Ennen ensi-iltaa teatterille etuajassa saapuneilla on mahdollisuus osallistua terapiatuokioon. Sen aluksi selvitetään neljän kysymyksen kautta onko henkilöllä omaa kokemusta masennukseen viittaavasta mielentilasta. Ne, jotka tunnistavat tällaista itsessään, pääsevät säkkituoliin kuulemaan kuulokkeista minäkuvaa kannustavaa puhetta. Ne taas, joilla omasta mielestään ei ole ollut tällaisia taipumuksia, pääsevät simuloimaan masennusta käymällä pitkäkseen kovalle patjalle painavien vällyjen alla kuunnellen […]
Sir Winston Churchill (1874–1965) toimi Britannian pääministerinä vuosina 1940–1945 ja 1951–1955. Ammattisotilaana siirtomaasotiin osallistunut aristokraattinen kolonialisti ja kovaa oikeistolaista sisäpolitiikkaa ajanut parlamentaarikko oli myös kirjallisuuden Nobelilla palkittu tyyliniekka. Joe Wrightin elokuva keskittyy siihen historialliseen hetkeen, jossa oman konservatiivipuolueensakin vieroksuma Churchill nousee Hitlerin suhteen liian myöntyväisenä pidetyn Neville Chamberlainin (1869–1940) sijalle pääministeriksi. Poliittinen pelivara on ahdas: […]
Britannian pääministeri Tony Blair isännöi Skotlannissa vuonna 2006 Pohjois-Irlannin väkivaltaisuuksien lopettamiseksi järjestettyjä rauhananeuvotteluita. Nick Hammin ohjaama elokuva rajautuu parin tunnin jaksoon konferenssin keskelle. Sen tarinassa protestanttinen unionistijohtaja Ian Paisley (1926–2014) ja IRA:n poliittista siipeä Sinn Féinia edustava Martin McGuinnes (1950–2017) kohtaavat ensi kerran istuessaan samaan autoon. Matkalla he ottavat yhteen, mutta saavat mutkien jälkeen egonsa […]
Unkarilaisen Ildikó Enyedin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva kertoo oudon ja pohjimmiltaan ahdistavan rakkaustarinan. Endre (Géza Morcsányi) on avioliittossaan karille ajanut, käsivammainen ja elämässään katkeroitunut työnjohtaja normien ja työmoraalin suhteen leväperäisessä teurastamossa. Mária (Alexandra Borbély) on yksinäinen ja autistisia piirteitä omaava uusi tarkastaja, jonka velvollisuudentuntoinen pikkutarkkuus tuottaa teurastamolla tuskaa. Endre ja Márian välille syntyy henkilökohtainen side, […]
Pesärikko on Orvokki Aution romaanitrilogia, joka kuvaa pohjanmaalaisuutta, maaseudun rakennemuutosta ja vanhan perhemallin rapautumista oman aikansa naisnäkökulmasta. Sen ensimmäinen osa Viistotaival (1980) sijoittuu 1950-luvulle. Siinä pientilallisen perheen 18-vuotias Armi-tytär haluaa itsenäistyä ja karkaa naimisiin itseään paljon vanhemman taksisuhari Olavin kanssa. Pari asettuu asumaan Olavin omistushaluisen Laimi-äidin ja halvaantumisestaan huolimatta perhettä hallitsevan Ilmi-tädin kotitilalle. Armin vapaus […]
RIIHIMÄKI on 30 000 asukkaan rautatie-, varuskunta- ja vankilakaupunki, joka sijaitsee vajaan tunnin junamatkan päässä Helsingistä.
”Kristallikaupungin” identiteetin kannalta aikoinaan tärkeä lasitehdas kaatui jo 1990-luvun lamassa. Kaupungista löytyy silti taidemuseo, Suomen suurin nuorisoteatteri sekä juuri vuoden teatteriksi valittu Riihimäen Teatteri, joka on nyt lopetusuhan alla.
