IlmastokriisiKuvat Tuomas Kärkkäinen

Armeijoiden ilmastopäästöt ovat mittavat: pelkästään Pentagon saastuttaa yhtä paljon kuin Ruotsin valtio

Armeijat tuottavat arviolta jopa kuusi prosenttia maailman päästöistä. Avointa keskustelua vaikeuttaa salailu etenkin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Entä millainen ilmastokuorma syntyy sodasta Ukrainassa?

Lukuaika: 5 minuuttia

Armeijoiden ilmastopäästöt ovat mittavat: pelkästään Pentagon saastuttaa yhtä paljon kuin Ruotsin valtio

Mikä on maailman suurin yksittäinen saastuttaja? Jokin suuri tehdas, tulee ensimmäisenä mieleen.

Vastaus on Yhdysvaltain armeija. Ja siinä missä tehtaat joutuvat raportoimaan päästönsä, armeijan osalta tilanne on mutkikkaampi.

“Raportointi ei ole vieläkään niin avointa kuin voisi toivoa”, sanoo Neta Crawford, kansainvälisten suhteiden professori Oxfordin yliopistosta.

Kun Kioton pöytäkirjaa valmisteltiin vuonna 1997, Pentagon lähetti Valkoiselle talolle pyynnön, että armeijoiden päästöt pysyisivät raportoinnin ulkopuolella. Valkoinen talo suostui pyyntöön.

Seuraavan kerran asia oli esillä Pariisin sopimuksessa vuonna 2016. Silloinkin raportointi jätettiin vapaaehtoiseksi. Tilanne on edelleen epäselvä etenkin fossiilisten polttoaineiden osalta. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ohjeiden mukaan valtiot voivat ilmoittaa armeijoiden polttoaineen käytöstä kategoriassa “muualla määrittelemättömät päästöt”.

“Tieto peittyy, kun sitä sekoitetaan muun informaation kanssa. Se on osa päästöjen salailua”, Crawford sanoo.

Tarkkaa tietoa armeijoiden päästöistä ei siis ole. Scientists for Global Responsibility -järjestön arvioiden mukaan armeijat ovat vastuussa jopa kuudesta prosentista maailman päästöistä.

“En usko valtaosan amerikkalaisista tietävän Pentagonin päästöistä. Kun aloitin tutkimuksen, olin ollut vuosikymmeniä kansallisen turvallisuuden palveluksessa, enkä silti ymmärtänyt kokonaiskuvaa”, Crawford sanoo.

Kun Crawford alkoi laittaa lukuja yhteen, syntyi kirja The Pentagon, Climate Change, and War (2022). Kokonaiskuva kuoriutui esiin: Pentagon jättää jälkeensä yli 170 maata ja aiheuttaa vuodessa saman verran päästöjä kuin koko Ruotsin valtio.

Syy siihen, miksi Pentagonin päästöt ovat kasvaneet niin suuriksi, löytyy amerikkalaisesta turvallisuuden käsityksestä, Crawford sanoo.

“Yhdysvallat haluaa olla ykkönen, ja se haluaa olla sitä kaikkialla ja ympäri vuorokauden.”

Koska kakkoseksi ei saa jäädä, tarvitaan valtava määrä kansainvälisiä harjoituksia ja operaatioita, on oltava laivoja ja tukikohtia.

Tarkkoja arvioita Kiinan ja Venäjän armeijoiden ilmastopäästöistä ei ole. Crawfordin mukaan ne eivät kuitenkaan paini likimainkaan samassa sarjassa.

“Millään muulla maalla ei ole sellaisia ilmavoimia, jotka vertautuisivat Yhdysvaltoihin. Amerikan sotilasmenot ovat suuremmat kuin Venäjällä ja Kiinalla yhteensä.”

Vertailun vuoksi: siinä missä Kiinalla on vain yksi ulkoinen tukikohta, Yhdysvalloilla niitä on yli 750. Kylmän sodan aikana niitä oli jopa 2000. Tällaisen globaalin läsnäolon ylläpitäminen nojaa lentoliikenteeseen. Siksi öljynsaannin turvaaminen on Yhdysvaltain armeijalle keskeistä.

Ensimmäisestä maailmansodasta lähtien öljyä tuottavat alueet nousivat uudella tavalla tärkeiksi. Japani valloitti toisessa maailmansodassa Burman, ja Iso-Britannialla oli vahva yhteys Lähi-itään aina 1960-luvulle saakka, jolloin USA otti Persianlahden öljyn haltuunsa.

Öljy näytteli merkittävää roolia myös Afganistanin sodassa. USA pelkäsi, että Afganistan olisi Venäjälle välietappi matkalla kohti Persianlahden öljyä.

Yhdysvallat ei enää sodi Afganistanissa ja Irakissa, mutta sen läsnäolo Persianlahdella on yhä vahva. Crawfordin mukaan operaatioita olisi jo aika vähentää.

“Täytyy ymmärtää, ettei öljy ole enää samalla tapaa välttämätöntä. Maailma siirtyy koko ajan enemmän vaihtoehtoisiin energianlähteisiin.”

