Opiskelijat Amos Wallgren ja Teemu Vaarakallio saivat maahantulokiellon Sveitsiin osallistuttuaan ilmastomielenosoitukseen Baselissa. Heidän mielestään pelkkä äänestäminen ei riitä, jos ekokriisiä tahdotaan torjua
myös poliittisin keinoin – tarvitaan suoraa toimintaa.
[…]
Äärioikeiston viettelemät vallanpitäjät ovat tukahduttaneet kansalaisyhteiskuntaa Itä-Euroopassa. Sananvapauden rajoittaminen estää dialogia ja nostattaa vihaa.
[…]
Utopiat voivat tarjota kriittisen katseen vallitsevaan yhteiskuntaan.
[…]
MULLISTUKSIA.
Niitä ovat toimittaja, kirjailija Jukka Rislakin mielestä olleet esimerkiksi opiskelijamielenosoitukset Helsingissä vuonna 1968, Argentiinan ja Iso-Britannian välien kuumeneminen Falklandin sodaksi 1982 ja kansannousu Sudanin Khartumissa 1985. Iso mullistus oli sekä Neuvostoliiton romahtaminen että sen osa-alueiden kuten Baltian itsenäistyminen 1990-luvun alussa. Rislakki on kokenut nämä kaikki paikan päällä ja raportoinut niistä.
[…]
Lue lisää… from Demokratian puolustaja kaipaa luotettavaa lehdistöä
HYVINVOINTIVALTION KEHITYS pysähtyi vuosikymmeniä sitten. Junnaaminen on johtanut siihen, että malli on saavutuksistaan huolimatta mustamaalattu vanhentuneeksi ja joutunut hyökkäyksen kohteeksi. Varallisuuserot ovat kasvaneet. Verotuksen painopistettä on siirretty rikkailta keskiluokalle ja pienituloisille. Julkisia palveluja on ulkoistettu, yhtiöitetty ja yksityistetty. Työttömiin ja vähävaraisiin kohdistettua kontrollia on lisätty.
Puolustuksekseen hyvinvointivaltio tarvitsee vision merkittävästi paremmasta tulevaisuudesta. Millä se iskee takaisin?
[…]
Brittiläinen toimittaja, kirjailija Luke Harding selvitti muun muassa tiedustelu-upseereilta saadun informaation avulla sekaantuiko Venäjä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Tutkimusten mukaan sekaantui.
[…]
Lue lisää… from Verkko kiristyy: Trumpin Venäjä-kytköksiä päivänvaloon
EUROOPPALAISEN konservatismin oppi-isä Joseph de Maistre esitti 1800-luvun alussa, ettei ideaali kansanvallasta toteudu koskaan, sillä todellinen valta on aina rajatulla ihmisjoukolla, eliitillä. Ranskan vallankumouksen lopun verisestä sekasorrosta järkyttynyt de Maistre kääntyi paitsi vallankumouksen ja demokratian, myös niiden taustalla vaikuttavan valistuksen katkeraksi vastustajaksi.
[…]
Hätätila kätkee lukuisat hädät! Näin julisti Seinen pohjoisrannalle marraskuun 2015 lopussa ilmestynyt graffiti. Välittömästi marraskuun 2015 Pariisin terrori-iskujen jälkeen presidentti François Hollande julisti Ranskaan kahdentoista päivän hätätilan. Se antaa viranomaisille poikkeukselliset valtuudet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Viranomaiset voivat muun muassa kieltää mielenosoituksia, sulkea julkisia tiloja, julistaa ulkonaliikkumiskieltoja, määrätä kotiaresteja ja suorittaa kotietsintöjä ilman tuomioistuimen valvontaa. Hätätila heti hirviömäisten terrori-iskujen jälkeen oli eittämättä perusteltua. Riski uusista iskuista oli huomattava. Ranskan parlamentti on sittemmin jatkanut hätätilaa viidesti. Ranskan uusi presidentti, Emmanuel Macron, vannoi virkavalansa hätätilassa. Yhtäjaksoinen hätätila on pisin sitten Algerian sodan. Ajan myötä hätätilan oikeutus on hiipunut. Hätätilasta on tullut
[…]
Tampereen kuuma peruna viime talvena oli raitiotie. Kaupunginvaltuuston kokouksesta tuli jopa Helsingin valtuuston unohtumattoman kasvisruokadebatin veroinen sosiaalisen median hitti. Yksi tamperelaisvaltuutettu huolestui siitä, tekevätkö ihmiset itsemurhia hyppäämällä ratikan alle, ja toinen kyseli, näkyykö Kalevan ABC-huoltamo raitiotien jälkeen kartoissa. Erään mielestä ratikka on mahdoton väline, koska talvella se jumittuu ylämäessä lumihankeen ja ihmiset vaarantavat henkensä rämpiessään jalkakäytävälle turvaan. Omituisimmassa puheenvuorossa kerrottiin Wall Streetin härkäpatsaasta, jonka ”palleja koskettelemalla” voi ansaita onnettarelta miljardeja. Valtuuston puheenjohtajaksi nuori, 31-vuotias Sanna Marin (Sd.) näyttäytyi tässä kontekstissa jämäkkänä johtajana – raitiovaunua vastustaneet poliitikot tulivat tehneeksi Marinille palveluksen. Marinin uskomaton pokerinaama teki tästä some-tähden. Toukokuussa 2017 laki hallintarekisteristä
[…]
Kirjailija ja journalisti eivät halua Turkin enää eristäytyvän Euroopasta. Kuvat Iida Simes ja arkistot Vaikka Turkin kansanäänestys oli raskas vaikkei yllättävä tappio demokratia-aktivisteille, he eivät lannistu. Turkin vielä valmistautuessa kansanäänestykseen kirjailija Elif Shafak vieraili Lontoon kirjamessuilla. Siellä häntä haastatteli sananvapausjärjestö PENin Englannin toimiston johtaja Jo Glanville, joka meni suoraan asiaan. ”Oletko feministi?” ”Tottakai. Naiset kysyvät aina kaikkein vaikeimmat ja tärkeimmät kysymykset”, vastaa Shafak. ”Mutta ikävä kyllä Turkissa naiset ovat jakaantuneet eri kategorioihin uskontojen ja arvojen mukaan. Ainoa, joka näistä jakolinjoista hyötyy, on patriarkaatti.” Shafak näyttää epätoivoiselta. ”Turkki on muuttumassa koko ajan väkivaltaisemmaksi. Viimeisten puolentoista vuoden aikana Turkissa on tehty 35
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa