Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalin näyttämöä hallitsee resuisen retkeilyalueen keskellä nököttävä romuinen asuntoauto. Sen kyljessä lukee kaihoisin kirjaimin Wagon de Désiree. Ensimmäiseksi näkyviin tulee GPS-navigaattorin mekaanisen äänen ohjaamana nokkakärryjä työntävä virkaheitto taksikuski Kari Metsäsimola (Miko Kivinen). Hahmon pitkän haahuilun jälkeen kulisseista ilmaantuu retkeilyaluetta pyörittävä Manna (Nina Hosiasluoma). Samalla käy ilmi, että Kari etsii asuntovaunussa asuvaa entistä sisartaan, […]
Juha Hurmeen Finlandia-palkittu Niemi-romaani nivoo yhteen historiaa, myyttejä ja tekijänsä villiä mielikuvitusta. Hurmeen 1000-luvun viikinkiajalle sijoittuva Lemminkäinen-näytelmä nojaa enemmän Niemeen kuin Elias Lönnrotin kokoamaan Kalevalaan. Asetelmaa tukee täydellisesti Petra Poutanen-Hurmeen musiikki, joka yhdistelee erilaisia kansanmusiikin kerrostumia nykymusiikillisiin jekkuihin. Nimihenkilönsä Hurme jakaa kahteen persoonaan. Ensin on legendojen kuvaama huikentelevainen seikkailija Fleming-Lemminkäinen (Tomi Alatalo), joka paljastuu enemmän […]
Vladimir Sorokin on kansainvälisesti tunnustettu ja paljon suomeksikin käännetty venäläiskirjailija. Hänen teoksissaaan Neuvostoliittoon ja Venäjään kohdistuva aikalaiskritiikki yhdistyy postmodernilla tavalla historiaan, dystooppisiin näkyihin sekä suorasukaiseen väkivalta- ja seksuaalikuvastoon. Klockriketeaternin ja virolaisen Von Krahl Teaterin yhteistyönä toteutettu Ice perustuu samannimiseen, vielä suomentamattomaan Sorokinin teokseen (2002). Totalitaarisia liikkeitä ja lahkoutumista satiirisesti kuvaavan tarinan lähtöpisteenä näyttäytyy vuonna 1908 […]
Näyttämö on verhoilla rajautuva valkoinen laatikko. Valojen ja rekvisiitan äitelät pastellivärit tuovat mieleen designilla naamioidun terveyskeskuksen tai viraston. Läpikuultavan muoviverhon takana epätarkkana hahmottuva pikkutyttö heijaa itseään ja katsoo puuta. Taustaääni kertoo, että tytöllä on kehityshäiriö, minkä takia häneen puheensa on epäselvää. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – hän näyttää saavan erikoisen yhteyden puussa […]
Saara Turusen esikoisteos Rakkauden hirviö (2015) oli autofiktion keinoin kerrottu nuoren naisen kasvutarina. Siinä itsensä ulkopuoliseksi niin lapsuuden kodissaan, helsinkiläisissä taidepiireissä kuin ulkomaan seikkailuilla kokeva kertoja päätyi oivallukseen, että taiteelle omistautuminen on hänelle hyvin kokonaisvaltainen ja yksinäinen projekti. Sivuhenkilössä minähahmo on saanut julkaistua esikoisteoksensa, mutta ei tunne vieläkään itseään kirjailijaksi. Taiteilijan horjuvaa itsetuntoa ei vahvista […]
Ostrabotnia eli rennommin Botta on vuonna 1912 Helsingin Etu-Töölöön valmistunut Helsingin yliopiston pohjalaisten osakuntien juhla- ja ravintolarakennus. Sen toisen kerroksen kassahuoneessa pidettiin 27. lokakuuta 1914 kokous, joka käynnisti itsenäisyyden toteuttamisen toivossa perustetun jääkäriliikkeen. Nykyisin Jääkärihuoneeksi kutsuttavasta tilasta löytyy muun muassa AKS-aktiivi Elmo Kailan (1888–1935) ja muiden jyrkemmänkin siiven kansallismielisten merkkimiesten muotokuvia sekä teemaan liittyviä Pro […]
Helen Edmundsonin ja Philippa Goslettin käsikirjoittama ja Garth Davisin ohjaama Maria Magdaleena lähestyy Jeesuksen viimeisiä aikoja tuoreella tavalla naisen katseen kautta. Elokuvan alku seuraa Magdalasta kotoisin olevan Marian (Rooney Mara) kasvua aikansa mieskeskeisessä perheyhteisössä. Elokuvassa näytetään, kuinka hän tulee saattaneeksi sukunsa häpeään liittymällä Jeesuksen (Joaquin Phoenix) seuraajien joukkoon. Naisiin kohdistuvat ennakkoluulot värittävät myös hänen suhdettaan muihin opetuslapsiin. Rytmiltään hiukan laahaavassa elokuvassa kiinnostavinta on […]
Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvilassa juuri alkuperäisen esityskautensa päättänyt musikaalihenkinen Vihan kevät rakentaa esityksenä sadan vuoden takaisten sisällissodan tapahtumien siltaa nykyiseen kaupunkitilaan. Sirpa Kähkösen käsikirjoittama ja Taru Mäkelän ohjaama esitys niveltyy osaksi Japo Knuutilan ja Jan Kailan valokuvien ja vanhan esineistön varaan rakennettua instaallatiota. Siinä sisällisssodan aikaiset kuvat rikkiammutuista rakennuksista ja Suomenlinnan vankileiristä rinnastetaan samojen paikkojen […]
Espoolaisen Perkkaan ala-asteen voimistelusaliissa on alkamassa teatteriesitys. Keskiaikaisesti pukeutunut meklari (Pasi Lappalainen) kertoo alkavan esityksen tapahtumien sijoittuvan amsterdamilaiseen tuppaanihuutokauppaan vuonna 1636. Häntä komppaa Roopeksi esittäytyvä silinteripäinen porho (Päivi Rissanen). Seuraavaksi meklari pyytää yleisöstä vapaaehtoisia tulppaaninviljelijöiden, ostajien, tuomareiden, poliisien ja vanginvartijan rooleihin. Avustajien löytäminen ei ole vaikeaa, sillä heti vähintään puoli salia nostaa kiljuen kätensä pystyyn. […]
KATSOJIEN saapuessa esitykseen sen kuvaamat historialliset henkilöt Louise Michel ja Emma Goldman roikkuvat katossa kiinni olevien vaijereiden varassa kuin olisivat saman puun hedelmiä. Sellaisia he monella tapaa ovatkin.
Louise Michel (1830–1905) oli opettaja, sairaanhoitaja, runoilija, anti-bonapartisti ja Pariisin kommuunin militantti kaaderi. Liettuan juutalainen Emma Goldman (1869–1940) pakeni 15-vuotiaana isänsä järjestämää avioliittoa Yhdysvaltoihin ja liittyi siellä anarkisteihin. Yhdysvalloista hänet karkotettiin Venäjälle.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.