Alppilan kirkossa on kaikkea paitsi kaljaa. Teksti & kuva Heli Yli-Räisänen Viipurinkadulla, kolmosen ratikan pysäkin vieressä on iso valkoinen mötikkä, jonka kaikki eivät hoksaa olevan kirkko. Alppilan kirkon katutason ovista astuu sisään suureen aulatilaan, jossa pidetään arkisin kahvilaa ja viikonloppuisin brunsseja. Aulan lattialla jaloissani mönkii pari vauvaa. Muutama vanhempi tenava temppuilee pyörätuoli- ja lastenvaunurampilla. Kahvila onkin juuri pienten lasten vanhempien suosiossa, sillä sisään pääsee kätevästi vaunuilla, lapsille on leikkipaikka ja omaa ohjelmaa perjantaisin. Lasten leikkipaikan takana vitriinissä on voileipiä, leivonnaisia, suklaata ja smoothieita. Lounaaksi on tarjolla vaihtuva burgeri, keitto tai muu lämmin ruoka. Kahvilan pöydillä on kukkamaljakoita, ja hallimaista aulatilaa
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Rääväsuisen, lasten puolesta kampanjoiva ja sotaa vastustava taiteilija kopioi kaupallista kuvastoa häpeämättä. Kuten kunnon kulttuurihäirintään ja etenkin vastamainosprojekteihin kuuluu, brittitaiteilija Darren Cullenin taide ammentaa innoitustaan mainonnan ja kulutuksen maailmasta. Häiriköt-päämajan edustajat tapasivat Cullenin Lontoossa jossa osallistuimme yhdessä Cullenin, Jani Leinosen, Sara Kärpäsen, Eeva Kempaisen ja Mel Evansin kanssa Suomen Lontoon instituutin Culture Jam – Round 1 […]
Missä viipyy krapulaisen vegaanin einespitsa? Teksti Saila Kivelä Kuva Annika Pitkänen Minulta kysytään usein, miten minusta tuli vegaani. Puhun aina eläimistä, niiden kokemuksellisuudesta ja tietoisuudesta sekä siitä, kuinka väkivaltaa ei vain voi oikeuttaa. Todellisuudessa se, miten minusta tuli vegaani – hetki, kun päätös vegaaniksi ryhtymisestä kirkastui ja ajoi voimalla ylitseni – on vähemmän ylevä: Lojuin sohvalla krapulaisena ja söin juustonaksuja. Juustonaksut olivat rapeita ja ilmavia, kunnes muuttuivat hyvän makuiseksi töhnäksi ja juuttuivat kitalakeen. Mietin, kuinka kummallisia ne olivat – näitä merkittäviä pohdintoja tekee vain krapulassa. Pitelin naksua kädessä ja juustotöhnä levisi sormiin. Juustonaksut eivät muistuttaneet mitään muuta – edes juustoa.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Cirkon Riku Lievonen näkee nykysirkuksen esittävän taiteen rajojen rikkojana. Kuva Veera Järvenpää Vanhat tiilistä käsinmuuratut savupiiput näyttävät uhmakkailta kirkasta taivasta vasten. Kirkas kevätaurinko kylvettää Helsingin Suvilahden entisen sähkövoimalan ja kaasulaitoksen alueen tyhjää tapahtumakenttää. Sivummalla graffitimaalarit suihkivat seinälleen uusia värikerroksia, ja ravintola Lämmön tyhjä terassi kuiskii houkutuksen viestejä ohikulkijoille. Näillä nurkilla majailee Cirko – Uuden sirkuksen keskus ry, vuonna 2002 perustetun suomalaisen nykysirkuksen kehittäjäyhteisö. Cirkon uusi toiminnanjohtaja Riku Lievonen tulee vastaan jo alaovella. Häikäisevässä kirkkaudessa silmiään siristelevä Lievonen on kulttuurikentällä tuttu taustatekijä. Ennen nykyistä pestiään hän toimi pitkään Helsingin Juhlaviikkojen esittävän taiteen ja kaupunkitaiteen vastaavana tuottajana. Aiempaa kokemusta hänellä on Kiasma-teatterista
