Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Tuomas Rantanen Lukuaika: 4 minuuttia
Kesäkuun lopun helteisenä päivänä parisenkymmentä toimittajaa ja kuvaajaa parveilee Katajannokan kasinon edessä olevalla laiturilla. Siihen kiinnitettyjen luksusveneiden keskeltä aukeaa näkymä parinkymmenen metrin päässä häärävän kuvausryhmän tekemisiin. Ohjeita ja niiden kuittauksia sinkoilee molemmilla kotimaisilla kielillä. Tässä tehdään Kjell Westön Rikinkeltainen taivas -teokseen perustuvaa elokuvaa. Ökyveneen kannella tapahtuvassa kohtauksessa mies lyö toiselta juomapullon kädestä ja hyppää ilmeisen tuohtuneena veneestä laiturille. Kun otos on purkissa, hymyilevä ohjaaja Claes Olsson tallustelee sivustaseuraajien luo. Hän kertoo, että nähdyssä tilanteessa ollaan vuodessa 2002, jolloin tarinan keskeinen henkilö Alex on päätynyt sukunsa yrityksen johtajaksi. Samalla hänen suhteensa lapsuuden ystäväänsä on muuttunut dramaattisesti. ”Raha on tullut heidän väliinsä”,
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Hakaristi on vanha symboli, jonka perinnön natsi-Saksa sotki. Toisaalta, symboliin liittyi epäilyttäviä merkityksiä jo 1800-luvulla. Nyt ilmavoimat ovat ottaneet askeleen kauemmaksi siitä. Symboleissa on voimaa eivätkä niiden merkitykset ole staattisia tai pysyviä. Merkitykset elävät ajassa ja niiden muuttuessa olisi hyvä myös itse tarkastella sitä, mitä milläkin symbolilla haluaa viestiä. Ehkäpä eniten dramaattisia merkityksiä 1900-luvulla saanut […]
Koronan aiheuttamien taloudellisten menetysten arvioidaan olevan koko teatterialalle olevan noin 30 miljoonaa euroa. Siitä vain osa on tulossa valtion lisätukena takaisin. Tässä tilanteessa Ylioppilasteatterin taiteellinen vastaavaa ja Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon taiteellinen johtaja Anni Mikkelsson muistuttaa, miten hänen edustamallaan vapaalla teatterikentällä on jo valmiiksi totuttu toimimaan niukoilla resursseilla. Samalla hänen mielestään koronan vaikutuksia pitää miettiä rinnakkain ekokriisin ja hyvinvointivaltion käynnissä olevan alasajon kanssa. Haastattelussa Mikkelsson kertoo myös miten koronasta johtuvat varotoimet ovat vaikuttaneen Ylioopilasteatterin tämän vuoden kesäteatteriesitykseen Kesätyöpaikka – mitä emme tahdo emme tee. Samalla kuullaan, miten Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko toteutetaan tänä vuonna netissä. @Vahtivuoro · Vahtivuoro goes korona #1 Terveisiä teatterista Vahtivuoron
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Voima Kuvat: Novaja Gazeta Lukuaika: 1 minuuttia
Venäjällä äänestetään uudesta perustuslaista mitä mielikuvituksellisimmissa äänestyspaikoissa. Kantojen päälle ja autojen peräkontteihin pystytetyistä äänestyspaikoista on levinnyt sosiaaliseen mediaan paljon kuvamateriaalia.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Anne Ignatius Kuvat: Nauska Lukuaika: 3 minuuttia
Nuorista aktivisteista, etenkin ilmastoaktivisteista, on puhuttu viime aikoina mediassa huomattavan paljon. Yksi julkisuudessa esillä olleista on hyvinkääläinen Aino Falenius, 15. Julkisesti puhuminen on hänelle tärkeä aktivismin muoto. Esilläolo alkoi, kun hän meni mukaan ilmastopiireihin ja tutustui ilmastoaktivisti Atte Ahokkaaseen. Atella alkoi olla mediamyllytystä niin paljon, että hän kysyi, voisiko Aino jakaa hänen kanssaan siitä osan. Ainon mielestä on imartelevaa, että hänen ajamaansa asiaan kiinnitetään huomiota. ”Monen lapsen unelma on olla kuuluisa. On iso asia, että minut otetaan mukaan keskusteluihin, vaikka olen vasta 15-vuotias.” Toisaalta julkisuus on myös raskasta. Kaikkeen hän ei pysty lähtemään mukaan. ”Myös vanhempani jarruttelevat ja muistuttavat, että
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Tomi Hämäläinen/ Susanna Metsälä Lukuaika: 4 minuuttia
”Tervetuloa takaisin rakkaat kuuntelijat! Ennen mainoksia jäimme todella jännittävään tilanteeseen, nimittäin olemme edenneet tämän illan Hei arvaa mikä sana -hupivisailussa aivan lähelle loppuhuipennusta. Meillä on tänään kilpailemassa kolme tulevaisuuden toivoa Vaskivuoren lukiosta. Kilpailijat ovat saaneet selville kuusi kirjainta, jotka ovat U-U-S-E-R-I, eli UUSERI. No niin, vähän hymyä, ei se ole niin vakavaa. Siirrytään viimeiseen vihjeeseen, joka kuuluu näin: ’Lukiolainen, joka ei tiedä mitä haluaisi tehdä tulevaisuudessa.’” Näin paasaa Suunnaton-kuunnelmassa esiintyvä juontaja, joka oman tärkeilynsä keskellä unohtaa kilpailun osallistujat sivurooliin. Kyseessä on Q-teatterin yhteydessä syksystä 2006 toimineen Nuorten Teatterin ohjelmistoon kuuluva esitys, joka tällä kertaa on tehty yhdessä Vaskivuoren lukion ja
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Maailma muuttuu ja yritysten toimintaympäristö siinä ohessa. On vain normaalia, että tuotemerkkejä päivitetään ajoittain eikä sitä pitäisi pelätä. Muistatte varmasti Brunbergin perinteiset N******nsuukot, joiden nimestä ja pakkauksesta on käyty keskustelua jo pitkään. Vuonna 2001 yhtiö muutti makeisen nimen ihan vaan Suukoksi ja pakkauksen hahmot hieman vähemmän karikatyyrisiksi. Lopulta tänä vuonna myös pakkausta muutettiin kunnolla ja […]
Kirjoittanut: Anne Ignatius Kuvat: Nauska Lukuaika: 3 minuuttia
Syksyllä 2017 tamperelainen Julianna Brandt, 26, matkusti Sloveniaan vihapuheen kitkemistä käsittelevään seminaariin. Osallistujia oli viidestä maasta, ja he kaikki kuuluivat johonkin vähemmistöön. Brandtilla on cp-vamma. Yhtäkkiä kesken seminaariohjelman Julianna tajusi, että kukaan paikalla oleva ei tiedä, mitä ableismi, eli vammaisuuteen liittyvä syrjintä, tarkoittaa. ”He eivät tienneet koko sanaa eivätkä edes sitä, että sellainen syrjinnän muoto on. Ja olin kuitenkin syrjintään perehtyneiden ihmisten seurassa”, hän kertoo. Julianna alkoi itkeä. Hän tunsi samaan aikaan kuuluvansa joukkoon ja olevansa äärimmäisen yksin. Sitten tapahtui jotain käänteentekevää. Slovenian-seminaarin jälkeen Julianna alkoi puhua vammaisuudesta aikaisempaa enemmän ja rohkaistui tekemään asioita, joita ei aikaisemmin olisi uskaltanut tehdä.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Anu Harju Kuvat: Anu Harju, Arja Grek & Elle Huisman Lukuaika: 6 minuuttia
Kaupunkialueilla liikkuvat ihmiset näkevät ehkä satoja tai jopa tuhansia tupakantumppeja viikossa. Rannat pursuavat niitä. Vilkkaita bussipysäkkejä reunustavat beiget ja valkoiset pötkylät, ostoskeskusten pihoja ja aukioita samoin. Tupakantumppi on maailman yleisin roska, mutta määriä on vaikea varmasti sanoa. Erään arvion mukaan maailmassa poltetaan joka vuosi yli 5,5 miljardia savuketta, joista 4,5 miljardia heitetään tumppeina maahan. Toinen lähde kertoo, että vuodessa valmistetaan noin kuusi biljoonaa savuketta, joista 90 prosentissa on muovinen filtteri. Filttereistä kertyy yli miljoona tonnia muoviroskaa joka vuosi. Kaksi kolmasosaa tupakoivista heittää tumpin nimenomaan maahan, ei muotoilijan suunnittelemaan tumppiroskikseen, ei ylösalaisin käännettyyn kukkaruukkuun, ei nitistettynä ja sammutettuna tavalliseen roskikseen. Maahan.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Antti Kurko Kuvat: Michael Holler / Creative Commons Lukuaika: 4 minuuttia
Muistomerkkien siirto ja historian häivyttäminen on ollut Suomessa perinteisesti oikeiston ja kansallismielisten vastuulla. Toisinaan vaatimuksia tulee myös vasemmalta laidalta.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
