Ruotsalaisdraama Pieni siskoni kertoo 12-vuotiaasta Stellasta, joka joutuu salailemaan vanhemmiltaan isosiskonsa Katjan anoreksiaa. Stella ihannoi siskoaan, joka on lahjakas taitoluistelija. Siskon kriittisyys itseään kohtaan heijastuu myös Stellaan, ja ulkonäköpaineet ja tarve aikuistua korostuvat. Elokuva onnistuu melko realistisesti kuvaamaan sitä, miten anoreksia ravistelee koko perhettä. Vaikka ohjaaja-käsikirjoittaja Sanna Lenken on tiettävästi itse sairastanut nuorena anoreksian, hän ei ole kuitenkaan täysin […]
Philippe le Guayn Matkalla Floridaan ei ole elokuva, joka tarjoaa jokaiselle jotakin. Vanhuuden muisti- ja elämänhallinnan ongelmat aiheena saattaa rajata katsojia melko rajustikin. Parikymppisenä elokuvankatselijana, joka ei kyseisiä asioita paljonkaan elämässään pohdi, voin kuitenkin todeta, että hyvä elokuva se on. Matkalla Floridaan on taidokkaasti tehty, ja toisin kuin monessa muussa esimerkiksi sairauteen keskittyvässä elokuvassa, sillä on ehdottomasti muutakin arvoa kuin vain sairauden esilletuominen. Matkalla Floridaan kertoo Länsi-Ranskassa vanhuudenpäiviään viettävästä Claudesta (Jean Rochefort), joka on joutunut kotihoitajien ja tyttärensä Carolen armoille pahojen muistiongelmiensa vuoksi. Claude itse on vakuuttunut siitä, ettei tarvitse apua, mutta löytyy milloin laukomasta hävyttömyyksiä nuoremmilleen, milloin yöllä
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
KUN SOTA SIIRTYY YKSILÖTASOLLE, MUUTTUU SEN KÄYMINEN MAHDOTTOMAKSI. INHIMILLISYYS PUSKEE VÄKISIN LÄPI, VIHOLLISESTAKIN. Mandariinit (Zaza Urushadze, Mandariinid, 2013), kertoo siitä, kun sota saapuu kotiovelle. Puuseppä Ivo (Lembit Ulfsak) ja hänen mandariineja kasvattava ystävänsä Margus (Elmo Nüganen) elävät naapureina kylässä, josta heidän perheensä ovat lähteneet takaisin Viroon sodan jaloista pois. Tahtomattaan ystävykset joutuvat sotaan osallisiksi, kun aivan heidän kotiensa vieressä aletaan ammuskella. Ivo ottaa hoidettavakseen ainoat eloonjääneet: kaksi haavoittunutta sotilasta, jotka ovat vihollisia keskenään. Vaikka siviilissä ollaankin, tulilinjalla ovat kaikki: viholliset, ystävät, ja mandariinit. Mandariineissa sotaa käydään kahdella eri tasolla. Ympärillä riehuu Abhasian sota, joka käytiin vuosina 1992-1993 Abhasian itsenäistymisestä. Sen
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Tarina rakkaudesta ja pimeydestä on Amos Ozin omaelämäkerrallinen romaani, joka kertoo kymmeniä tarinoita, sivuaa satoja ihmiskohtaloita ja valottaa juutalaisten elämää 40- ja 50- luvun Jerusalemissa. Yli kuusisataasivuinen muistelmateos on käsittämättömän viihdyttävä ja kiehtova romaani, joka sekä hilluu hiljaa paikallaan että kuljettaa läpi sodan ja jatkuvalla syötöllä kerrottujen, uskomattoien ja hurjienkin tarinoiden. Se on tarinankerronnaltaan loistava, ja ehdottomasti enemmin romaani kuin omaelämäkerta. Ozin tapa nähdä ja käsitellä maailmaa on kiehtova ja omalaatuinen, ja toimii täydellisesti kerronnan polttoaineena, kuljettaen lukijan minne tahansa, minne Oz tämän haluaa. Tarina rakkaudesta ja pimeydestä on tarina sodasta, köyhyydestä, rasismista, äidin itsemurhasta, välirikosta isän kanssa ja muun
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