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kovaääninen poliitikko jäljittää katoavaa kansanvaltaa. Teksti Iida Simes Kuvat Velda Parkkinen ”Silläkö Suomi nousee, että hallitus pakottaa työttömät hieromaan toinen toisiaan?” Katsojien kannanotot ovat tv-ohjelmia höystävän pikaviestipalvelun Twitterin parasta herkkua. Ylen A2:n studiokeskustelussa vasemmiston ääntä käyttää Li Andersson. Ensimmäisen kauden kansanedustajasta on tullut puolueensa näkyvin poliitikko. Anderssonin tarjotessa työllisyysvaihtoehtojaan kansanedustaja Harry Harkimo (kok.) huutaa päälle: ”Montako yritystä sä oot perustanut?” Harkimolla on keskustelussa yrittäjien keulakuvan rooli. Andersson purkautuu myöhemmin Facebook-sivullaan: ”Olen 28-vuotias. Olen ollut vuoden kansanedustajana. Sitä ennen olin neljä vuotta kokoaikatöissä järjestössä. Sitä ennen puolen vuoden pätkän kokopäivätöissä Ruotsissa järjestössä, ja 06–07 vuoden kokopäivätöissä pääsihteerinä. Tämän ohella olen opiskellut
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Toinen maailmansota syntyi Saksan kansallissosialistisen puolueen ryhtyessä Hitlerin johdolla toteuttamaan toisten kansojen alistamiseen ja autoritääriseen johtajuuteen perustuvaa aatettaan käytännössä. Natsien puheet vetosivat laajoihin kansalaispiireihin, koska ne tarjosivat kompensaatiota ensimmäisen maailmansodan häviön nöyryytykselle ja rauhansopimuksen ankarille ehdoille sekä helpolta tuntuneita ratkaisuja Saksan taloudellisiin ja sisäpoliittisiin kriiseihin. Eurooppalaisen sivistysvaltion ajautuminen demokratian hylkäämisen ja holokaustin tielle ovat […]
Perustulokokeilusta on puhuttu lähinnä teknisenä ratkaisuna, vaikka perustulon suuruus on kaikkea muuta kuin neutraali kysymys. Teksti Veikka Lahtinen Kuvat Annika Pitkänen Suomen perustulokokeilu on kerännyt paljon huomiota kansainvälisesti ja kotimaassa. Perustulokokeilun työryhmä julkaisi maaliskuun lopussa esiselvityksen, jossa ehdotetaan kokeiltavaksi 550 euron osittaista perustuloa. Sitä on käsitelty mediassa teknisestä, kannustinloukkujen purkamisen näkökulmasta, kun taas asian poliittinen puoli on jäänyt taustalle. Täysi, ansiosidonnaiset etuudet korvaava perustulo on kuitattu selvitykseen viitaten ”liian kalliina” ja kokeiltavaksi ehdotetun 550 euron summan on esitetty kannustavan työn vastaanottamiseen. Perustulo kuulostaa päällepäin tekniseltä ratkaisulta, mutta siinä, kuten sosiaalipolitiikassa aina, on kyse myös vapaudesta, holhoamisesta ja vaurauden jakamisesta. Eri
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Lämpiössä pyörii video Kohtaa mut, jossa joukko kehitysvammaisia johdattaa katsojat näytelmän teemaan. He kutsuvat luokseen. Pyytävät katsomaan itseään, suoraan silmiin tuijottaen. Kuinka moni aikuinen uskaltaa tai pystyy katsomaan vierasta ihmistä niin pitkään kuin ehkä joskus haluaisi? Pitäisikö meidän kuitenkin pysähtyä ja tuijottaa toisiamme kunnolla? Nähdäksemme. Miltä se tuijottaminen tuntuu? Entäpä jos sanoisikin tuijotuksen kohteelle […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
