Kamera peilinä

Meeri Koutaniemen kuvat vaikuttavat seinältäkin käsin. Kuopion Kuninkaankadulla, Minna Canthin vanhaa koti­taloa vastapäätä sijaitsee VB-valokuvakeskus. Se on saanut nimensä samassa talossa 1894–1927 aikalaisiaan kuvanneen Victor Barsokevitschin (1863–1933) mukaan. Talon seinälaatassa pitäisi oikeas­taan lukea AS/VB-valokuvakeskus, koska valokuvaamo päätyi Victorille hänen mentyään naimisiin sen alunperin 27-vuotiaana perustaneen Adéle Sallinin (1857–1944) kanssa. Epäoikeudenmukaisuutta ei vähennä se, että kun Barsokevitschin uran 70 000 lasinegatiivia ovat nykyään tallennettu Kuo­pion kulttuurihistorialliseen museoon, Sallinin ottamat kuvat ovat kadonneet historian hämärään. Syyskuisena lauantaiaamupäivänä näyttelytilossa on ruuhkaa. Tarjolla on Meeri Koutaniemen eri mantereilta ottamista valokuvista koottu kokonaisuus. Näyttelyn ensimmäisessä huoneessa namibialaisen herero-­heimon jäsenet osoittavat kunnioitustaan 1900-­luvun alun kansanmurhassa kuolleille

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Kamera peilinä

Yhteistyön loikka

Sammakko on kustantanut Turussa kirjoja 20 vuotta. Teksti ja kuva Marko Laihinen Kustannusosake­yhtiö Sammakon toimistossa Turun Portsassa on maanantaina työntäyteisyyttä ratkova palaveri. Joka syksy ilmestyvää Sammakon Sanomat -lehteä työstetään, ja ­uusien kirjojen deadlinet puhaltavat hikeä jokaisen selkään. Kirjamessutkin lähestyvät. Neljä ihmistä työllistävässä kustantamossa asiat tapahtuvat yhteistyöllä. Malli tuottaa hyvää loikkaa. ”Nyt alamme olla lähellä sitä ideaa­lia, missä ollaan tyytyväisiä tekemiseen ja se kaikki tekeminen on ihmisenkokoista. On löytynyt ihmisiä, jotka rakastavat kirjoja ja kirjallisuutta”, sanoo Henry Lehtonen, itsekin runoilija mutta myös firman taskulaskinmies. Helena Kulmala säestää: ”Intohimolla tätä tehdään. Se on myös se juttu, jolla me pärjätäämme isoja ketjuja vastaan.” Erilaista

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Yhteistyön loikka

Tutkielmia todellisuuden rajoilta

sininen-2048x1160_c

Siroa ja kepeää Antti Hietalan kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä edustavat vain sileät vaaleat pinnat ja kulissit. Valkealla parketilla liikkuvat näyttelijät ovat irtaantuneet todellisuudesta eikä katsojakaan aina tiedä miten tarina etenee – jos tarinaa onkaan. Kohtaukset kun leikkaantuvat äkisti, alkavat alusta, limittyvät ja toistuvat uudelleen eri muodossa. Repliikit katkeilevat ja valaistuksella vaihdetaan tunnelmaa. Teknisesti kaikki sujuu. […]

Lue lisää… from Tutkielmia todellisuuden rajoilta

Viimeinen dekadentti

”Taide on kuten seksi; se mistä myönnämme pitävämme päivänvalossa ja mistä me oikeasti pidämme kello 2.30 yöllä, baarien sulkeuduttua, ovat kaksi eri asiaa.” Aikana, jolloin kaikki informaatio on Wikipedian päässä, on jännittävää löytää aito mysteeri. Minusta tuntuu, että kompastuin yhteen muutama viikko sitten Berliinissä. Vierailin ystäväni vinkistä underground-taiteilija Rexin Rex Verboten -näyttelyn avajaisissa The Ballery -galleriassa Schönebergissä. Ennakoiva salapoliisityö ja reipas googlailu jätti käteen harvinaisen vähän informaatiota taiteilijasta. Edes internet ei tiedä nimimerkki Rexin oikeaa nimeä, ikää, synnyinpaikkaa tai juuri muutakaan kovin tarkkaa tämän elämästä. Rex Verboten on osa Berliinissä juhlittavaa Folsom Europe -fetissitapahtumaa. Ovella vartioi tiukkailmeinen ja tiukkahousuinen vanhempi

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Viimeinen dekadentti

Enemmän kuin isää etsimässä

Selma Vilhusen esikoisohjaus kertoo yksinhuoltajaäitinsä kanssa elävästä 12-vuotiaasta Varpusta, joka haluaa löytää isänsä, josta ei ole saanut nyhdettyä äidiltään tietoa kuin lähinnä nimen verran. Yksinkertaisen alkuasetelman ei pidä antaa hämätä. Vilhusen itsensä käsikirjoittaman elokuvan henkilöt ja dialogi ovat sekä arkisen uskottavia että kaikkea muuta kuin kuluneita. Elokuvan juonen käänteet taas ovat yhä yllättäviä kuin draamallisesti […]

Lue lisää… from Enemmän kuin isää etsimässä

Syysprinssin elokuvaretki

Alli Haapasalon onnistuneessa esikoisohjauksessa kohtaavat kirjailijat intohimoineen. Harri Sirolan 22-vuotiaana julkaisema Abiturientti (1980) aiheutti kulttuurikohun seksuaalisen suorasukaisuutensa takia. Janne Kuusi ohjasi siitä tuoreeltaan elokuvan Apinan vuosi. Valtavien odotusten takia Sirolalla oli vaikeuksia seuraavien teostensa tekemisen kanssa. Pitkään valmisteltu, Neuvosto-Viron kurjuudesta kertonut Kaksi kaupunkia (1991) sai kriitikkojen kiitoksen mutta floppasi myynnillisesti. Pian sen jälkeen Sirola sairastui vakavaan masennukseen. Elokuussa 2001 hän lähti kävelylle Lapinlahden sairaalasta ja heittäytyi Kampissa metron alle. Anja Kauranen (nyk. Snellman) kuvaa romaanissaan Syysprinssi (1996) 1980-luvun alkuun sijoittuvaa intohimoista rakkaussuhdettaan Sirolan kanssa. Avainromaanina se tarjoaa näkökulman myös aikansa kirjallisiin piireihin ja Kaurasen omaan kärvistelyyn esikoisromaaninsa kanssa. Sonja O.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Syysprinssin elokuvaretki

Kolme kertojaa

Meeri Koutaniemi, Katja Kettu ja Maria Seppälä puhuvat yhden sorretun ryhmän kautta monista muistakin. Kuvat Velda Parkkinen Kirjailija-ohjaaja Katja Kettu ja toimittaja-dokumentaristi Maria Seppälä ovat tunteneet toisensa kaksivuotiaista saakka. Seppälä ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi puolestaan tutustuivat Tampereella, jossa molemmat opiskelivat journalismia. Kaikki kolme ovat ehtivät ansioitua omilla aloillaan ennen ensimmäisen yhteisen kirjan Fintiaanien mailla julkaisua. Fintiaani on nimi, jolla he kutsuvat Suurten jär­vien ­alueen alkuperäiskansan ja suomalaissiirtolaisten jälkeläisiä. Kettu on aiemmin toimittanut faktaa ja fiktiota yhdistelevän Pimppini on valloillaan -kirjan, mutta muille tekijöille tietokirja on ensimmäinen. Vaikka fintiaaneja ei ole Suomessa eikä juuri muuallakaan tutkittu, kirjan teemat olivat osin jo

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Kolme kertojaa

Kuvien kuvailu avaimena historiaan

Ville Hännisen ja Jussi Karjalaisen Sarjatulta! -teoksessa (Jalava 2014) sota-aikaa lähestyttiin laajan sarja- ja pilakuva-aineston kautta. Uudessa kirjassaan Hänninen houkuttelee kuvien maailmaan niin vahvasti tekstin ehdoilla, että lukijan on syytä varautua ahkeraan kuvagooglaukseen.   Hänninen kerii suomalaisten kuvien historiaa takaperin tästä päivästä esihistoriaan, Ensin hän hakee oman keski-ikäistyvän miehen kärvistelyynsä selkänojaa Matti Hagelbergin, Ville Rannan […]

Lue lisää… from Kuvien kuvailu avaimena historiaan

Piispat eivät tienneet, mitä tekivät

Lausunto avioliitosta onnistui synnyttämään farssin kirkossa ja mediassa. Teksti Heli Yli-Räisänen Kuva Annika Pitkänen Piispainkokoukselta pyydettiin selontekoa kirkon suhteesta muuttuvaan avioliitto­lakiin. Pyytäjänä toimi kirkollis­kokous­, Suomen evankelisluterilaisen kirkon korkein päättävä elin. Selonteon tuli selkiyttää keskustelua, mutta sen sisältö jätti asioita tulkinnan varaan. Tiedotuskin floppasi. Lausunnossa olisi voitu pohtia kirkon sisäisiä jännitteitä: osa yhdeksästä piispasta – joukossa arkki­piispa Kari Mäkinen – on ilmaissut olevansa kaikkien parien vihkimisen kannalla, osan piispoista voidaan arvella vastustavan samansukupuolisten parien vihkimistä, ja loput piispat mielipiteineen ovat arvoituksia. Pappien enemmistö todennäköisesti haluaisi vihkiä kaikkia pareja. Ainakin pappien enemmistö kannatti uutta avioliittolakia Kirkon akateemiset -ammattiliiton tekemässä jäsenkyselyssä 2014. Jos

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Piispat eivät tienneet, mitä tekivät

Britannian jytky

Brexit toi näkyviin brittiläisen yhteiskunnan rasimin. Teksti ja kuva Fanny Malinen Brexit-äänestys­tulosta seuranneet viikot toivat Britanniassa yhteen rasismia vastustavia aktivisteja. ”Ympäri maata on viimeisten kahden vuoden ajan tapahtunut spontaaneja Black Lives Matter -mielenosoituksia, mutta kesän kokouk­sista lähti ajatus perustaa Britan­niaan liike Black Lives Matter. Sysäyksenä oli brexit-äänestyksen jälkeinen yli 50 prosentin nousu rasististen viharikosten määrässä”, selittää ­Joshua Virasami. Kuten Yhdysvalloissakin, liikettä motivoi valtion väkivalta. ”Sen selkein ilmenemismuoto on poliisiväkivalta. Mutta slogan Black Lives Matter ilmaisee myös sen, ettei mustien elämillä ole väliä muillakaan elämänalueilla”, Virasami selittää liikettä, joka on laajentunut käsittelemään myös ilmastonmuutoksen aiheut­tamaa epätasa-arvoa. Black Lives Matter on intersektionaalinen

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Britannian jytky

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan