Urheilu on aina kuulunut politiikan välineisiin – ja politiikka urheilun. Suomen Työväen Urheiluliitto TUL perustettiin sata vuotta sitten, koska Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto SVUL sulki työläiset ulos toiminnastaan.
[…]
Vaikka Bernie Sandersin ei onnistunut pääsemään demokraattisen puoleen presidenttiehdokkaaksi, niin kampanja kuitenkin herätti maan vasemmiston. Suomalais-amerikkalainen Mariko Sato oli yksi kampanjaan osallistuneista.
[…]
Lue lisää… from Bernie Sanders sytytti vasemmistoliikkeen kipinän Yhdysvalloissa
Teksti Maija Karhunen Kuva Kristian McCann Eduskuntavaalien ykkösnainen Katri Kulmuni määrittelee itsensä alkiolaiseksi sosiaaliradikaaliksi. Keskustan uudelle kansanedustajalle Katri Kulmunille kotiseutu, Lapin asia ja alueiden välinen tasa-arvo olivat kimmokkeita politiikkaan lähtemiselle. Kulmuni on kotoisin Tornionlaaksosta, Suomen ja Ruotsin väliseltä rajalta. ”Siellähän valtakunnan raja on luotu 200 vuotta sitten, ja sen huomaa, kuinka keinotekoisia valtioiden rajat lopulta ovat. Tornionlaakso on kulttuurisesti yhtenäinen alue, ja itse olen kasvanut siihen meänkieliseen elinpiiriin, molemmin puolin rajaa.” Kansainvälisyyden Kulmuni sanookin olevan hänellä ”selkäytimessä”. Globaalissa maailmassa valtioiden rajoilla on yhä vähemmän merkitystä. Työmarkkinat Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja -Norjan välillä ovat hänen mukaansa liikkuvaiset. Rajan takana työssä ollut ei
[…]
Teksti ja kuvat Anitta Kynsilehto Gazan kaistaleella odotetaan uusia iskuja. Jälleenrakentaminen on vain sanahelinää. Tv-lähetys katkeilee, ja osa Netanjahun Yhdysvaltain kongressissa pitämästä puheesta kertovasta uutisesta jää kuulematta. Katson kysyvästi ystävääni, epäilen sähköjen katkeavan pian. ”Ei vielä”, hän naurahtaa. ”Miehittämätön lennokki. Meitä valvotaan taukoamatta.” Puolen tunnin kuluttua perheen lapset kehotetaan pesulle ja nukkumaan. Nuorimmaisen harjatessa hampaitaan valot sammuvat. Seuraa kahdentoista tunnin tauko sähkönjakelussa. Sen jälkeen sähköt yleensä palaavat kuudeksi tunniksi. ”No, joskus suhde on kaksi tuntia sähköä ja kaksikymmentäkaksi ilman. Onneksi kevät on tulossa.” Gazan kaista on yksi maailman tarkimmin vartioituja alueita. Sinne on hankala päästä, ja sieltä on lähes mahdotonta
[…]
Teksti Mikko Niskasaari Kuva Lissu Lehtimaja Hallitus haluaa poistaa tavallisen kuntalaisen oikeuden valittaa kuntaansa koskevista päätöksistä. Ympäristön kannalta hallituksen eräät vaarallisimmat linjaukset on kätketty liitteeseen neljä, asuntopolitiikan alle. Sen laatinutta työryhmää veti ex-pääministeri Matti Vanhanen (kesk), eikä liitteeseen kirjatuilla oikeusjärjestelmämme mullistuksilla ole paljoakaan tekemistä asuntopolitiikan kanssa. Ohjelma on suoraviivainen vallansiirto tavalliselta suomalaiselta yhtiöille, erityisesti rakennusliikkeille. Hallitusohjelman liitteeseen on kirjattu selvitettäväksi kunnallisvalitusten muuttaminen hallintovalituksiksi. Pieneen merkintään sisältyvää suurta periaatetta selventää Suomen johtaviin hallintolainkäytön asiantuntijoihin kuuluva akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. ”Tavoitteena on vähentää niitä, joilla on oikeus valittaa. Kunnallisvalituksen voi tehdä jokainen kunnan jäsen, mutta hallintovalituksen vain asianosainen, se jota asia suoraan koskee.
