Vitivalkoisella näyttämöllä liikehtii viitisentoista tanssijaa Laurie Andersonin tunnistettavan äänimaailman keskellä. Vaatetuksen perusteella kolmeen ryhmään luokiteltavissa olevat hahmot ovat itsenäisiä, mutta jossain vaikeasti ymmärrettävässä suhteessa toisiinsa. Tätä hypnoottista ihmisporeilua seuratessa mieli alkaa itsestään etsiä näyttämön liikkeistä säännönmukaisuuksia ja logiikkaa, mutta tehtävä on selvästi tuomittu epäonnistumaan. Kyse on maineikkaan ruotsalaisen tanssiryhmä Cullberg-baletin tammikuisesta, Zodiakin tuottamasta vierailusta Kansallisteatterin […]
Lue lisää… from Käsitä kaikkeus
Mediatutkija Jukka Kortin uusi teos on pätevä yleiskatsaus viestinnän historiaan. Sitä rikastuttaa itsereflektoiva näkökulma siihen, miten kulttuurin medioituminen on vaikuttanut myös mediahistorian mieltämiseen. Osin tästäkin syystä mediahistoriassa on usein ollut taipumusta liioitella uusien teknologisten innovaatioiden vallankumouksellisuutta. Kortti osoittaa kuitenkin vastaansanomattomasti, kuinka mediavälineiden kehitystä on syytä aina arvioida myös suhteessa kulloinkin vallitseviin taloudellis-poliittisiin ja sosiaalis-kulttuurisiin […]
Lue lisää… from Media muutoksen peilinä
Love, anger, fear and joy; just a few of the many emotions felt by people. In this documentary, Yann Arthus- Bertrand tells a compelling and tear-jerking story of what it means to be Human, with interviews of over 2000 people from 60 countries and beautiful aerial photography. Right from the start every frame feels like […]
Lue lisää… from We’re just people, doing people things
Äitien, isien ja esivanhempien kokemukset, käytösmallit ja rakkaus suodattuvat aina uuteen perhekuvioon sen alusta saakka. Toisiinsa ihastunut pariskunta ei kuvitelmistaan huolimatta ole rakkaudessaan vapaa, vaan kantaa mukanaan rankkaa taakkaa, on taustalla sitten hylkäämistä, alkoholismia tai väkivaltaa. Vera Kiiskisen käsikirjoittamassa ja Kansallisteatterin Omapohjaan ohjaamassa näytelmässä Sisäistetyt teoriat rakkaudesta nuori perheenäiti Ida (Sanna-June Hyde) pelkää tulevansa […]
Lue lisää… from Sukupolvien suodattama rakkaus
Mutta ranskalaisen näytelmäkirjailija Florian Zellerin (s. 1979) Isä-näytelmässä Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa isä (Jari Pehkonen) on sairastunut, eikä se enää huvita. Muistisairas isä tanssittaa läheisiään oman pillinsä mukaan. Mies komentaa ja äksyilee, ei kuule eikä kuuntele. Vanhus pyörittää karusellia: töissä käyvää tytärtä (Vuokko Hovatta), tyttären miesystävää, vaihtuvia hoitajia. Sirkus muuttuu painajaiseksi. Eikä isä […]
Lue lisää… from Isästä lapseksi
Elämme kovia aikoja ilmastonmuutoksen, finanssikriisien, sotien ja taloudellisen eriarvoistumisen kärjistyessä, estottoman poliittisen vihamielisyyden vyöryessä kaikkialta. Kuten muinaiset oopperat ja operetit, myös nykyään elokuvamusikaalit ovat pakoa todellisuudesta. Niihin uppoudutaan kun maailma murjoo teatterin ulkopuolella. La La Land on kuin tilaustyö aikana, jolloin suuret katsojajoukot haluavat paeta myös taidemusiikkiin eikä vain joukkomurhia toisissa galakseissa tehtaileviin avaruusoopperoihin. Perinteisen klassisen oopperan kaavan […]
Lue lisää… from La La Land. Synkän, modernin ajan Ihmemaa Oz.
. Marina Tsvetajeva (1892–1941) – Kesytön henki, Runoilija, joka ei sallinut minkään taidesuunnan kahlita itseään. . Kirjoitti upeaa runoutta vuosina 1906–1941 . . Suomentamansa Marina Tsvetajevan runojen valikoiman `Ylistys, hiljaa! Valitut runot 1912-1939` esittelyssä Marja-Leena Mikkola kirjoittaa: . ”`Mitä on olla nainen ja samalla kiihkeä, traaginen, nerokas runoilija?` Tätä kysymystä Tsvetajeva pohti nuoruuden vuosista lähtien. Hän […]
Lue lisää… from Marina Tsvetajeva
Natsirikollisena teloitettu Adolf Eichmann (1906–1962) oli juutalaisten pakkosiirroista vastannut virkaintoinen ja Hitlerille oman loppuunsa asti uskollinen byrokraatti. Israelin tiedustelupalvelu kaappasi hänen pakopaikassaan Argentiinassa vuonna 1960 ja toimitti Jerusalemiin oikeusistuimen eteen tuomittavaksi rikoksista ihmiskuntaa ja juutalaisia vastaan. Kuukausia kestänyt Eichmannin oikeudenkäynti oli oman aikansa suuria mediatapahtumia, josta välitettiin televisiokuvaa ympäri maailmaa. Kyse oli jo hetkeksi taka-alalle […]
Lue lisää… from Paluu pahuuden arkipäiväistymisen juurille
Noora Dadun Fail saa 11. ja 13.1. kaksi lisäesitystä Kiasmassa. Kesällä se vierailee ainakin Kajaanin Runoviikolla ja voisi kuvitella, että muutakin keikkaa ilmaantuu vielä. Kehuttu esitys sai ensi-iltansa viime marraskuussa Baltic Circle -festivaaleilla ja sen muodossa sekoittuvat erilaiset esitystaiteen muodot dokumenttiteatterista performanceen. Dadu tekee esityksessään tiliä aiemman Minun Palestiinani -näytelmänsä vaikutuksista. Hän kokee epäonnistuneensa […]
Lue lisää… from Noora Dadun Failissa epäonnistuminen on kaukana
Romanialainen Cristian Mungiu ponnahti taide-ohjaajien eturiviin voittamalla elokuvallaan 4 kuukautta, 3 viikkoa ja 2 päivää (2007) Cannesin kultaisen palmun. Laittoman abortin tekoa käsittelevä elokuva on samalla tarkka kuvaus reaalisosialismin karuudesta, sen välistävetäjien röyhkeydestä, naisten asemasta, luokkajaosta ja – kaikesta huolimatta – myös ihmisten välisestä aidosta solidaarisuudesta. Yli vuorten (2012) taas kuvasi päällisin puolin homoseksuaalisuuden […]
Lue lisää… from Oman elämän korruption kierteessä