 Uusista teknologioista uusiin ajattelutapoihin

Ilmastonmuutokseen Yhdysvaltain armeijassa suhtaudutaan erittäin huolestuneesti – periaatteessa.

mainos

“Ennen ajateltiin, että ilmastonmuutos aiheuttaa mahdollisesti konflikteja ja sotia. Nyt sitä pidetään jo erittäin todennäköisenä”, Crawford sanoo.

Huolena on, miten ilmastonmuutos vaikuttaa operaatioihin ja tukikohtiin. Satamissa vedenpinta nouse ja tulvat yleistyvät. Kuumuus estää harjoitukset, ja juomavesi loppuu kesken.

Crawfordin mukaan suoraa linkkiä huolen ja omien päästöjen välillä ei kuitenkaan ole. Joitain vihreitä ratkaisuja on toki tehty: käyttöön on otettu esimerkiksi sähköisiä kulkuneuvoja ja aurinkopaneeleja. Myös uusiutuvia polttoaineita on testattu. Itse ongelmaa vihreämpi teknologia ei kuitenkaan ratkaise, Crawford sanoo. Ainoa todellinen ratkaisu löytyy uusista ajattelutavoista.

“Nyt on aika kyseenalaistaa, jatketaanko tällaista jatkuvaa globaalia läsnäoloa. Täytyy kysyä, tarvitsemmeko me tätä kaikkea oikeasti, ovatko hyödyt riittävät ilmastonmuutoksen uhkiin nähden?”

Samat kysymykset koskevat myös Eurooppaa, Crawford sanoo.

“Jokainen Nato-maa tulee käyttämään kaksi prosenttia tai enemmän bruttokansantuotteestaan asevarusteluun. Tällä on suuri vaikutus päästöihin.”

Crawfordin mukaan Venäjän uhkaan ylireagoidaan.

“Jos Ukraina pystyy pidättelemään Venäjää, me pystymme siihen yhdessä. Meidän ei pitäisi kaivaa itseämme syvemmälle asevarustelukierteeseen. Elämme ilmastonmuutoksen suhteen kriittistä vaihetta. Päästöt täytyy saada alas, jos haluamme säilyttää maapallon elinkelpoisena.”

Nykyään keskustelua armeijoiden päästöistä käydään jo melko vilkkaasti. Naton tavoitteena on vähentää ilmastopäästöjä 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2050. Britanniassa on käyty keskustelua puolustushallinnon osallistumisesta maan vuoden 2050 nollapäästötavoitteeseen, ja myös Yhdysvaltojen puolustusministeriö on kertonut valmistelevansa vastaavaa suunnitelmaa.

Puolustuskyky edellä

Monien Euroopan maiden tavoin myös Suomessa kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota puolustusvoimien päästöihin. Tähän mennessä Suomen armeijan päästöjä on onnistuttu leikkaamaan kolmanneksella. Suomen kokonaispäästöistä armeijan päästöt ovat puolen prosentin luokkaa.

“Tavoitteiden kunnianhimon osalta Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa vähintään keskijoukkoihin”, arvelee puolustusvoimien ympäristöpäällikkö Terhi Svanström.

Svanströmin mukaan Suomen puolustusvoimien päästöraportointi on avointa. Ensimmäinen energia- ja ilmasto-ohjelma julkaistiin vuonna 2014 ja sitä päivitetään neljän vuoden välein. Lisäksi päästöjä raportoidaan vuosittain ympäristöraportissa, jossa ilmoitetaan polttoaineen ja kiinteistöenergiankulutuksen päästöt.

“Kiinteistöenergian puolella on lähes saavutettu se, mikä ylipäänsä on mahdollista. Olemme nyt menossa kohti vaikeinta kokonaisuutta”, Svanström kertoo.

Seuraavaksi tavoitteena on vähentää polttoaineiden käytöstä johtuvia päästöjä. Pyrkimyksenä on puolittaa maa- ja meriliikenteen päästöt vuodesta 2020 vuoteen 2030.

Uudet F35-hävittäjät nähdään Suomessa vuonna 2026. Kun F35 tekee kerran 200 kilometrin lenkin, sen päästöt vastaavat vuoden ajelua bensa-autolla.

“Lopullista vaikutusta päästöihin ei vielä pysty arvioimaan. Uuden kaluston lentotunnit ovat vasta suunnittelussa”, Svanström kertoo.

Tällä hetkellä Suomen puolustusvoimien päästöistä 65 prosenttia syntyy ilmailusta. Jatkossa uusiutuvia polttoaineita otetaan mitä luultavimmin käyttöön.

“Siihen vaikuttaa hintakehitys ja saatavuus. Puolustusvoimat ei pääsääntöisesti voi ensimmäisten joukossa ottaa uusia energiamuotoja ja teknologioita käyttöön, sillä puolustus- ja suorituskyky ei saa vaarantua.”

Nato-jäsenyys tuskin tulee merkittävästi vaikuttamaan puolustusvoimien päästöihin, Svanström arvelee.

“Harjoitusten kansainvälisyys on lisääntynyt jäsenyyden myötä. Toisaalta Natolla on useita yhteistyöfoorumeita, joissa edistetään ilmastotyötä.”

mainos

Viime aikojen kiristynyt turvallisuustilanne sen sijaan on vaikuttanut päästöihin jonkin verran, Svanström sanoo.

 “Tilanne on lisännyt reserviläisten harjoittelun määrää ja aluevalvontatehtäviä. Jonkin verran lisääntynyttä kulutusta on nähtävissä sotilasmerenkulussa.” 

Erityisesti kiristynyt tilanne vaikuttaa tulevaisuuden skenaarioihin.

“Jos turvallisuusympäristö on jatkossakin epävakaa, sotilasilmailun volyymi ei voi pienentyä. Tehokkaan maanpuolustuksen ylläpidolla pyritään välttämään sota, joka on kaikkein pahin ympäristökatastrofi myös päästöjen osalta”, Svanström sanoo.

Päästötilastoitu sota

Kuinka paljon päästöjä siis syntyy sodassa? Käännetään viimeiseksi linssi Ukrainaan.  

Yksittäisen sodan päästöjä ei ole koskaan tutkittu yhtä perusteellisesti kuin hollantilainen Lennard de Klerk tutkimusryhmineen on nyt tehnyt. Helppoa tutkimuksen tekeminen ei ole ollut, sillä ryhmällä ei ole ollut mitään, mistä ottaa mallia. Esimerkiksi Irakin ja Vietnamin sodista on olemassa dataa vain hyvin rajallisesti.

“Armeijoiden salailu on vaikeuttanut tutkimusta. Emme ole saaneet tietoja fossiilisten polttoaineiden käytöstä Venäjältä emmekä Ukrainalta”, de Klerk sanoo.

Arvio on kuitenkin tämä: Sodan ensimmäisenä vuonna päästöjä syntyi kokonaisen valtion vuosittaisten päästöjen verran, sellaisen kuin esimerkiksi Belgia tai Sveitsi.

“Meidän arviomme ovat luultavasti konservatiivisia, oikeat päästöt voivat olla tätäkin suuremmat”, de Klerk sanoo.

Eniten päästöjä ei oikeastaan aiheuta sotiminen itsessään, vaan sotaa seuraava jälleenrakennus. Esimerkiksi tuhoutuneen Kahovkan padon rakentaminen vaatii suuria määriä betonia ja rautaa.

Eniten päästöjä syntyi sodan alkuviikoilla, nyt päästöjen kasvu on hidastunut. On kuitenkin olemassa erilaisia skenaarioita siitä, mistä voisi yllättäen syntyä isoja päästöjä. Yksi skenaario liittyy ydinvoimaloihin. Suurin osa ydinvoimaloista on vielä Ukrainan hallussa – mutta eivät kaikki, kuten Euroopan suurin voimala Zaporižžja.

“Jos ydinvoimalla ei enää pystyttäisi tuottamaan sähköä, Ukrainassa jouduttaisiin siirtymään takaisin kivihiilen tai puun käyttöön”, de Klerk sanoo.

Voiman kannessa Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa kaupassa ostoskärryn kanssa.
MAINOS: Voima 9/2023 on kulutus-teemanumero. Jos pidät lukemastasi, harkitsethan lehden vuositilausta (39€) tai irtonumeron ostamista (4,90€).

Iso vaikutus päästöihin olisi myös sillä, jos esimerkiksi Norjasta Manner-Eurooppaan johtaviin kaasuputkiin hyökättäisiin. Skenaario ei ole kovin kaukaa haettu, sillä Venäjältä Saksaan johtaviin kahteen Nordstreamin kaasuputkeen on jo isketty.

Ukrainan sodalla on osaltaan myös positiivisia ilmastovaikutuksia, de Klerk arvelee. Uusiutuva energia oli muutenkin Euroopassa lisääntymään päin, ja energiakriisi vauhdittaa siirtymää.

“Ennen ajateltiin, että uusiutuvat ovat epävakaita energian lähteitä, mutta nyt asia onkin kääntynyt päälaelleen. Nykyään ymmärretään, että uusiutuvat eivät ole riippuvaisia toimittajista, toisin kuin fossiiliset”, de Klerk sanoo.

Toisaalta taas sota on lisännyt Euroopan militarisoitumista.

“Euroopassa tullaan käyttämään paljon rahaa asevarusteluun, joka yhä pohjaa fossiilisiin polttoaineisiin. Kun ostetaan uusia tankkeja ja hävittäjiä, sitoudutaan samalla 30-40 vuodeksi tulevaisuuden päästöihin.”

Positiivisena voidaan kuitenkin pitää sitä, miten vahvasti ilmastonäkökulma on ollut Ukrainan sodassa esillä, de Klerk sanoo.

“Tilanne ei ole helppo. Me kaikki haluamme elää vapaassa maailmassa, mutta meidän täytyy muistaa kaiken tämän ilmastohinta. Meidän täytyy olla hiilineutraaleja vuonna 2050, ja armeijoiden on oltava osa sitä.”

Artikkeli rahoitettu Eurooppatiedotuksen hankeapurahalla.

mainos



  • 2.1.2024
  • Kuvat Tuomas Kärkkäinen