[…]
Teksti Mikko Niskasaari Kuva Lissu Lehtimaja Hallituksen suunnitelma siirtää tuomiovalta poliisille ja syyttäjille törmää perustuslakiin. Oikeusvaltion perusperiaatteita kolhitaan hallitusohjelmassa. Muutosaikeet on poikkeuksellisesti kätketty liitetaulukoihin säästötavoitteiden joukkoon. Juha Sipilän hallituksen säästölistojen mukaan alioikeuksissa siirretään summaariseen menettelyyn ne rikosasiat, joista seuraa vain sakkoa tai maksimissaan kaksi vuotta vankeutta. Se tarkoittaa rangaistusmääräysmenettelyä, jossa poliisi kirjoittaa sakon, jonka syyttäjä vahvistaa. Ellei sakotettu hyväksy rangaistusta, hän voi viedä tapauksensa tuomioistuimeen. Varsinaisessa hallitusohjelmassa hanke kuitataan tällä: ”Oikeusprosesseja nopeutetaan ja mahdollistetaan tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviin.” Ohjelmassa ei kerrota, mitkä hallituksen mielestä ovat oikeuslaitoksen ydintehtäviä. Yleensä oikeusvaltiossa katsotaan, että tuomioistuinten ydintehtävä on antaa oikeudenmukaisia tuomioita, varmistaa oikeusturva. Isoissa ja
[…]
Teksti Kukka-Maria Ahokas ja Juha Säijälä Kuvat Juha Säijälä Ydinvoimayhtiö Fennovoima raivaa Pyhäjoen Hanhikivenniemeä tulevaa ydinvoimalaa varten. Koko niemi on avohakattu ja työmaa-aidat pystytetty. Alueella käy jatkuva rekkaralli, kun puuhakeautot vievät kaadettua puuta pois. Rallia viivästyttää kuitenkin paikkakuntalaisten ja luonnonsuojelijoiden aktiivinen vastustus. Ympäristöaktivistit pysäyttävät työkoneita ja rekka-autoja, Hanhikivenniemellä mökkejä omistavat kesäasukkaat kirjelmöivät oikeusasiamiehelle ja Pro Hanhikivi -yhdistys taistelee asiaa vastaan oikeusteitse. Myös Ruotsin puolella ollaan huolissaan. Muun muassa Kärnkraftsfritt Bottenviken (Ydinvoimavapaa Perämeri) -verkoston jäsenet vastustavat voimalan rakentamista, sillä se on parinsadan kilometrin päässä Ruotsista, eivätkä ympäristöhaitat tunne valtion rajoja. Lähes puolet suomalaisistakin vastusti venäläisperäisen ydinvoiman rakentamista vuoden 2014 Helsingin Sanomien
[…]
Teksti Pentti Sainio Kuvat Lissu Lehtimaja Sotilaslentokoneiden hankintahinta jää kauas niiden lopullisista kustannuksista. Vuoden 1992 tammikuussa eduskunta myönsi Hornet-hävittäjien hankintaan noin 1,5 miljardia euroa. Moni luuli nappia painaessaan, että asia on sillä selvä. Ei ollut. Hornetit lisävarusteineen ovat maksaneet monta kertaa enemmän kuin luultiin, ja viimeinen lasku maksetaan vasta vuonna 2030. Lopullinen hankintapäätös tehtiin nopeasti. Monet ministerit ovat myöhemmin kertoneet, etteivät tienneet mistä päätettiin. Eduskunnalle jäi vain tilausvaltuutusten hyväksyjän rooli. Se ei saanut tarkkaa tietoa yksityiskohdista. Suomalaisille uskoteltiin myös, että vastakauppojen avulla koneiden hankinta olisi lähes ilmaista. Petkutus on jo selvinnyt: suoria vastakauppoja tuli alle 10 prosenttia luvatuista. Hornetit aloittivat uuden
[…]
Maahanmuuttajien kotouttamispalveluiden kilpailutus syöksi alan vanhat koulutuslaitokset kriisiin. Uudet toimijat tarjoavat kehnoja työehtoja. Uudenmaan ELY-keskuksen kilpailutuksessa menestyivät pääkaupunkiseudulla Arffman Consulting ja Spring House. Kumpikaan yrityksistä ei noudata opetusalan työehtosopimusta, koska ne luokittelevat itsensä konsulttiyrityksiksi. Alalla vuosikymmeniä toimineet Amiedu ja Axxell puolestaan hävisivät sopimuksia. Molemmat ovat investoineet koulutuksen kehittämiseen, ja molemmilla on omat tilat palveluiden toteuttamiseen. Alunperin kotouttamispalvelut kilpailutettiin jo viime syksynä. Asiakirjoissa olleiden epäselvyyksien takia kilpailutus poiki lukuisia valituksia markkinaoikeuteen. Uusitussa kilpailutuksessa kriteerit säilyivät kuitenkin samoina. Opetusalan työehtosopimuksen noudattaminen ei ollut yksi kriteereistä Uudenmaan ELY-keskuksen tarjouspyynnössä. Tarjouspyynnön julkisessa kysymys-vastaus-osiossa ELY-keskus toteaa, ettei se ota kantaa siihen, millaisessa suhteessa opettajat palveluntarjoajaan
[…]
”Jo ennen uudelleen vangitsemistani minua vaadittiin lopettamaan kuninkaan arvosteleminen. Viranomaiset tekaisevat syytteitä, jotta saisivat minut hiljennettyä.”
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa