Sairaudesta, sipseistä ja siskoista

  PIENI SISKONI NÄYTTÄÄ, MITEN YHDEN IHMISEN SAIRAUS SAA KOKO PERHEEN SEKAISIN Sanna Lenkenin Pieni siskoni (Min lilla syster) on elokuva 12-vuotiaasta Stellasta, joka joutuu salaamaan vanhemmiltaan isosiskonsa Katjan anoreksiaa. Stella ihannoi siskoaan, joka on lahjakas ja kunnianhimoinen taitoluistelija. Kun siskon syömishäiriö voimistuu, alkaa se vaikuttaa niin siskojen välisiin suhteisiin kuin Stellan omaan elämään ja koulunkäyntiinkin. Siskon kriittisyys itseään kohtaan heijastuu myös Stellaan, ja ulkonäköpaineet ja tarve aikuistua korostuvat. Aihe on vakava, mutta kun se pikkusiskon silmissä tiivistyy sipseistä kieltäytymiseksi, pahanhajuiseksi hengitykseksi ja jatkuvaksi juoksemiseksi, saa anoreksia vähän kepeämmän ja humoristisemman lähestymistavan. Elokuva onnistuu pääosin melko realistisesti kuvaamaan anoreksiaa ja sitä, miten

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Sairaudesta, sipseistä ja siskoista

Ma ma, tarina oikeastaan kaikesta, mikä itkettää

Julio Medemin Ma Ma on jälleen yksi elokuva syövästä. Se on paulocoelhomainen julistus toiveikkuuden ja iloisuuden tärkeydestä. Kaikki tunteisiin vetoamisen kikat on käytetty: On syöpää, lapsen kuolema, vaimon kooma ja avioero. Jopa siperialainen orpokotilapsi on jotenkin saatu upotettua juoneen mukaan, tosin epäselväksi jää, miksi. Tarinaltaan se on kuin yläastelaisen melodramaattinen tekele, jonka tavoitteena on olla tunteita herättävin ja eeppisin taideteos koskaan, mutta josta kaikesta täytteestä huolimatta puuttuu sisältö. Penelope Cruz esittää Ma Massa Magdaa, joka saa kuulla, että hänellä on rintasyöpä. Hän tapaa samana päivänä poikansa jalkapallo-ottelussa Arturon (Luis Tosar), joka saa pian heidän kohtaamisensa jälkeen ikävän puhelun: Hänen vaimonsa

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Ma ma, tarina oikeastaan kaikesta, mikä itkettää

Lens Politica – viimeistä kertaa

Yhteiskunnallisen taiteen festivaali saattaa päättyä 10-vuotisjuhlaansa. Lens Politica täyttää 10 vuotta. Marraskuun 18.–22. päivä Helsingissä pidettävän festivaalin kärkiteemoina esiin nousevat eläinten oikeudet, mediakriittinen journalismi, ilmastonmuutos ja feminismi. Dokkaripainotteinen tapahtuma sisältää myös luentoja, keskusteluja, kolmepäiväisen poliittisten lyhtyelokuvien workshopin sekä puhekaraoketyöpajan. Festivaalien avajaiselokuvana esitetään Awi Levisin dokumentti This Changes Everything, joka liittyy ­Naomi Kleinin samannimiseen uuteen kirjaan. Elokuvassa yhteen lyövät riistokapitalismi ja ilmastonmuutos. Esityksen kylkiäisenä kulkevat akatemiaprofessori Timo Vesalan luento ilmastonmuutoksesta ja paneelikeskustelu ruuan tuotannon ympäristö­vaikutuksista. Sophie Deraspenin The ­Amina Profile kertoo siitä, kuinka Kanadassa asuva ranskalaisnainen  rakastuu Syyrian sisällissodasta blogia kirjoittavaan naiseen. Rakkaus kohtaa kuitenkin mutkia, sillä blogin takana on vale­identiteetin, jonka keksijä myös lavasti oman kidnappauksensa.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Lens Politica – viimeistä kertaa

Tarinoita konfliktin takaa

Dokumentaristi Yasmin Fedda kuvasi ihmisiä Syyriassa ennen sotaa ja pakolaisina sen puhjettua. Kuva Velda Parkkinen Irakilainen muotisuunnittelija Salem ja syyrialainen munkki Botrus. He ovat dokumentin Tale of Two Syrias kasvot. Salem on paennut Irakista Syyriaan ja aloittanut elämänsä alusta. Botrus viihtyy kristillisessä munkkiluostarissa, joka tekee työtä saattaakseen alueen eri uskontokuntien edustajia dialogiin ja on siinä onnistunutkin. Dokumentaristi Yasmin Fedda valitsi kohteikseen Salemin ja Botrusin, koska halusi kertoa erilaisia tarinoita Syyriasta. ”Isoäitini esitteli luostarin minulle. Se oli niin kiinnostava, että halusin mennä takaisin kuvaamaan sitä. Ja olin kiinnostunut tekemään jotain irakilaispakolaisten kanssa, kun tapasin Salemin pirskeissä ystävän luona ja homma klikkasi.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Tarinoita konfliktin takaa

Bunny the Killer thing ja sen syvempi merkitys

Aloitin aamuni seuraten, kuinka valtava pupu juoksi pitkin hankia kumista kaluaan helikopterina heilutellen ja huusi ”Pussy!” Verta roiskui, ihmiset kiljuivat ja kaikki raiskattiin. Elokuva oli huonosti näytelty, enkä ymmärtänyt juonta. Miksi se oli tehty, ja miksi veri näytti ihan marjamehulta? Ja miksei edes elokuvassa vilahtelevasta oravasta oltu tehty oikeannäköistä? Jokin syvempi merkityshän elokuvalla oli oltava, jota en vain tyhmyyttäni ymmärrä. Joonas Makkosen Bunny the Killer Thing näytettiin kuitenkin Cannesin elokuvajuhlien yhteydessä, ja se sai ihan hyvän vastaanoton. Mitä se yritti sanoa? Mitä helvettiä minä juuri katselin? Bunny the Killer Thing on splatter-elokuva. Itselleni täysin vieras genre (kun kuulemma Sin Cityä tai

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Bunny the Killer thing ja sen syvempi merkitys

LOVE- kun seksi ei järkytäkään

Gaspar Noélta odotettiin paljon hänen aikaisempien, yleisöä järkyttäneiden elokuvaohjauksiensa, joihin lukeutuu esimerkiksi viimeisin työ Enter the Void, perusteella. Uusin Cannesin skandaalielokuvaksikin ennustettu Love herätti kohua jo mainosjulisteiden ilmestyttyä. K-18-luokituksen saaneen seksielokuvan odotettiin rikkovan viimeisimmätkin tabut ja shokeeraavan vielä aikaisempiakin teoksia enemmän. Suureksi järkytykseksi Love ei järkyttänytkään juuri ketään. Lovessa nähdään sensuroimatonta ja näyttelemätöntä seksiä laukeamisineen päivineen. Noin puolet elokuvasta koostuu seksikohtauksista, jotka kestävät pitkään ja viedään loppuun asti. Miksi tällainen ei järkytä? Lovea on useissa arvosteluissa verrattu Lars Von Trierin ohjaukseen Nymphomaniac, jonka seksikohtaukset ovat myös aitoja. Eräs kriitikko totesi jopa, ettei Trierin elokuvan jälkeen Lovea olisi tarvittu. Seksiin liittyvät

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from LOVE- kun seksi ei järkytäkään

Paluu vastakkainasettelujen aikaan

Ville Suhonen teki elokuvan isänmaanpetturina teloitetusta Martta Koskisesta. Sodankylän elokuvajuhlilla viime kesänä ensi-iltansa saanut dokumenttielokuva Ompelijatar on loka-­marraskuussa valtakunnallisella esityskiertueella. Ville Suhosen elokuva kertoo poliittisesti aktiivisen työläisnaisen elämäntarinan kautta niistä poliittisista jännitteistä, joiden keskellä Suomessa elettiin sisällissodan ja jatkosodan päättymisen välisenä aikana. Elokuvan keskushenkilö Martta Koskinen tuomittiin jo vuonna 1918 punakaartin naiskomppanian jäsenenä vankileirille. 1930-luvulla hän toimi kielletyn kommunistisen puolueen aktiivina ja kuului muun muassa Hertta Kuusisen, Yrjö Leinon ja Hella Wuolijoen lähipiiriin. Sodan jälkeen Hertta Kuusisesta tuli SKDL:n kansanedustaja ja Suomen kaikkien aikojen toinen naisministeri. Yrjö Leino toimi 1940-luvun lopulla kolmessa hallituksessa ministerinä. Teatterikirjailijana ja liikenaisena tunnetusta Hella Wuolijoesta

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Paluu vastakkainasettelujen aikaan

Rasismin dramaturgiaa

Forssan Mykkäelokuvafestivaaleilla keräännyttiin arveluttavan suurelokuvan ääreen. Teksti Olli-Pekka Jauhiainen Kolmituntisen Kansakunnan synnyn ensimmäinen osa kuvaa Yhdysvaltojen sisällissotaa kahden perheen, etelävaltiolaisen Cameronin ja pohjoisvaltiolaisen Stonemanin, näkökulmasta. Toinen osa kuvaa sodan jälkeistä aikaa, jolloin mustien orjuus kielletään lakimuutoksella ja he saavat äänioikeuden. Tilanne kärjistyy, kun juopottelevat, siivottomat mustat valtaavat kaupunginhallitukset ja alkavat kapinoida entisiä isäntiään vastaan. Lasten kanssa käydyn lakanaleikin innoittamana elokuvan päähenkilö Ben Cameron päätyy perustamaan Ku Klux Klanin. Elokuva päättyy punaiseksi sävytettyyn takaa-ajoon, jossa Ku Klux Klan ratsastaa pelastamaan Cameronien Elsie-tyttären mustien johtajan Silas Lynchin kourista. Tässä kohtauksessa elokuvan ohjaaja D. W. Griffith hioi takaa-ajokohtauksen prototyypin, jota sittemmin on toistettu

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Rasismin dramaturgiaa

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan