Yhteiskunta

Mitähän se mörkö tahtoo?

Lukuaika: 2 minuuttia

Mitähän se mörkö tahtoo?

Donald Trumpin valtakauden politiikka on vielä monilta osin mysteeri. Parhaimmat vihjeet saa hänen virkanimityksistään.

Teksti Mariko Sato Kuva Scott Caris

Presidentin virkaan tammikuussa 2017 astuva Donald Trump saa täyttää yhteensä noin 4 000 virkaa Yhdysvaltojen valtionhallinnossa. Lisäksi hän pääsee kautensa aikana valitsemaan vähintään yhden tai useita ehdokkaita eliniäksi valittaviksi korkeimman oikeuden jäseniksi. Näin hän tulee väistämättä jättämään pitkäaikaisen jälkensä Yhdysvaltojen hallintoon.

Monet politiikan tuntijat ovat arvioineet juuri virkanimitysten ratkaisevan Trumpin presidenttiyden suunnan. Poliittisesti kokemattomalla Trumpilla ei uskota olevan kattavaa suunnitelmaa kaudelleen, ja hänen ennustetaan jäävän nopeasti virkamiesten ja neuvonantajiensa vaikutusvallan ja osaamisen jalkoihin. Nasevilla kommenteilla ja twiiteillä voi menestyä vaalikampanjassa, mutta pelkällä populismilla ei saada aikaiseksi lainsäädäntöä tai johdeta virkamieskuntaa. Niinpä kaikki mahdolliset lobbarit pyrkivät kilpaa vaikuttamaan Trumpin tuleviin nimityksiin virkaanastujaisten alla.

mainos

Toistaiseksi nimityksiä on tehty vasta muutamia, ja avoinna olevat paikat ovat vielä spekuloinnin ja huhujen varassa. Jo nimitetyt ja mahdolliset ehdokkaat ovat kirjava joukko, jonka yhteiset nimittäjät ovat harvassa. Mukana on pitkän linjan republikaanipuolueen sisäpiiriläisiä ja kokonaan politiikan ulkopuolelta tulevia, jotka ovat ansainneet Trumpin luottamuksen tukemalla hänen vaalikampanjaansa.

Nimityksillä on pyritty miellyttämään paitsi Trumpin eliitin vastaista äänestäjäkuntaa myös republikaanien silmäätekeviä. Valinnat heijastelevat Trumpin tarvetta herkkään tasapainotteluun viime vuosien politiikkaan kyllästyneiden äänestäjiensä ja republikaanipuolueen välillä.

Yksi Trumpin ensimmäisistä nimityksistä oli paljon huomiota herättänyt ­Stephen Bannonin valinta hallinnon päästrategiksi. ­Bannon on tullut tunnetuksi ­radikaalikonservatiivien rasistisena ja naisvihamielisenä ääni­torvena. Hänen mukaantulonsa on herättänyt vakavaa huolta siitä, että Trumpin hallinnon valtaavat rasistit.

Avoimen rasismin sijaan yhteistä useimmille Trumpin hallintoon tuleville näyttävät olevan kuitenkin ilmastonmuutoksen kieltäminen ja HLBTQ-oikeuksien vastaisuus. Nämä ovat kaksi teemaa, joista monet Trumpin äänestäjistä ja konservatiivirepublikaaneista ovat samaa mieltä.

Vaalit ratkesivat Trumpin eduksi pitkälti Rust ­Beltin – koillis-Yhdysvaltain ja Suurten järvien alueen – äänestäjien käännyttyä hänen puoleensa. Tämä monen osavaltion alueelle levittäytyvä vanha hiilikaivosseutu on perinteisesti ollut monilta osin vahvaa duunari- ja demokraattialuetta. Hiilikaivosten sulkeuduttua moni on kokenut ympäristönsuojelun ajaneen heidän ahdinkonsa edelle. Kun Clinton julisti kampanjassaan sulkevansa loputkin maan hiilikaivokset, Trump vetosi entisiin kaivostyöläisiin lupaamalla kaivosten avaavan jälleen ovensa ja hyvinvoinnin palaavan autioituneisiin kaivoskyliin.

Trumpin hallinnon kansliapäälliköksi valittu pitkän linjan republikaani ­Reince Priebus vahvistikin vast­ikään tulevan hallinnon virallisen linjan olevan ”ilmastonmuutoksen kieltäminen”. Tunnetun ilmastoskeptikon ­Myron Ebellin valinta ympäristöviraston siirtymäkauden vetäjäksi on vahvistanut epäilystä siitä, että Trump aikoo kääntää Yhdysvaltojen suunnan ympäristöpolitiikassa. Monet ovat huomauttaneet ilmastopolitiikan olevan hidas laiva käännettäväksi, mutta esimerkiksi huhut Trumpin aikeista lopettaa ympäristöviraston toiminta kokonaan ovat huolestuttavia.

Trump ei ole juurikaan esittänyt HLBTQ-oikeuksien vastaisia mielipiteitä, ja kysyttäessä tasa-arvoisesta avioliittolaista hän on vältellyt kantansa paljastamista. Hän on vedonnut lain olevan jo hyväksytty ja sanonut, ettei hänen mielipiteellään ole siten merkitystä.

Vaikka suurin osa yhdysvaltalaisista kannattaa tasa-arvoista avioliitto­lakia, enemmistö republikaaneista vastustaa sitä vahvasti. Trumpin nimittämät henkilöt ovatkin kaikki HLBTQ-oikeuksia vastaan, lähtien vara­presidentti Mike Pencestä, joka kannattaa muun muassa verovaroin tehtävää homosek­suaalien ”eheyttämisterapiaa”, jolla ihmisiä ”käännytetään heteroseksuaaleiksi”.

HLBTQ-oikeuksien vastaista politiikkaa ovat ajaneet myös Reince Priebus, oikeusministeriksi esitetty Jeff Sessions, YK-lähettiläs Nikki Haley, terveysministeri Tom Price, opetusministeri Betsy Davos, liikenneministeri Elaine Chao sekä kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Michael Flynn.

Vaikka Trump heittäisi kädet ilmaan ja nostaisi jalat pöydälle tammikuun jälkeen, näyttää valittujen ministereiden ja virkamiesten tausta pelottavalta enteeltä.

Mitähän se mörkö tahtoo, tinttan tanttan tallallei. Mitähän se mörkö tahtoo, mitähän se mörkö tahtoo?

  • 20.12.2016