Riihimäen Teatterin taiteellinen johtaja Janne Saarakkala on ohjannut Taija Helmisen kirjoittaman näytelmän Janne Katajan Riihimäki. Se kertoo riihimäkeläisen viihdejuontajan kasvutarinan siivellä kaupungin kehityksestä 1980-luvulta alkaen.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
VIULISTI Sanna Salmenkallio esittää asialleen omistautunutta kotoutuskouluttajaa. Hän ottaa soittimestaan yksinkertaisia säveliä ja joukko turvapaikanhakijoita soittaa mukana taitojensa mukaan. Toiset osuvat säveleen paremmin kuin toiset. Juuri niin kuin elämässä aina.
Kohtaamista ylenkatsova poliisi tekee tulkin tuella selväksi, ettei kotoutettavilla ole etuoikeutta tulla kohdelluiksi yksilöinä.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
”Oli nöyryytykseni ensimmäinen päivä.” Näin alkaa Zadie Smithin viides romaani Swing Time. Avaus viittaa päähenkilön ratkaisevaan elämänkäänteeseen, jonka yksityiskohdat paljastuvat vasta nelisen sataa sivua myöhemmin. Sitä ennen käsitellään pitkälle neljättäkymmentä vuotta pohjoislontoolaiseeen lähiöön jamaikalaisen äidin ja englantilaisen isän tyttärenä – kirjailijan itsensä tapaan – syntyneen kertojan elämää. Swing Time on kielellisesti ja draamallisesti svengaava kasvutarina, […]
PRINSESSA HAMLET tuli lokakuussa ensi-iltaan Turun kaupunginteatterissa. Keväällä Q-teatterin ohjelmistoon kuulunut teos esitetään Turussa nukketeatteriversiona, jonka toteuttavat ohjaaja Merja Pöyhönen ja Aura of Puppets.
Lavalla nähdään kuusi Heini Maarasen suunnittelemaa nukkea ja saman verran nukettajia. Prinsessa Hamlet (Niina Lindroos) ja hänen ainoa ystävänsä Horatia (Alma Rajala) ovat runollisia ritarihahmoja. Hamletin äiti Gertrud (Timo Väntsi) on tympeä kuningatar ja eno (Lotta Virtanen) höpsö setämies. Hamletia fanittava pyrkyri Ofelio (Reetta Moilanen) on työstetty eläinhahmoksi ja kuninkaallinen vartiomies (Riina Tikkanen) painajaismaiseksi karikatyyriksi.
Uudessa sovituksessa katsoja vaikuttuu jo alkuun lavadynamiikan hypnoottisuudesta. Esiintyjien vahva fyysinen läsnäolo näkyy nukettamisen ohella tiukoissa kohtausvaihdoissa, tyhjistä taulukehyksistä ja huonekaluista koostuvien lavasteiden tarkassa liikuttamisessa, intensiivisessä ääninäyttelemisessä sekä esineteatterin keinoin toteutetuissa tehosteissa.
Tärkeässä osassa on myös vanhanaikaista tietokonepimputusta dramaattisiin jousisoitinväreihin yhdistävä Valtteri Laurell Pöyhösen musiikki.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Franz Kafkan Muodonmuutoksessa (1915) kauppamatkustaja Gregor Samsa herää aamulla ja huomaa muuttuneensa suunnattoman suureksi syöpäläiseksi. Ryhmäteatterin uudessa sovituksessa vakuutusvirkailija Keijo Yrjänä Saastamoisen transformaatio ei ole aivan yhtä äkillinen, mutta se kuvaa yhtä lailla ympäröivän yhteiskunnan suhteen ulkopuoliseksi ja syrjityksi päätyvän henkilön kohtaloa. Siinä missä Kafka käsitteli teoksessaan oman aikansa sosiaalisia – ei vähiten juutalaisiin kohdistuvia […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
