Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Pate Pesonius Lukuaika: 3 minuuttia
Helsingin Q-teatterissa esitettävä Akse Petterssonin ohjaama Eriopis (Medeian selviytyjätytär kertoo kaiken) perustuu lähtöasetelmaltaan Euripideen vuonna 431 ennen ajanlaskumme alkua kantaesitettyyn Medeia-näytelmään. Sen nimihenkilö surmaa omat lapsensa kostoksi sotasankarimiehelleen, joka oli päättänyt jättää hänet mennäkseen naimisiin Korintin prinsessan kanssa. E. L. Karhun kirjoittama näytelmä on toteutettu Medeian päällekirjoituksena hiukan samanlaisella metodilla kuin hänen muutaman vuoden takainen näytelmänsä Prinsessa Hamlet. Uudessa […]
Voimassa uutisoitiin aiemmin Helsingin yliopiston taiteiden tutkimukseen kaavailluista muutoksista. Niiden uhkana epäiltiin olevan teatteritieteen aseman heikentyminen niin, että sitä sitä ei enää voisi opiskella pääaineena. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunnan kokouksessa 15.2. ei kuitenkaan tehty muutoksia teatteritieteen asemaan. Sen sijaan tiedekuntaneuvosto päätti, että taiteiden tutkimuksen kandiohjelmassa opetussuunnitelmakaudella 2023 – 2026 ei enää voi opiskella elokuva- ja televisiotutkimusta opintosuuntana. Lisäksi päätettiin aloittaa suunnittelu taiteiden tutkimuksen maisterin ja kirjallisuudentutkimuksen maisterin mahdollista yhdistymistä vuonna 2026 alkavalla kaudella. Sen vaikutukset eri opintosuuntien ja aineiden asemaan tulevat myöhemmin tarkasteltavaksi. Kuuntele myös Helsingin yliopiston teatteritieteen professori Hanna Korsbergin haastattelu Teatterin poliitiikka & politiikan teatteria -podcastissa. Se löytyy osoitteesta voima.fi/audio ja esimerkiksi Spotifystä.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Aleksandra Aksenova Lukuaika: 2 minuuttia
Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto käsittelee teatteritieteen asemaa kokouksessaan 15.2.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Tuomas Rantanen Lukuaika: 5 minuuttia
Ratinan stadionin kainalosta Tampereen linja-autoasemalta löytyy liiketila, jossa ei myydä mitään. Siellä kortteeria pitää vielä tammikuun lopulle asti Täsmäteatteri, jonka poikkitaiteellinen työryhmä on sovittanut paikkaan feministisen monitoimiareenan. Narttu Live (työnimi) –otsikolla varustetun hankkeen on helppo päätellä piruilevan joulukuussa Tampereelle avatulle Nokia-areenalle, joka ensin nimettiin pääsponsorinsa mukaan Uros Liveksi. Sisältä vaihtoehtoinen monitoimiareena vaikuttaa jonkinlaiselta hippikommuunin ja purkkapopbändin takahuoneen yhdistelmältä. Yleiskirjavan kuosin vahvin väri on vaaleanpunainen. Seinille on ehtaan jääkiekkotyyliin ”jäädytetty” t-paitoja, joiden selkämysten nimistä voi tunnistaa lätkäidoleiden sijaan feminismin ja queer-liikkeen sankareita. Televisioruudulla pyörii ringettevideo. Sivupöydällä on tarjolla kakkua ja mehua. Tämän ei-kaupallisen basaarin keskellä illan näytöstä valmistelee teoksen tuottaja-ohjaaja-kuraattori Meri-Maija Näykki. ”Tässä tosiaan ideana oli
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Katri Naukkarinen Lukuaika: 3 minuuttia
Juha Jokela tunnetaan vahvaan dialogiin perustuvista yhteiskunnallisista näytelmistään. Mobile Horror (2003) tutkaili Nokia-Suomen aikaista arvokriisiä. Esitystalous-trilogia (2010, 2013 ja 2018), Patriarkka (2012) ja Sumu (2016) käsittelivät nekin ihanteiden uhraamista markkinavoimien alttarille. Syyskuussa kantaesitetty Dosentit sijoittuu yliopistomaailmaan. Se alkaa sosiaalipsykologian professori Johanna Virtasen (Ria Kataja) yleisöluentona, jossa hän esittelee tutkimustuloksia yliopistoyhteisön ongelmista. Yhdessä assistenttinsa (Marja Salo) kanssa hän yrittää saada yliopiston johdon ymmärtämään liiallisen markkinaohjauksen ajavan tiedeyhteisöä päin jäävuorta. Ison laivan kääntymisen sijaan Virtanen ajautuu työpaikkakiusatuksi ja sosiaalisen median maalitauluksi. Lopulta hän uupuu. Ensi-illassa väliajalla vastaan tulee vanha tuttu, Helsingin Yliopiston hallintojohtaja ja Kansallisteatterin hallintoneuvoston jäsen Esa Hämäläinen. Näytelmän tausta-aineistona on käytetty tutkijoiden haastatteluja ja oikeita tutkimustietoja. Voidaanko yliopistolla näin huonosti? ”Kokemukset 50
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Tuomas Rantanen Lukuaika: 3 minuuttia
Vuoden 2020 maaliskuussa Kansallisteatteri ilmoitti peruvansa kevätkauden näytäntönsä. Perustelujen painosta huolimatta – ja erityisesti juuri siksi – oli selvää, että teatterille edessä oli uudenlaisten tuskien taival. Tuolle samalle päivälle olin sopinut haastattelun Betty Showta valmistelleiden Sara Mellerin ja Asta Honkamaan kanssa. Koin suurta kunnioitusta taitelijoiden sydämen ymmärrystä kohtaan, kun he menetetyn ensi-iltansa voivottelun sijaan kantoivat enemmän huolta ajankohtaisesta globaalista uhasta ja kärsimyksestä. Urheasti he vakuuttivat jatkavansa harjoittelua, kunnes esittäminen on taas mahdollista. Vastaavaa sissimeninkiä alalla on sen jälkeen nähty muutenkin. Esityksiä on siirrelty ja tarjottu miniyleisöille, muokattu suoratoistoon ja tallenteiksi. Turvamääräysten usein mielivaltaisiin heilahteluihin on mukauduttu vaikka päivän varoitusajalla. Missään
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
RoboCopin (1987), Total Recallin (1990), Starship Troopersin (1997) ja Ellen (2016) ohjaaja Paul Verhovenin tunnetaan myös kiinnostuksestaan kristinuskon historiaan. Tietokirjassaan Jezus van Nazaret (2008, suomennos 2012), hän pyrki selittämään, miten Jeesuksen ihmeteot olivat voineet tapahtua myös ilman jumalallista väliintuloa. Tähän sopii, että 1600-luvun luostarimaailmaan sijoittuva Benedetta käsittelee saman nimisen nunnanoviisin (Virginie Efira) uskonnollisia näkyjä ja kehoon ilmestyviä stigmamerkkejä yhtä aikaa hänen häilyvien omien vaikuttimiensa että kirkon sisäisen […]
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Mitro Härkönen Lukuaika: 3 minuuttia
Silinterihatulla ja megafonilla varustautunut hahmo ilmaantuu yllättäen teatterin lämpiöön ja ryhtyy mainostamaan tulevaa esitystä kuin möisi savikippoja Savonlinnan torilla. Konkarinäyttelijä Taisto Reimaluodon välittämistä myyntisloganeista kaikkein sattuvin jää mieleen. Hän lupaa, että esityksestä poistuttuaan katsoja on taatusti onnellisempi kuin sinne saapuessaan. Alkamassa on Taija Helmisen kirjoittama ja Teatteri Avoimien Ovien johtaja Hanna Kirjavaisen ohjaama näytelmä Onnellisinta […]
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Ernest Protasiewicz Lukuaika: 3 minuuttia
Rocky on Sylvester Stallonen käsikirjoittama ja kolmella Oscarilla palkittu menestyselokuva vuodelta 1976. Siinä Stallone esittää työläistaustaista ja yksinkertaista nyrkkeilijää, joka erinäisten ponnistelujen kautta päätyy raskaansarjan maailmanmestarin kanssa samaan kehään. Rocky! Return of the Loser on puolestaan tanskalaisen ohjaaja ja käsikirjoittaja Tue Bieringin useilla teatteripalkinnoilla noteerattu monologinäytelmä, joka on nyt nähtävillä suomalaisena sovituksena Teatteri Viiruksessa. Jussi Sorjasen ohjaamaa esitystä on työstetty […]
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Twentieth Century Studios Lukuaika: 1 minuuttia
Auteur-ohjaaja Wes Andersonin uusin elokuva kertoo keksityssä ranskalaisessa kaupungissa 1970-luvulla ilmestyneestä amerikkalaisesta lehdestä. Lehteä on vaikea olla näkemättä mediakriittisenä antiteesinä nykyajan pintajournalismille. Elokuvan nimekkääseen esiintyjäkaartiin kuuluvat muun muassa Bill Murray, Tilda Swinton, Benicio del Toro, Adrien Brody, Léa Seydoux ja Frances McDormand. The French Dispatchin jokaisen kohtauksen kuvauksellinen ja leikkauksellinen ilmaisuvoima on räjähtävä. Lavasteet saattavat koska tahansa paljastua lavasteiksi, värit […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
