Afganistanissa naiset elävät Talibanin sulkemien ovien takana. Åsne Seierstadin teos Afgaanit kuvaa kolmen kohtalon kautta väkivaltaista matkaa nykyhetkeen.
[…]
Oikeisto käytti kriisimielialaa taitavasti hyväkseen. Nyt mielikuvien velkalaiva on lastattu radikaaleilla poliittisilla muutoksilla.
[…]
Talous tuottaa kriisejä ja kriisiytyy itsekin. Talouden tulevaisuutta koskeva keskustelu kaipaa monimuotoisuutta, kuvittelukykyä ja pidempää perspektiiviä.
[…]
Lue lisää… from Talous kompuroi kriisin kourissa – tulevaisuus vaatii varautumista ja uudistumista
Perinteisesti hoitajalakoista on uutisoitu vähättelevään sävyyn. Pandemian otteessa media puki lakkovastaisuutensa kehuiksi.
[…]
Lue lisää… from Korona-aikana media vastusti hoitajalakkoja ylistämällä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ruokkii militarismia ja asevarustelua yli rajojen. Euroopassa puolustusmenoja kasvatetaan kilvan, kun Ukrainan puolustussodan moraaliseen ja materiaaliseen tukemiseen valmistaudutaan pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä Ranska modernisoi ydinasejärjestelmäänsä ja kaksinkertaistaa sotilasreservinsä. Iso-Britannia päätti jo vuosi ennen Venäjän hyökkäystä ydinaseidensa lukumäärän lisäämistä yli 40 prosentilla. Ruotsi nostaa puolustusmenot ydinaseliittouma Naton vaatimalle tasolle. Kiinan arvioidaan tavoittavan Yhdysvallat mannertenvälisten ohjusten määrässä vuosikymmenessä. Siihen mennessä Yhdysvaltain puolustusbudjetin puolestaan arvioidaan ylittävän 1 000 miljardina dollarin rajapyykin. Perustuslaissaan kaiken sotimisen ”ikuisesti” torjuva Japanikin aikoo kaksinkertaistaa puolustusmenonsa vuoteen 2027 mennessä. Euroopan unionissa komissio kannustaa käyttämään rahoitusvälineitä tuotantokapasiteetin kohottamiseksi ja asetoimitusten varmistamiseksi. Koronakriisiin ja vihreään siirtymään tarkoitettua elpymisvälinettä
[…]
Lue lisää… from Sotatalous käy kalliiksi – puolustusmenoja nostetaan ympäri maailman
Koulutus on sekä globaalisti että Suomessa merkittävien (talous)poliittisten kamppailujen keskiössä. Koulutusjärjestelmän merkittävimmät muutokset sijoittuvat Suomessa ajankohtaan, jota on luonnehdittu tuottavuutta ja tehokkuutta perään kuuluttavien taloudellistumisen, markkinoitumisen ja uusliberalismin termein. Viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut siirtymä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta kohti kilpailukyky-yhteiskuntaa on merkinnyt mittavia muutoksia myös koulutuksessa. Vaikka koulutusjärjestelmä on ollut hyvinvointivaltion olennainen instituutio, osallistuu se tässä ajassa se paradoksaalisesti hyvinvointivaltion purkamiseen korostamalla taloudellistumista, itsevastuullisuutta sekä inhimillistä pääomaa. Koulutus määrittyy taloutta palvelevaksi välineeksi ja samalla ymmärrys ihmisyydestä itsevastuullisuutta korostavaksi ja yksilön ominaisuuksia, kompetensseja ja kykyjä painottavaksi inhimilliseksi pääomaksi. Koulutuksessa, kuten laajemminkin yhteiskunnassa, yksilölähtöisyyttä ja itsevastuullisuutta korostavat käytännöt näyttäytyvät ratkaisuna yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen, kuten työttömyyteen,
[…]
Lue lisää… from Koulutuksen taloudellistuminen purkaa hyvinvointivaltion perustuksia
Kriisit vaikuttavat eniten juuri heikoimmassa asemassa oleviin. Ne paljastavat yhteiskuntien epätasa-arvoiset rakenteet ja syventävät niitä entisestään. Koska naiset ovat miehiä köyhempiä, lukutaidottomampia ja heillä ei ole yhtäläistä pääsyä terveydenhuoltoon, koulutukseen tai yhteiskunnalliseen osallistumiseen, kriiseillä on suhteettomia vaikutuksia heidän elämiinsä. Ohjusiskut synnytyssairaalaan, jossa naisia ja vastasyntyneitä siirretään kellareihin on äärimmäinen esimerkki konfliktien sukupuolittuneista vaikutuksista. Kriisit kasvattavat myös merkittävästi tyttöjen ja naisten riskiä seksuaaliselle väkivallalle ja ihmiskaupalle sekä varhaisille ja pakkoavioliitoille. Kun ruuasta on pulaa, naiset ja tytöt syövät usein viimeisenä. Naiset ja tytöt eivät kuitenkaan ole vain uhreja, vaan he toimivat myös kriisien etulinjassa toimittamassa henkeä pelastavaa humanitaarista apua ja puolustamassa
[…]
Ei tule mieleen yhtään ajankohtaista kriisiä, johon olisimme joutuneet köyhien ihmisten vuoksi, pohtii Eeva-Maria Grekula kolumnissaan Voiman talousliitteessä.
[…]
Lue lisää… from Köyhien pitäisi olla ratkaisemassa kriisejä eikä vain kantamassa niiden seurauksia
Elämän peruspilarit järkkyvät monikriisin alla. Universaalit peruspalvelut vahvistavat arjen vakautta ja samalla vähentävät turhan kulutuksen kannustimia.
[…]
Lue lisää… from Universaalit peruspalvelut tukevat hyvinvointia myös poikkeusoloissa
Oikeisto puhuu monien erinomaisen hyvien asioiden puolesta, jotka keskenään kiistelevä vasemmisto on sille hopeatarjottimella ojentanut. Todellisuudessa se toimii päinvastoin. Lopputulos on, ettei kumpikaan niitä todellisuudessa aja.
[…]
Lue lisää… from Yhdeksän asiaa, jotka vasemmisto luovutti oikeistolle
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa