SAK:n Jarkko Eloranta toivoo, ettei työaikakeskustelua typistettäisi työajan lyhentämiseen

SAK ehdotti hiljattain yli 55-vuotiaille työntekijöille subjektiivista oikeutta lyhentää työaikaa omalla kustannuksellaan. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, ettei monenkaan SAK:laisen matalapalkka-alan työntekijän olisi mahdollista oikeutta käyttää, mutta toteutuessaan oikeus veisi työelämää kuitenkin oikeaan suuntaan. ”Se on yleisesti työelämässä niin tärkeä tavoite, että sitä kannattaa mielestämme pitää esillä. Samalla esitimme, että vuorotteluvapaata voisi käyttää osa-aikaisesti.” Eloranta pitää työaika-autonomiaa ajankohtaisempana vaatimuksena kuin työajan järjestelmällistä lyhentämistä, josta myös on viime vuosina pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla puhuttu. ”Viimeksihän työaikaa lyhennettiin, kun hävitettiin nämä kiky-tunnit. Luulen, että tällä hetkellä suurimmat työaikakysymykset liittyvät yksittäisen työntekijän autonomian lisäämiseen, johon kategoriaan tämä esitys menee myös.” ”Työaikakeskustelun typistäminen työajan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from SAK:n Jarkko Eloranta toivoo, ettei työaikakeskustelua typistettäisi työajan lyhentämiseen

Naisvaltaista hoiva-alaa ei arvosteta. Tämä näkyy palkatta tai puoli-ilmaiseksi tehtynä työnä ja huonoina työoloina.

Hoivan ja van­hustenhoi­don tila muuttuu hitaasti. Yhteiskunnallisessa retoriikassa vallitsee konsensus siitä, että satsauksia tarvitaan enemmän. Käytännön toimet jäävät silti vajaiksi, ja hoivakotien kriisit ovat toistuvia. Vaikka hoitohenkilöstön minimimitoitus vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa on nyt kirjattu lakiin, esimerkiksi kotihoidossa on edelleen suuria ongelmia. Talouspolitiikassa hoiva jää usein marginaaliin, tai se ymmärretään hyvin kapeasti. Hoivan tutkimuksessa on jo vuosikymmeniä esitetty, että hoiva tulisi ottaa yhteiskuntapolitiikan keskiöön. Suuri osa hoivatyöstä on palkatonta. Monia huolenpidon, avunannon, hoivan ja hoidon muotoja harjoitetaan perhepiirissä ja läheisten, naapureiden ja ystävien kesken. Tämä ihmisiä hengissä ja hyvinvoivina pitävä toiminta on elinehto yhteisöille ja kaikelle ihmisten toiminnalle. Palkkatyön piirissä tehtävän ammattitaitoa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Naisvaltaista hoiva-alaa ei arvosteta. Tämä näkyy palkatta tai puoli-ilmaiseksi tehtynä työnä ja huonoina työoloina.

Ministeriön työneuvosto määritteli ruokalähetit työntekijöiksi

Työ- ja elinkeinoministeriön työneuvosto linjasi, että muun muassa Foodoran ja Woltin ruokalähetit ovat työsuhteessa. Edellä mainitut yritykset ovat tiukasti pyrkineet pitämään ja määrittelemään työtä heille tekevät henkilöt yrittäjiksi. Näin toimimalla yhtiöt ovat välttyneet erilaisilta lakisääteisiltä maksuilta eikä niiden ole tarvinnut esimerkisi kantaa vastuuta sairastuvista tai loukkaantuneista työntekijöistä. Työntekijät toki tässä järjestelyssä putoilevat yhteiskunnan tukiverkon silmien läpi ja lopulta yhteiskunnan pitäisi maksaa se, mistä yritykset sluibailevat. Alustatalouden voisikin kuvailla seuraavasti: Alustatalous on järjestelmä, jossa yritystoiminnan riskejä siirretään työntekijöiden kannettavaksi, mutta mahdolliset yritystoiminnan tuotot jaetaan omistajille. Alustataloudesta on toivottu/ennustettu/suunniteltu uutta tapaa järjestää työ. Alustalouden piiriin kuuluvat muun muassa ruokalähetit, jotka kiikuttavat ruoka-annoksia

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ministeriön työneuvosto määritteli ruokalähetit työntekijöiksi

Työttömänä oleva Anssi Ylirönni päätti kirjoittaa kirjan, koska työttömyydestä puhutaan ilman tietoa tai kokemusta

Ihanteellinen työtön on kuin punkki, joka väijyy saalistaan eli työpaikkaa ja jättää kaiken muun huomiotta, kuvaa työtön yhteiskuntatieteiden maisteri Anssi Ylirönni uudessa kirjassaan Valintamme ei kohdistunut sinuun (Demokraattinen sivistysliitto). ”Otti päähän, kun työttömyydestä puhuvat ihmiset, joilla ei ole asiasta tietoa tai kokemusta. Tai tietoa pitäisi olla, mutta silti työttömyydestä puhutaan moralistisesti ja epätosia väittämiä. Rakenteelliset ongelmat kuten työpaikkojen vähyys käännetään yksilön persoonan ongelmiksi”, Ylirönni kertoo kirjoittamisen motiiveista.  Ylirönni käy kirjassaan läpi kysymyksiä kuten mitä työttömyys käytännössä tarkoittaa työttömälle, työllisille ja yhteiskunnalle. Millaisia arvoja ja asenteita työttömyyteen liitetään ja mihin ne perustuvat? Onko kaikki työ todella arvokasta? Miten työttömyys syntyy ja

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Työttömänä oleva Anssi Ylirönni päätti kirjoittaa kirjan, koska työttömyydestä puhutaan ilman tietoa tai kokemusta

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan