Star Trekin ihmiskunta

Tieteisfiktiossa tai fantasiassa on usein henkilöitä, jotka eivät ole ihmisiä. He voivat olla robotteja, alieneita tai vaikka haltioita. Näiden hahmojen tärkeä tehtävä on osoittaa meille, millaisia me ihmiset emme ole. Näiden tarinoiden ihmishahmot puolestaan edustavat meitä heikkouksinemme ja vahvuuk­si­nemme.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Star Trekin ihmiskunta

Muiluttajien kynsistä Stalinin hampaisiin

Pohjanmaalaisen Ketolan talon eteen pysähtyy yöllä auto. Lapuan liikkeen muiluttajat eivät piittaa pelästyneen talonväen vastalauseista vaan retuuttavat puolipukeisen isännän autoon ja lähtevät viemään häntä itärajalle.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Muiluttajien kynsistä Stalinin hampaisiin

Noitia, politiikkaa ja taidetta

Vähemmän anarkiaa mutta enemmän elokuvia. ”Joillekin elokuva on teollisuutta – rahaa – toisille elokuva on kieltä – tiedettä – meille se on rakkautta ja anarkiaa.” Nämä sanat Mika Siltala kirjoitti toista kertaa järjestetyn Rakkautta & Anarkiaa -elokuvatapahtuman katalogiin vuonna 1989. Järjestäjäporukka oli ensimmäisen vuoden jälkeen vaihtunut, mutta meno pysyi vinona. Kalle Kinnunen ja Lauri Lehtinen ovat nostaneet sanat kirjansa 30 vuotta Rakkautta ja Anarkiaa alkuun. Elokuvatoimittajat ovat kronikoineet juhlavuottaan viettävän elokuvafestivaalin vaiheet vuodesta, elokuvavieraasta ja muutoksesta toiseen. Tapahtuma alkoi vapaaehtoisvoimin pystyyn kasattuna, yksittäiseksi tarkoitettuna elokuvaviikkona, jonka aikana esitettiin Derek Jarmanin ja Lina Wertmüllerin elokuvia. Jälkimmäisen ohjaajan elokuvasta tapahtuma sai nimensä. 30 vuotta myöhemmin tapahtuma

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Noitia, politiikkaa ja taidetta

Kelle kuuluu huomispäivä, kelle kuuluu maailma?

Agit Prop ja Peter von Bagh toivat solidaarisuuden valkokankaalle. teksti Iida Simes Ennen kuin bändi pääsee aloittamaan, lavalle nousee hehkutuksistaan kuuluisa elokuvamaailman monitaituri. ”Hyvää iltaa. Aikanaan varmaan vain ani harva ymmärsi, että silloin vuonna 1970, kun Agit Prop perustettiin – tai hyvin pian sen jälkeen – se edusti yleismaailmallisessa, erittäin korkeatasoisessa laululiikkeessä ­maailman ehdotonta kärkeä.” Peter von Bagh (1943–2014) on selvästi innostunut kantaaottavasta musiikista ja antaa tilaa laulajatähtien aloittaa. Dokumenttielokuvan ääniraidan valloittaa Natalia-biisi, jonka Pekka Aarnio, Monna Kamu, Pekka Launis ja Sinikka Sokka laulavat tutussa harmoniassaan. Näin alkaa von Baghin viimeinen elokuva, Lauluja utopiasta. Se kertoo viime vuosikymmenten poliittista historiaa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kelle kuuluu huomispäivä, kelle kuuluu maailma?

Punaiselta matolta pontikkapöntölle

Juho Kuosmanen teki uusiksi ensimmäisen suomalaisen näytelmäelokuvan. Kuvat Sami Kuokkanen/ Kuokkasen kuvaamo Ajoitus on mainio. Vuosi sitten toukokuussa Juho Kuosmasen elokuva Hymyilevä mies palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla Un Certain Regard -sarjan parhaana. Vuotta myöhemmin hän esittelee farssia Salaviinanpolttajat, jossa keitetään pontikkaa ja tapellaan virkavallan kanssa. ”Ei se ajoitus kauhean suunnitelmallista ollut. Mutta kun tilaisuus tuli, tajusin, että itselläni on tälle henkinen tarve. Tehtiinhän me myös ennen ­Hymyilevää miestä elokuva Romu-­Mattila ja kaunis nainen. Vanne alkoi kiristää päätä niin paljon, että oli pakko hakea tekemiseen uutta intoa jostain, jossa pelleily ei ole vain mahdollista vaan joka oikeastaan pakottaa siihen”, Kuosmanen kertoo. Vuonna

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Punaiselta matolta pontikkapöntölle

Tanssiva nero

Dokumenttielokuva katsoo taiteen sisälle, mutta sulkee silmänsä politiikalta. Tanssija kaatuu selälleen lattialle. Koreografi ei ole tyytyväinen: ”Sen sijaan että menisit taaksepäin, anna sen vain tapahtua.” Tanssi­teatterin johtaja, koreografi Ohad Naharin kaatuu rojahtaen, ja tanssija yrittää tajuta mitä tapahtui. Miten tuottaa samanlainen näyttävä liike? ”Kun rentoutat lihaksesi, voit varoa päätäsi. Mutta niin, ettei näy, että varot päätäsi.” Uudestaan. Paremmin. Uudestaan. Israelilaista Naharinia pidetään yhtenä nykytanssin suurimmista neroista. Hänen teoksiaan esitetään suurilla, keskeisillä estradeilla ympäri maailmaa. Tanssijoiden keskuudessa hänen asemansa on jossain gurun ja jumalaisesti tanssivan yksisarvisen paikkeilla. Dokumenttielokuva Mr. Gaga kertoo Naharinista, hänen luovuudestaan ja tanssista. Mukana on hienoja ottoja –

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Tanssiva nero

Sääennustajien testamentti

Inderjit Kaur Khalsan Weathermen-dokumentti puntaroi kansalaisaktivismin tukahduttamisen vaaroja. Maaliskuun kuudentena vuonna 1970 New Yorkin Greenwich Villagessa pommiräjähdys romahdutti yhden asuintalon julkisivun. Aliupseerien tanssiaisiin terrori-iskua suunnitelleiden vasemmistoaktivistien pommi räjähti omiin käsiin ja surmasi kolme järjestön jäsentä. Weathermen- ja Weather Underground -nimillä tunnettu ryhmä on kuuluisin amerikkalainen 1970-luvun terroristijärjestö. Sen perustivat radikaalit, jotka olivat turhautuneet Vietnamin sodan vastaisen opiskelijaliikkeen vähäisestä vaikutuksesta, mustien kansalaisoikeusliikkeen väkivaltaisesta tukahduttamisesta ja aktivisteja vastaan harjoitetusta poliisiväkivallasta. Ratkaiseva rajapyykki väkivaltaiseen vastarintaan siirtymisen tiellä oli Mustien panttereiden agitaattorina tunnetun Fred Hamptonin kuolema. Se tapahtui pidätystilanteessa ja jäi ilman kunnollista virallista selvitystä. Järjestöstä on tehty aiemmin kaksi dokumenttia: Emile de ­Antonion

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Sääennustajien testamentti

Supervallan supersankarit

Helsinkiläinen Night Visions -festivaali tuo Suomeen venäläisen viihdepläjäyksen. Guardiansin julisteessa poseeraa supersankariporukka, joka tuo väistämättä mieleen Guardians of the Galaxyn avaruusseikkailijat. Mitä pidemmälle venäläinen supersankarielokuva etenee, sitä enemmän läntisiä leffaviitteitä tulee mieleen: Robo­cop, X-Men, ­Fantastic Four, Avengers, Mad Max ja niin edelleen. Daniel Shapovalov, yksi Guardiansin tuottajista, vastaa sähköpostitse kysymykseen, mikä elokuvassa sitten on venäläistä. ”Elokuva on täynnä viitteitä venäläiseen kulttuuriin. Yksi supersankareista muuttuu Venäjän kansalliseläimeksi, karhuksi. Mukana on vitsejä ja viitteitä, jotka liittyvät olennaisesti venäläiseen elämäntapaan: mentaliteettiin, borssikeittoon ja niin edelleen.” Shapovalov lisää, että kansallinen elementti ei jää vain pintaraapaisuksi. ”Jokainen supersankareistamme on eri osasta Venäjää, ja jokainen noista

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Supervallan supersankarit

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan