Teksti Henri Purje
Maatalousjätti Monsanto voitti Kööpenhaminan Vihainen merenneito -äänestyksen ylivoimaisesti. Palkinnolla halutaan kiinnittää huomiota teollisuuden lobbauksen kasvaneeseen merkitykseen ilmastopoliittisessa päätöksenteossa.
Monikansallinen maatalousjätti Monsanto julistettiin maanantaina vuoden 2009 Vihainen merenneito -palkinnon voittajaksi Kööpenhaminen ilmastokokouksen yhteydessä järjestetyssä gaalassa.
Palkinto myönnetään yritykselle tai lobbausryhmälle, joka on tehnyt eniten hallaa ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle.
Monsanto sai yli kolmasosan annetusta noin 10 000 äänestä. Toiseksi jääneen öljy-yhtiö Royal Dutch Shellin osuus oli vajaat 20 prosenttia. Kolmanneksi sijoittui Yhdysvaltain öljyteollisuuden suurin lobbausjärjestö American Petroleum Institute.
Lähes 90 prosenttia äänistä tuli avoimen internet-äänestyksen kautta. Loput kerättiin YK-kokouksessa sekä kansalaisyhteiskunnan Klimaforumissa.
Monsanton menestyksen arvioidaan perustuvan sen pitkäaikaiseen kampanjointiin geenimanipuloitujen kasvien puolesta. Yritys markkinoi gm-kasvejaan ratkaisuksi sekä ruokakriisin että ilmastonmuutokseen ja ajaa niiden käyttöä biopolttoaineina.
Useat tutkimukset ovat kumonneet Monsanton väitteet. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa geenimanipuloidun soijan viljelyn katsotaan pahentaneen metsäkatoa, terveysongelmia, yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja työttömyyttä, vähentäneen luonnon monimuotoisuutta – ja lisänneen kasvihuonekaasuja.
Yritys lobbaa myös RoundUpReady-soijansa hyväksymiseksi niin sanottuun puhtaan kehityksen mekanismiin, jolloin rikkaiden maiden saastuttajat voisivat hankkia päästöoikeuksia sijoittamalla geenimanipuloidun soijan viljelyyn kehitysmaissa.
”Tällaiset hankkeet eivät ole ratkaisu ilmasto-ongelmaan. Päinvastoin ne pahentavat sitä. Lisäksi niiden seurauksena tuhannet ihmiset ovat joutuneet muuttamaan mailtaan”, voittajan julistanut toimittaja Naomi Klein arvosteli.
Vihainen merenneito -palkinnon tarkoitus on kiinnittää huomiota monikansallisten yritysten lobbaukseen, joka vaikuttaa keskeisesti sekä yksittäisten valtioiden että EU:n ja YK:n kaltaisten instituutioiden politiikkaan.
”Ilmastolobbareita on tuhansia, niin öljy-, kaasu-, hiili- ja kemikaaliteollisuuden kuin rahoituslaitosten ja kauppajärjestöjen palveluksessa. He ovat onnistuneet siirtämään keskustelua haluamaansa suuntaan”, kilpailun järjestäjiin kuuluva Maan ystävien Paul De Clerk sanoo.
De Clerkin mukaan lobbarit ovat esimerkiksi onnistuneet neuvottelemaan ”kaikille pahimmille saastuttajille” vapauden Euroopan päästökauppajärjestelmän vaatimuksista. Yhdysvalloissa ilmastolobbareiden määrä on kolminkertaistunut viidessä vuodessa.
”Myös YK:n ilmastoneuvotteluissa kiinnitetään yhä vähemmän huomiota päästöjen vähentämiseen teollisuusmaissa. Esillä olevat sopimukset tarkoittavat lisää rahaa monikansallisille yrityksille, joiden toiminnasta ei ole ympäristölle kuin haittaa.”
Lue myös Elina Venesmäen juttu Naomi Klein kutsui varjokonferenssin väkeä kaduille.
Uusimmat kategoriassa Yhteiskunta:
