajaäitien lapsilla on outoja taikavoimia. […]

Lue lisää… from The Innocents on omintakeinen elokuva, joka sisältää kyseenalaisia tehokeinoja

Q-teatterin Eriopis sukeltaa lapsensa murhanneen Medeian myyttiin ja pohtii, kuka antaa trauman kokeneelle äänen.

Helsingin Q-teatterissa esitettävä Akse Petterssonin ohjaama Eriopis (Medeian selviytyjätytär kertoo kaiken) perustuu lähtöasetelmaltaan Euripideen vuonna 431 ennen ajanlaskumme alkua kantaesitettyyn Medeia-näytelmään. Sen nimihenkilö surmaa omat lapsensa kostoksi sotasankarimiehelleen, joka oli päättänyt jättää hänet mennäkseen naimisiin Korintin prinsessan kanssa. E. L. Karhun kirjoittama näytelmä on toteutettu Medeian päällekirjoituksena hiukan samanlaisella metodilla kuin hänen muutaman vuoden takainen näytelmänsä Prinsessa Hamlet. Uudessa […]

Lue lisää… from Q-teatterin Eriopis sukeltaa lapsensa murhanneen Medeian myyttiin ja pohtii, kuka antaa trauman kokeneelle äänen.

Lyhyesti: Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta ei muuttanut teatteritieteen asemaa

Voimassa uutisoitiin aiemmin Helsingin yliopiston taiteiden tutkimukseen kaavailluista muutoksista. Niiden uhkana epäiltiin olevan teatteritieteen aseman heikentyminen niin, että sitä sitä ei enää voisi opiskella pääaineena. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunnan kokouksessa 15.2. ei kuitenkaan tehty muutoksia teatteritieteen asemaan. Sen sijaan tiedekuntaneuvosto päätti, että taiteiden tutkimuksen kandiohjelmassa opetussuunnitelmakaudella 2023 – 2026 ei enää voi opiskella elokuva- ja televisiotutkimusta opintosuuntana. Lisäksi päätettiin aloittaa suunnittelu taiteiden tutkimuksen maisterin ja kirjallisuudentutkimuksen maisterin mahdollista yhdistymistä vuonna 2026 alkavalla kaudella. Sen vaikutukset eri opintosuuntien ja aineiden asemaan tulevat myöhemmin tarkasteltavaksi. Kuuntele myös Helsingin yliopiston teatteritieteen professori Hanna Korsbergin haastattelu Teatterin poliitiikka & politiikan teatteria -podcastissa. Se löytyy osoitteesta voima.fi/audio ja esimerkiksi Spotifystä. 

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Lyhyesti: Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta ei muuttanut teatteritieteen asemaa

Suomessa teatteritiede on pääaine vain Helsingin yliopistossa. Onko pääainetta sielläkään enää kauaa?

Tuomas Rantasen kuva, kuvaan lisätty graafisin elementein hattu, puu ja kuu. Teksti "Teatterin politiikkaa & politiikan teatteria".

Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto käsittelee teatteritieteen asemaa kokouksessaan 15.2.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Suomessa teatteritiede on pääaine vain Helsingin yliopistossa. Onko pääainetta sielläkään enää kauaa?

Feministisen monitoimiareenan tirehtööri Meri-Maija Näykki uskoo radikaalin lempeyden voimaan

Ratinan stadionin kainalosta Tampereen linja-autoasemalta löytyy liiketila, jossa ei myydä mitään. Siellä kortteeria pitää vielä tammikuun lopulle asti Täsmäteatteri, jonka poikkitaiteellinen työryhmä on sovittanut paikkaan feministisen monitoimiareenan. Narttu Live (työnimi) –otsikolla varustetun hankkeen on helppo päätellä piruilevan joulukuussa Tampereelle avatulle Nokia-areenalle, joka ensin nimettiin pääsponsorinsa mukaan Uros Liveksi. Sisältä vaihtoehtoinen monitoimiareena vaikuttaa jonkinlaiselta hippikommuunin ja purkkapopbändin takahuoneen yhdistelmältä. Yleiskirjavan kuosin vahvin väri on vaaleanpunainen. Seinille on ehtaan jääkiekkotyyliin ”jäädytetty” t-paitoja, joiden selkämysten nimistä voi tunnistaa lätkäidoleiden sijaan feminismin ja queer-liikkeen sankareita. Televisioruudulla pyörii ringettevideo. Sivupöydällä on tarjolla kakkua ja mehua. Tämän ei-kaupallisen basaarin keskellä illan näytöstä valmistelee teoksen tuottaja-ohjaaja-kuraattori Meri-Maija Näykki. ”Tässä tosiaan ideana oli

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Feministisen monitoimiareenan tirehtööri Meri-Maija Näykki uskoo radikaalin lempeyden voimaan

Kolumni: Teatteri perustuu vuorovaikutukseen, ja siksi se on kriiseissä osa ratkaisua

Vuoden 2020 maaliskuussa Kansallisteatteri ilmoitti peruvansa kevätkauden näytäntönsä. Perustelujen painosta huolimatta – ja erityisesti juuri siksi – oli selvää, että teatterille edessä oli uudenlaisten tuskien taival. Tuolle samalle päivälle olin sopinut haastattelun Betty Showta valmistelleiden Sara Mellerin ja Asta Honkamaan kanssa. Koin suurta kunnioitusta taitelijoiden sydämen ymmärrystä kohtaan, kun he menetetyn ensi-iltansa voivottelun sijaan kantoivat enemmän huolta ajankohtaisesta globaalista uhasta ja kärsimyksestä. Urheasti he vakuuttivat jatkavansa harjoittelua, kunnes esittäminen on taas mahdollista.  Vastaavaa sissimeninkiä alalla on sen jälkeen nähty muutenkin. Esityksiä on siirrelty ja tarjottu miniyleisöille, muokattu suoratoistoon ja tallenteiksi. Turvamääräysten usein mielivaltaisiin heilahteluihin on mukauduttu vaikka päivän varoitusajalla. Missään

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kolumni: Teatteri perustuu vuorovaikutukseen, ja siksi se on kriiseissä osa ratkaisua

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan