Teksti Aku Karjalainen
Englanninkielisen Kanadan pisin yliopistolakko on ohi. Back to work -laki peittosi yliopistotyöntekijöiden lakko-oikeuden.
Torontossa sijaitsevan Yorkin yliopiston 50 0000 opiskelijaa aloittivat maanantaina kevätlukukautensa varsin kitkerissä tunnelmissa. Myrkyttyneen ilmapiirin syynä on englanninkielisen Kanadan pisin yliopistolakko, joka sulki Kanadan kolmanneksi suurimman yliopiston kolmeksi kuukaudeksi.
Lakko alkoi viime vuoden marraskuussa, kun 3 340 määräaikaisen työntekijän neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta kariutuivat. Lakon vuoksi koko yliopisto suljettiin, sillä lakkoilijoiden opetusvastuu on lähes 60 prosenttia koko opetuksesta.
Kiistan pääkysymykset liittyivät etenkin määräaikaisen henkilökunnan työehtoihin ja vakinaistamiseen sekä jatko-opiskelijoiden suurempaan taloudelliseen tukemiseen.
Pitkittynyt lakko uhkasi peruuttaa koko kevätlukukauden, kunnes Ontarion provinssin pääministeri Dalton McGuinty puuttui lakon kulkuun. Toissa viikolla hän määräsi välittäjän neuvottelemaan osapuolten välille pikaisen ratkaisun.
Tehtävä osoittautui mahdottomaksi, sillä henkilökuntaa edustaneen julkisen alan työntekijöiden ammattiliiton CUPE:n, ja yliopiston hallinnon välit olivat jo liian tulehtuneet.
McGuinty turvautui neuvotteluja järeämpään keinoon. Hän esitteli viime viikon alussa lain, joka määräsi lakkoilijat takaisin töihin. Laki hyväksyttiin Torontossa viime torstaina. Työehtosopimuksen sisällöstä päättää puolueeton sovittelija. Vain vasemmistolainen New Democratic Party, NDP, äänesti esitystä vastaan.
NDP:n johtaja Howard Hampton kyseenalaisti valtion oikeuden puuttua työntekijöiden lakko-oikeuteen ja peräänkuulutti yliopiston neuvotteluhalukkuutta.
”Ontarion yliopistojärjestelmä on huonosti tuettu, ja lisäksi monien jatko-opiskelijoiden palkat ovat alle köyhyysrajan”, Hampton totesi Globe and Mail -lehdessä.
Ratkaisevaksi tekijäksi kiistassa muodostui paine saada opiskelijat jatkamaan viime vuonna keskeytynyttä syyslukukauttaan. Lakon vuoksi lukuvuosi jatkuu aina kesäkuun alkuun asti. Työntekijöitä edustanut CUPE harkitsi lain viemistä oikeuteen, mutta luopui aikeistaan.
”Olemme saavuttaneet sen pisteen, että ainoa keino saada opetus jälleen käyntiin, on hyväksyä uusi laki. Jos hallinto ei ota vastuuta tilanteesta, me teemme sen. Olen varma, että opiskelijat ovat erittäin turhautuneita. Oikeusjuttu olisi tehnyt heidän asemansa vielä epävarmemmaksi”, huokaisee jatko-opiskelija ja CUPE:n tiedottaja Tyler Shipley Toronto Starissa.
”Tosin uusi laki ei ratkaissut yhtäkään niistä tavoitteista, joita ajoimme”, Shipley jatkaa CUPEn tiedotteessa.
Opiskelijat ovat vaatineet yliopistolta vähintään 12 prosentin hyvitystä lukukausimaksuista, jotka voivat olla alasta riippuen 4 000–5 000 euroa lukukaudessa. Yliopisto ei ole suostunut vaatimukseen.
Ontarion opetusministerin John Milloyn mukaan hallitus tutkii parhaillaan mahdollisuutta pidentää opintolainoja. Monille opiskelijoille suurin vahinko on kuitenkin valmistumisen viivästyminen.
”Erään tuttavani piti valmistua viime vuoden lopulla. Hänellä oli varma työpaikka, mutta lakon vuoksi hän ei valmistunut ja menetti työpaikkansa. Kyse oli vain muutamasta viikosta”, päivittelee Evgeni Efremkin.
Suurimman kritiikin kohteeksi on joutunut Yorkin yliopiston hallinto ja etenkin rehtori Mamdouh Shoukri. Yliopistoa on syytetty neuvotteluhaluttomuudesta ja turvautumisesta viimeiseen oljenkorteen: provinssin väliintuloon. Ammattiliitto pelkääkin, että Yorkista tulee esimerkki muille Ontarion yliopistoille, joissa työehtosopimuksista neuvotellaan ensi vuonna.
Shoukrin mielestä kiistassa oli kysymys Yorkin yliopistoa laajemmasta yhteiskunnallisesta periaatteesta. Jatkoneuvotteluiden sijaan hän kannatti lakon pikaista lopettamista ja sopimuksen viemistä välimieskäsittelyyn.
”Meidän täytyy neuvotella heidän kanssaan, mutta samalla huomioida opiskelijoidemme tarpeet, taloudelliset realiteetit ja ihmisten oikeus vakaisiin työpaikkoihin, Shoukri kuvailee konfliktia Globe and Mailin haastattelussa.
Ontarion provinssin pääministeri Dalton McGuinty on ottanut selkkauksesta opikseen. Hän kertoi viime viikolla harkitsevansa koulutuspoliittisiin suhteisiin erikoistuneen komission perustamista, jonka tehtävänä olisi turvata jatkossa se, että hallinnon ja ammattiliittojen neuvottelut käydään hyvässä hengessä.
Samalla komissio valvoisi lakkoäänestyksiä ja neuvoisi hallitusta, jos lakko uhkaisi opetuksen jatkumista.
