”Journalismin klassikkotyökalu on, että mennään henkilön esimerkin kautta yksityisestä kokemuksesta yleiseen”, Ahokas selittää.
[…]
Meemit ovat väline matalan kynnyksen kansalaisaktivismiin. Niiden avulla voi vaikuttaa ja viihdyttää ja saada yllättävänkin ison yleisön ajatuksilleen.
[…]
Journalismin tutkijoiden ja tekijöiden mukaan suomalaista journalismia uhkaavat etenkin Facebookin ja Googlen kaltaiset jättiyhtiöt.
[…]
”He olivat siviilejä. Heillä ei ollut Loistavan polun käyttämiä mustia paitoja. He olivat tavallisia ihmisiä. Heillä ei ollut [sissien käyttämiä] maihareita. He eivät sanoneet mitään, tappoivat vain”, sanoi silminnäkijä perulaiselle Ojo Público -verkkomedialle. Silminnäkijä oli paikalla Perun vuoristoalueen San Miguel del Enen kylässä viime sunnuntaina, jolloin aseistetut hyökkääjät tappoivat ainakin 16 ihmistä. Kansainväliset uutistoimistot AFP, Reuters ja sitä myötä YLE uutisoivat, että murhien taustalla olisi maolainen Loistava polku -järjestö. Itsenäisen verkkomedia Ojo Públicon mukaan murhat liittyivät kuitenkin huumekauppaan, eivät Loistavaan polkuun tai vasemmistoideologiaan. Sittemmin uutistoimistot korjasivat otsikointiaan, mutta virhe oli välittynyt maailmalle. Uutistoimistot seuraavat ymmärrettävästi valtamediaa ja viranomaistiedotusta. Tiedonvälityksen kannalta
[…]
Kun kulttuurialan silpputyöläinen, lavakoomikko, käsikirjoittaja ja ympäristöaktivisti Iikka Kivi kuuli vuosi sitten koronaviruksen leviämisestä, hän ajatteli ”nyt tää alkaa”. Ilmastonmuutoksesta kertovia uutisia seuraavalle pandemia ei ollut yllätys. ”Tottakai olin shokissa, kun pandemia alkoi. Mutta jo sarsin ja lintuinfluenssan aikaan varoiteltiin, että todennäköisesti kehittyy sellainenkin virus, josta tulee pandemia”, hän muistuttaa. Astmaa sairastava Kivi perui keikkansa. ”En halua ottaa riskejä. Kesällä tein ulkokeikkoja ja syksyllä muutaman striimillä.” Työ käsikirjoittajana vielä julkistamattomassa projektissa hoituu etänä. Keikkojen peruuntuminen sai Kiven etsimään myös uusia tulonlähteitä. Valokuvauksen harrastaja alkoi myydä luontokuviaan esimerkiksi kalentereihin. Lisäksi hän kirjoittaa kirjaa. Loppuvuodesta on tarkoitus ilmestyä kokoelma Kiven Facebookissa julkaisemista
[…]
Mediamaailman päämääränä on kehittää lasten median teko- ja lukutaitoa hauskuutta unohtamatta. Lapset pääsevät tuottamaan mediaa audiosta videoon ja kohtaamaan Ylen lastenohjelmien hahmoja kautta aikojen. Lisäksi Mediamaailmassa voi päästä istumaan yleisöön, sillä siellä kuvataan Pikku Kakkosta. Tavoitteena on vahvistaa myös erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuutta osallistua median ja kulttuurin tuottamiseen yhdenvertaisesti. Mediakasvatus on lapsen oikeus ja on turvattava, että jokainen lapsi saa sitä. Elämyspuiston suunnittelu etenee kovaa vauhtia. Konseptia hiotaan yhteistyössä mediakasvatukseen, kulttuuriin ja lastensuojeluun keskittyneiden järjestöjen ja tutkijoiden kanssa. Mediamaailmassa oppiminen sujuu leikin varjolla. Mediamaailmassa perheet kohtaavat yhdessä taiteen, teknologian ja tiedon elämyksellisessä ympäristössä ja pääsevät tutustumaan turvallisesti median mahdollisuuksiin
[…]
Lue lisää… from Pikku Kakkosen Mediamaailmassa mennään leikki, luovuus ja mielikuvitus edellä
