Maarit Nissilän kirjoittama ja Anna Paavilaisen ohjaama Kikka-elokuva juoksee läpi uran käännekohdat alun vilautuskohusta alkoholiongelmien siivittämään ennenaikaiseen kuolemaan. […]
Pienyrittäjien tuotekehitys ohjaa ruokakulttuuriamme kohti kasvipohjaista ja paikallista tuotantoa. Ekologisesti kestävät tuotantomenetelmät ja materiaalitehokkuus ovat itsestäänselviä lähtökohtia, kun bisnesidean innostajana ovat olleet eläinten oikeudet tai ilmastokriisin ratkaisu.
[…]
Maatalouden kestävyyden mittaamisessa on suuria puutteita. Ilmastovaikutusten lisäksi tulisi mitata lajiston ja elinympäristöjen monimuotoisuutta sekä maaperän laadun muutoksia.
[…]
Järjellisen juonen puuttuessa Crimes of the Future -elokuvasta jää käteen lähinnä scifin ja pornon hämärää parodiaa. […]
Eläinsuojelulain uudistus harppasi eteenpäin, kun eläinten hyvinvointilaki siirtyi eduskunnan käsittelyyn. Hallitus antoi lakiesityksensä torstaina 22. syyskuuta.
[…]
Lue lisää… from Eläisuojelulain uudistus eteni eduskuntaan torsona
Hieno ja vetävä trilleri näyttää, miten paistetut kananmunat ja hienot autot eivät teekään kaikkia onnelliseksi. Naisen roolina on kysyä tyhmiä ja potkia paratiisin kulisseja. […]
Lue lisää… from Trilleri Don’t Worry Darling loistaa yhteiskunnallisella sanomallaan
Lue Voiman vinkit television ja suoratoistopalveluiden tarjonnasta lokakuussa. […]
Lue lisää… from Lokakuun TV-tärpeissä Billie, Tahraton mieli ja kaksi Juhaa
Sotien jälkeen Suomessa ruvettiin kehittämään maataloutta. Prosesseja tehostettiin ja tuotantoeläimiä muokattiin. Vielä 1980-luvulla suomalainen maitolehmä tuotti vuodessa noin 4500 litraa maitoa, 2020-luvulle päästessä yhden lehmän keskimääräinen vuosituotanto lähenteli jo 9000 litraa. Jotkut yksilöt tuottavat vuodessa jopa yli 20 000 litraa maitoa ja juhlia järjestetään, jos lehmä ylittää 100 000 litran tuotannon elämänsä aikana. Alati lisääntyvä […]
”Me läksimme kuumasta Helsingistä Marlebäckiin, Iittiin, syvälle Suomenmaan metsien kätköön. Tapasimme siellä kansanihmisiä! Me saimme syödäksemme. Oli maitoa, savukinkkua ja mansikoita. Perunoita suoraan maasta. Mansikoita ja kermaa.” Näin hehkuttaa yleisölle riemuaan Hella Wuolijoen vieraanvaraisuudesta Bertolt Brechtin uskollinen avustaja ja rakastaja Grete Steffin. Tuberkuloosinsa takia hän on kärsinyt erityisen paljon ajan elintarvikepulasta. Steffin on nostettu päähenkilöksi Taru Mäkelän ohjaamassa näytelmässä Brechtiä jokanaiselle. Se sijoittuu 1940-luvun alkuun, jolloin Brecht (Johannes Korpijaakko) vietti assistenttinsa Steffinin (Katariina Lantto) ohella vaimonsa, näyttelijä Helene Weigelin (Petriikka Pohjanheimo) sekä lastensa kanssa yhden pakolaisvuoden Suomessa. Joukkoon liittyi myös Brechtin uusi rakkaus, tanskalainen näyttelijä Ruth Berlau (Hanna Vahtikari). Samassa kohtauksessa Steffin kertoo, miten Wuolijoen kuppi menee nurin, kun
[…]
Aleksis Kyrö nostaisi uusien ajatusten rinnalle oppeja sadan vuoden takaa.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa