Lukuaika: < 1 minuutti

Naisvaltaista hoiva-alaa ei arvosteta. Tämä näkyy palkatta tai puoli-ilmaiseksi tehtynä työnä ja huonoina työoloina.

Juha Sääski: Summer day, 60 x 59 cm, 2018

Voima-talous-logo: Talous-tekstin O-kirjaimen sisällä teksti "Voima".

Artikkeli on julkaistu Voiman visionäärisessä talousliitteessä.

Ensimmäinen Voima-talous julkaistiin Voiman 5/2021 välissä ja Issuussa.

Löydät muut verkkosivuillamme julkaistut talousliitteen artikkelit täältä.

Hoivan ja van­hustenhoi­don tila muuttuu hitaasti. Yhteiskunnallisessa retoriikassa vallitsee konsensus siitä, että satsauksia tarvitaan enemmän. Käytännön toimet jäävät silti vajaiksi, ja hoivakotien kriisit ovat toistuvia. Vaikka hoitohenkilöstön minimimitoitus vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa on nyt kirjattu lakiin, esimerkiksi kotihoidossa on edelleen suuria ongelmia.

mainos

Talouspolitiikassa hoiva jää usein marginaaliin, tai se ymmärretään hyvin kapeasti. Hoivan tutkimuksessa on jo vuosikymmeniä esitetty, että hoiva tulisi ottaa yhteiskuntapolitiikan keskiöön. Suuri osa hoivatyöstä on palkatonta. Monia huolenpidon, avunannon, hoivan ja hoidon muotoja harjoitetaan perhepiirissä ja läheisten, naapureiden ja ystävien kesken. Tämä ihmisiä hengissä ja hyvinvoivina pitävä toiminta on elinehto yhteisöille ja kaikelle ihmisten toiminnalle.

Palkkatyön piirissä tehtävän ammattitaitoa vaativan hoivatyön palkkataso ja työolosuhteet ovat tärkeitä talouspoliittisia kysymyksiä. Kun julkisten palvelujen myöntämiskäytäntöjä kiristetään tai asiakaskäyntien kestoja lyhennetään vaikka vanhusten kotihoidossa, odotetaan kuitenkin, että hoiva aina jotenkin järjestyy. Käytännössä yksittäisten hoitajien jaksamista ja työetiikkaa venytetään, tai vastuu valuu omaisille, jos sellaisia on.

Hyvä hoiva vaikuttaa kalliilta, koska olemme tottuneet siihen, että joku – yleensä nainen – tekee sen puoli-ilmaiseksi.

Ajatus siitä, että meillä ei ole varaa parempaan, toistuu päättäjien ja kommentaattoreiden puheenvuoroissa. Viimeistään koronakriisi on kuitenkin osoittanut, että rahaa kyllä löytyy, jos poliittista tahtoa on.

Hoivaa tutkineet taloustieteili­jät ovat todenneet, että jos laatua halutaan säilyttää, hoivaan tulee panostaa suhteessa enemmän kuin aiemmin, sillä työvoimavaltaisella hoiva-alalla samanlainen tuottavuuskasvu ei ole mahdollista kuin useilla teollisuuden sektoreilla.

Toisinaan vedotaan myös työntekijöiden saatavuuteen ja huononevaan väestön huoltosuhteeseen. Toisin kuin väitetty rahan puute, hoitajien riittämätön määrä on todellinen este hyvälle hoivalle. Mutta siihenkin voidaan vaikuttaa. Nytkin Suomessa on tuhansia koulutettuja hoitajia muissa kuin oman alansa töissä. Hoitajien palkka- ja työolot on siis saatava kuntoon.

Kuten hoivan tutkijat ovat toistuvasti tuoneet esiin: hyvä hoiva vaikuttaa kalliilta, koska olemme tottuneet siihen, että joku – yleensä nainen – tekee sen puoli-ilmaiseksi.

Kirjoittaja on tutkija ja Poliittisen talouden tutkimuksen seuran puheenjohtaja.

Kommentoi Facebookissa
  • 17.6.2021
  • Kuvat Juha Sääski