Teemu Vaarakallio ja Amos Wallgren osallistuivat ilmastolakkoon eduskuntatalolla 20. syyksuuta.

Ekokriisiä ei torjuta äänestämällä, Sveitsin häätämät suomalaiset opiskelija-aktivistit kaipaavat enemmän suoraa toimintaan

Teksti Matti Ikonen Kuvat Hanna Linnove

Opiskelijat Amos Wallgren ja Teemu Vaarakallio saivat maahantulokiellon Sveitsiin osallistuttuaan ilmastomielenosoitukseen Baselissa. Heidän mielestään pelkkä äänestäminen ei riitä, jos ekokriisiä tahdotaan torjua myös poliittisin keinoin – tarvitaan suoraa toimintaa.

Neljä miljoonaa maailman ilmastolakkoihin osallistunutta koululaista ei ole vielä äänestysiässä, mutta Greta Thunbergin esimerkin innostamina he vaikuttavat jo. Ekokriisin eteneminen ei seuraa vaalikausia, joten useat ilmastoliikkeen aktiivit päätyvät suoraan toimintaan.

”Tämä kulttuurinen, parlamentaarinen ja ekologinen kriisi ei ratkea, ellei päättäjiä saada tajuamaan tilanteen vakavuutta. Vasta kun 3,5 prosenttia kansasta lähtee kadulle, alkaa muutos, puolueet kuuntelevat ja hallitukset alkavat tehdä päätöksiä”, Teemu Vaarakallio pohtii.

Teemu Vaarakallio ja Amos Wallgren ovat kaksi Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan opiskelijaa, jotka nousivat elokuussa otsikoihin saatuaan maahantulokiellon Sveitsiin. Tuomio tuli heidän osallistumisestaan Collective Climate Justice -ryhmän järjestämään ilmastomielenosoitukseen Baselissa. Mielenilmaus oli kohdennettu sveitsiläisten UBS ja Credit Suisse -pankkien fossiilirahastoja vastaan. Mielenosoittajat lukitsivat itsensä pankkien oviin ja estivät kulun hiili­kasoilla ja risuilla.

Rauhallisesti edenneen mielenosoituksen tunnelma muuttui, kun poliisi antoi yllättäen mielenosoittajille käskyn poistua pankin ovelta kymmenessä minuutissa. Poliisi kytki nippusiteisiin parikymmentä mielenosoittajaa, ja vei putkaan. Yhteensä mielenosoittajia oli pari sataa.

Poliisi teki useita ylilyöntejä. Kiinni­otto kesti osalla melkein kaksi vuorokautta, ja eräältä 12-vuotiaalta mielenosoittajalta otettiin sormenjäljet ilman vanhempien suostumusta. Osaa kiinniotetuista vaadittiin toistuvasti riisuutumaan alasti, kun näitä siirreltiin sellistä toiseen matkalla tutkintavankilaan. Kiinniotetuilta otettiin näytteitä DNA-profiilien tallentamiseksi.

Vaarakalliolle ja Wallgrenille poliisi ilmoitti lopulta, että he ovat vaaraksi yhteiskuntarauhalle ja Sveitsin kansainvälisille suhteille. Heille annettiin muutaman tunti aikaa poistua maasta. Lopulta oikeus määräsi suomalaisopiskelijoille kuusi kuukautta ehdonalaista vankeutta, jossa on kahden vuoden koeaika vuoden karkotuksen perään.

Sveitsissä poliisin ja pankkien toiminta herätti paljon huomiota. Sekä Sveitsin että Saksan liittopäivillä poliisin toiminnasta tehtiin kirjallinen kysymys.

Kaverusten mielestä Baselin tapahtumat ovat esimerkki virkavallan kiristyneestä suhtautumisesta ilmastoaktivisteihin.

”Länsi-Euroopassakin on alettu soveltaa ympäristömielenosoituksiin hämmästyttävän kovia otteita, vaikka juuri täällä perustuslait ja Euroopan ihmisoikeussopimus takaavat sanan- ja kokoontumisvapauden ja liikku­misen maasta toiseen”, Wallgren toteaa.

Vaarakallio ja Wallgren eivät edustaneet Sveitsissä mitään ympäristöjärjestöä, joten he joutuvat käymään oikeustaistelunsa omatoimisesti.

”Juristimme valittaa tuomioista, mutta kaikki apu olisi tarpeen, kun muutamassa tunnissa pitää kommentoida parinkymmenen sivun saksankielistä lausuntoa oikeuteen. Uskomme, että kaikkien oikeusasteiden jälkeen tuomiot kumotaan, mutta se kestää vuosia”, Vaarakallio kertoo.

Baselin tapahtumien jälkiseuraukset eivät saaneet Vaarakalliota ja Wallgrenia muuttamaan kantaansa suoran toiminnan tärkeydestä.

”Olen äänestänyt kaikissa vaaleissa ja uskonut että sillä tavalla voi vaikuttaa. Mutta eihän se ole riittänyt, eikä demokratia rajoitu äänestämiseen. Suomessa ei ole vielä nähty viiden­sadan osallistujan suoraa toimintaa ilmaston puolesta kuten Ruotsissa, mutta varmasti sekin aika koittaa pian”, Vaarakallio pohtii.

Parlamentarismin kriisi on kaverusten mielestä tänä päivänä konkreettisesti nähtävissä.

”Parlamentarismi on kriisissä, kun klovnit voittavat vaaleja; pääministeri laittaa parlamentin tauolle ja presidentti voi joka päivä valehdella. Suomessa hallitusohjelman ilmastolupaukset eivät konkretisoituneet budjetissa fossilienergian tukien leikkaamisena. Vasta kun riittävä määrä kansasta osoittaa mieltä ja riittävä määrä on valmis myös kansalaistottelemattomuuteen, alkaa muutos”, Wallgren toteaa.

Suoralla toiminnalla on ystävyksille myös filosofisempi merkitys.

”Suoralla toiminnalla annan oman panokseni. Se määrittää ihmisyyttäni ja ihmiskuntaa, olen tietoinen ilmaston ja elonkehän uhanalaisuudesta ja toimin. Ei pidä kyseenalaistaa riittääkö toiminta enää tarvittavaan muutokseen, vaan tehdä oma osansa, jotta ilmaston lämpenemisen seurauksia saataisiin rajoitettua. Kun blokataan hiilikaivos, saadaan lisäaikaa planeetalle. Jos mellakkapoliisi noutaa sieltä pois, saadaan mediahuomio saastuttajille. Jokainen asteen kymmenys merkitsee ihmishenkiä”, Vaarakallio pohtii.

Kommentoi Facebookissa
Olutposti 2019
Nauti tyhjyydestä