PIENI SISKONI NÄYTTÄÄ, MITEN YHDEN IHMISEN SAIRAUS SAA KOKO PERHEEN SEKAISIN Sanna Lenkenin Pieni siskoni (Min lilla syster) on elokuva 12-vuotiaasta Stellasta, joka joutuu salaamaan vanhemmiltaan isosiskonsa Katjan anoreksiaa. Stella ihannoi siskoaan, joka on lahjakas ja kunnianhimoinen taitoluistelija. Kun siskon syömishäiriö voimistuu, alkaa se vaikuttaa niin siskojen välisiin suhteisiin kuin Stellan omaan elämään ja koulunkäyntiinkin. Siskon kriittisyys itseään kohtaan heijastuu myös Stellaan, ja ulkonäköpaineet ja tarve aikuistua korostuvat. Aihe on vakava, mutta kun se pikkusiskon silmissä tiivistyy sipseistä kieltäytymiseksi, pahanhajuiseksi hengitykseksi ja jatkuvaksi juoksemiseksi, saa anoreksia vähän kepeämmän ja humoristisemman lähestymistavan. Elokuva onnistuu pääosin melko realistisesti kuvaamaan anoreksiaa ja sitä, miten
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Julio Medemin Ma Ma on jälleen yksi elokuva syövästä. Se on paulocoelhomainen julistus toiveikkuuden ja iloisuuden tärkeydestä. Kaikki tunteisiin vetoamisen kikat on käytetty: On syöpää, lapsen kuolema, vaimon kooma ja avioero. Jopa siperialainen orpokotilapsi on jotenkin saatu upotettua juoneen mukaan, tosin epäselväksi jää, miksi. Tarinaltaan se on kuin yläastelaisen melodramaattinen tekele, jonka tavoitteena on olla tunteita herättävin ja eeppisin taideteos koskaan, mutta josta kaikesta täytteestä huolimatta puuttuu sisältö. Penelope Cruz esittää Ma Massa Magdaa, joka saa kuulla, että hänellä on rintasyöpä. Hän tapaa samana päivänä poikansa jalkapallo-ottelussa Arturon (Luis Tosar), joka saa pian heidän kohtaamisensa jälkeen ikävän puhelun: Hänen vaimonsa
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Aloitin aamuni seuraten, kuinka valtava pupu juoksi pitkin hankia kumista kaluaan helikopterina heilutellen ja huusi ”Pussy!” Verta roiskui, ihmiset kiljuivat ja kaikki raiskattiin. Elokuva oli huonosti näytelty, enkä ymmärtänyt juonta. Miksi se oli tehty, ja miksi veri näytti ihan marjamehulta? Ja miksei edes elokuvassa vilahtelevasta oravasta oltu tehty oikeannäköistä? Jokin syvempi merkityshän elokuvalla oli oltava, jota en vain tyhmyyttäni ymmärrä. Joonas Makkosen Bunny the Killer Thing näytettiin kuitenkin Cannesin elokuvajuhlien yhteydessä, ja se sai ihan hyvän vastaanoton. Mitä se yritti sanoa? Mitä helvettiä minä juuri katselin? Bunny the Killer Thing on splatter-elokuva. Itselleni täysin vieras genre (kun kuulemma Sin Cityä tai
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Gaspar Noélta odotettiin paljon hänen aikaisempien, yleisöä järkyttäneiden elokuvaohjauksiensa, joihin lukeutuu esimerkiksi viimeisin työ Enter the Void, perusteella. Uusin Cannesin skandaalielokuvaksikin ennustettu Love herätti kohua jo mainosjulisteiden ilmestyttyä. K-18-luokituksen saaneen seksielokuvan odotettiin rikkovan viimeisimmätkin tabut ja shokeeraavan vielä aikaisempiakin teoksia enemmän. Suureksi järkytykseksi Love ei järkyttänytkään juuri ketään. Lovessa nähdään sensuroimatonta ja näyttelemätöntä seksiä laukeamisineen päivineen. Noin puolet elokuvasta koostuu seksikohtauksista, jotka kestävät pitkään ja viedään loppuun asti. Miksi tällainen ei järkytä? Lovea on useissa arvosteluissa verrattu Lars Von Trierin ohjaukseen Nymphomaniac, jonka seksikohtaukset ovat myös aitoja. Eräs kriitikko totesi jopa, ettei Trierin elokuvan jälkeen Lovea olisi tarvittu. Seksiin liittyvät
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Häiriötekijä saisi omaperäisyydellään ja rohkeudellaan innostaa muitakin elokuvantekijöitä. Sillä ei ole mitään sen kummempaa sanomaa, mutta tulee silti sanoneeksi paljon enemmän ja paljon vaikuttavammin kuin moni muu.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