Lukeminen. Siitä puhutaan paljon, mutta harrastetaan entistä vähemmän. Vaikka Suomi on oppimistilastojen kärjessä joka kahdeksas nuori valmistuu peruskoulusta ilman riittävää lukutaitoa. Pojista 60 % kertoo lukevansa vain, jos on pakko. Oppilaiden väliset osaamiserot ovat nyt suuremmat kuin koskaan PISA-tutkimusten historiassa. 9 % maailman 15–24-vuotiaista nuorista on lukutaidottomia. Mitä on tehtävä? Rauhatäti eli pedagogi ja sanataide- ohjaaja Hanna Yli-Tepsa ehdottaa ratkaisuksi rap-musiikkia. ”Räpätessä joutuu pohtimaan omaa sieluaan, analysoimaan tekstejä ja tekemään yhteistyötä muiden kanssa,” hän sanoo. Hän suunnitteli Sanoita parempi maailma -rap-työpajat viime syksynä. Lasten ja nuorten säätiön hankkeessa suomalaiset peruskoululaiset pohtivat lukutaidon merkitystä rapin keinoin. Lukutaito liittyy YK:n Agenda 2030
[…]
Lue lisää… from Rauhatädin ja Seksikkään-Suklaan rap-työpajoissa sanoitetaan maailmaa paremmaksi
Nuoret selaavat uutisia somesta. Luottamus perinteiseen mediaan heikointa perussuomalaisia äänestävien joukossa.
[…]
Lue lisää… from Ikä ja puoluetausta määrittävät suomalaisten luottamusta mediaan
Aina, kun koolla on useampia ihmisiä, käynnistyy sosiaalipsykologian tuntemia ryhmäilmiöitä. Verkkokeskusteluista on helppo tunnistaa erityisesti suuriin ja satunnaisiin ryhmiin liittyviä lainalaisuuksia. Suurryhmässä tapahtumat ovat ennustamattomia ja osallistujien roolit häilyviä. Ryhmä jakautuu toisiaan vastustaviin klikkeihin. Mielipiteet pyrkivät kohti äärimmäisyyksiä ja polarisoituvat. Negatiivisia tunteita ilmaistaan ja ne tarttuvat herkemmin. Toisaalta parhaimmillaan suurryhmä voi olla luova ja yllätyksellinen. Kun ryhmän kokoonpano on satunnainen, henkilökohtaiset pyrkimykset ohjaavat käyttäytymistä. Tilanne houkuttelee osallistujia kärjistämään ominaisuuksiaan. Puolustusmekanismeina käytetään mm. älyllistämistä, erottautumista ja hyökkäystä. Kuulostaako tutulta? Jotta ryhmä ihmisiä voisi toimia menestyksellä yhdessä, se tarvitsee perustakseen tehtävän, edetäkseen johtajuutta ja vahvistukseksi kiinteyttä. Nämä kaikki ovat
[…]
Lue lisää… from Opi hallitsemaan verkkokeskustelun ryhmäilmiöitä
Journalistista päätösvaltaa ei saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Tätä painotetaan journalistin ohjeissa, joita Suomessa säätelee Julkisen sanan neuvosto. Joskus journalisteja painostetaan uhkailemalla seurauksilla. Joskus toimittaja kokee, ettei jostain asiasta saa kirjoittaa. Journalisti-lehti tutki toimittajien kohtaamaa painostusta kysymällä aiheesta päätoimittajilta keväällä 2017. Tulosten perusteella noin puolet toimittajista oli kokenut jonkinlaista painostusta. Yleisintä oli tiedonhankinnan hankaloittaminen ja vaatimus tekstin muokkaamisesta esitarkastuksessa. Uhkailua henkilökohtaisilla, ammatillisilla tai taloudellisilla seurauksilla tai epäasiallista kielenkäyttöä viestintävälineissä oli kohdannut noin joka neljäs vastaajista. Fyysistä painostusta, esimerkiksi seuraamista, tarkkailua tai paikalta poistamista raportoi kohdanneensa vastaajista noin joka kymmenes. Suora painostus on helppo havaita. Käytännössä vaikutusyritysten torjuminen vaatii usein taloudellisia, ajallisia
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa