Videoroolipelien grindaaminen ja leveleiden hankkiminen muistuttaa suuresti tosielämän toisteista ja itseen keskittyvää, paineistettua arkea.
[…]
Henriikka Palvan tarinoissa seikkailee vampyyreja ja demoneja, veri vuotaa ja tehdään sopimuksia, joilla on dramaattisia seurauksia.
[…]
Jos olet viimeiset 500 vuotta unohtanut tutustua Suomen romaneihin, tee se nyt. Jututimme Romani podcastin tekijöitä, Natasha Rothia, Carmen Valeriusta, Dimitri Lindgreniä ja Janita Rothia.
[…]
Zinet eli omakustanteiset pienjulkaisut saivat alkunsa 1970-luvun punk-liikkeessä. Nyt ne ovat taas nosteessa, ajattelee 27-vuotias venäläissyntyinen aktivisti ja sarjakuvapiirtäjä Elvira Kim. Elokuvaa ja animaatiota Pekingissä opiskellut ja nykyään Tampereella asuva Kim pitää koulutuksia zinejen teosta ja niiden hyödyntämisestä aktivismissa. Henkilökohtaisten tarinoiden kautta meitä ympäröivät normit, tabut ja yhteiskunnan rakenteet tulevat näkyväksi ja helpommin ymmärrettäväksi. Zinejen tekeminen on omaleimaista itseilmaisua, joiden tekemiseen ei tarvita juurikaan resursseja – vain paperia ja kynä. “Aktivistipiireissä zinejä käytetään liian vähän. Haluan opettaa ihmisiä käyttämään zinejä paljon useammin. Ihmiset pitävät tästä formaatista. Se on pieni kirjanen ja niin söpö, että sen haluaa avata heti”, Kim kertoo
[…]
Lue lisää… from Zine-julkaisut venäläisten aktivistien apuna
Keskivertosuomalaiselle oma auto on välttämättömyys ja nuorten kesätyöpaikat ovat turveteollisuudessa. Samaan aikaan päästöjä olisi vähennettävä merkittävästi. Keinoja reilumpaan siirtymään on.
[…]
Lue lisää… from Kun on pakko omistaa auto – Johtaako EU:n vihreä siirtymä eriarvoistumiseen?
Festivaalin toiminnanjohtaja Riina Mikkosen mukaan lyhytelokuvissa leikkisä ja yllätyksellinen käsittelytapa yhdistyy usein vakaviin aiheisiin.
[…]
Eurooppalaiset yritykset tuhoavat luontoa maailmalla, mutta silti Suomi hylkäsi EU:n ajaman yritysvastuulain. Reportaasi Etelä-Amerikan rannikolta öljykatastrofin jälkeen.
[…]
Viime kesänä Iltalehden toimittaja Iida Erämaa kirjoitti näkökulmatekstin, jossa hän kritisoi perussuomalaisia näiden lehdistönvapautta rajoittavasta käytöksestä. Pian hallituspuolueen kansanedustajat ryöpyttivät tuoretta toimittajaa sosiaalisessa mediassa. Tapaus oli näkyvä, muttei ainutlaatuinen. Maalittaminen ja pyrkimykset toimittajien hiljentämiseen ovat osa suomalaisjournalisminkin arkea. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on toki yhä hyvässä asemassa. Useilla lehdistönvapausmittareilla Suomi hipoo kärkisijoja muiden pohjoismaiden kanssa. Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä vuoden 2022 kokonaissijoitus säilyi vuonna 2023 julkistetuissa tilastoissa viidentenä, mutta toimittajien turvallisuutta koskevalla mittarilla tilanne on kuitenkin heikentynyt merkittävästi: Suomi putosi kymmenenneltä sijalta 23:teen. Turvallisuusindeksissä otetaan huomioon niin fyysinen kuin psykologinen turvallisuus, jota heikentävät muun muassa maalittaminen ja oikeustoimet journalisteja vastaan.
[…]
Kaapelitehtaan näyttelyissä käsitellään massahysteriaa ja yhteiskuntajärjestyksen kyseenalaistamista valokuvan keinoin.
[…]
Monster – Vaarallinen leikki ja Kouluvuosi Japanissa tarjoavat sekä näköaloja japanilaiseen koulumaailmaan että kiinnostavia kulmia ajankohtaiseen keskusteluun suomalaisesta koulusta.
[…]
Lue lisää… from Dokumentaarinen ja fiktiivinen elokuva kertovat katsojalle japanilaisesta koulusta
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa