Taiteessaan vapaat nuolaisevat ja suutelevat

Sarjakuva syntyi Kati Kovácsin viettäessä kotonaan Italiassa hiljaista taiteilijaelämää koronaepidemian riehuessa ympärillään. Netissä Kovács huomasi helsinkiläisen teatterintekijän, Minna Nurmelinin runon. Kovács innostui Nurmelinin passiivis-aggressiivisista haaveista päästä hiljaiseen kaupunkiin riehumaan karanteenista vapaana.

Kati Kovács komeili syyskuussa 2019 Voiman kannessa. Kuva: Petteri Tikkanen.

Uutisista on opittu miten Italiassa koronaviruksen aiheuttama epidemia covid-19 on sulkenut kaupunkeja ja ruumisarkkuja kuljettavat rekat vallanneet teitä. Rooman lähistöllä asuva suomalaissyntyinen Kovács ei ole panikoinut:

”Maailma ympärillä on ollut rauhaisa, aika on pysähtynyt ja kaikki odottavat seuraten yhden ja saman asiantilan kehitystä. Joidenkin muiden hikeentymistä ja hermoilua on tullut havaittua. Se tietenkin kuuluu asiaan ja osaan samaistuakin.” (Lue Kovácsin haastattelu Mustalla huumorilla häirintää vastaan – Kati Kovács teki sarjakuvia metoo­-liikkeen tee­moista vuosikymmeniä ennen hash­tageja)

Helsinkiläinen teatteritaiteilija Minna Nurmelin vuodatti runosuonensa sykettä nettiin ja tuli luoneeksi Nuolaisen sormiani -teoksen. ”Runo syntyi työhuoneellani Linnunlaulussa karanteeniajan alkuvaiheessa, kun huomasin olevani häkeltynyt ja ahdistunut näistä uusista hygieniaohjeista ja niiden tuottamasta neuroottisesta  fiiliksestä”, Nurmelin kuvailee.

”Olen näytelmäkirjailija enkä runoilija ollenkaan, siitä tulee varmasti tekstin toiminnallinen luonne. Itseäni piristi tekstin säännöistä piittaamaton henki: olkoot todellisuus mitä vaan, tekstin sisällä olen vapaa!”

Kovács kuvailee Nurmelinin teosta Voimalle: ”Minnan runo oli ihan oikeaan aikaan surrealistisen pimeä ja kaikesta vapaa, sen meno osui ja upposi, kosketti. Joten en mäkään mikään ihan immuuni ole tälle vankeudelle. Se oli ihan pakko piirtää!”

Nurmelinilla on ollut aikaa pohtia syvällisiä: ”Ihan hirveästi on kelailtavaa, tylsistymistä en ole kokenut. Olen oppinut hidastamaan ja sen, että arkiset asiat saavat ottaa aikansa. Välillä rutiiniasioissa olen vähän sellainen rynnijä.” Hän on myös huomannut, miten puhekin on muuttunut: ”Small talk on oikeastaan kadonnut, mennään suoremmin asioihin.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Vapauden kaipuu on runon ja sarjakuvan teema. Piirrosjälki on taattua ja tunnistettavaa Kovácsia: värikästä, oivaltavaa ja ilkikurisen iloittelevaa.

Kovács muistuttaa piirtäneensä vapauden kaipuusta ennenkin: ”Sarjakuvassani Miestennielijäksi sirkukseen (2002) viimeisessä ruudussa alter egoni toteaa: ´Vain paperilla… voin säilyttää vapauteni!'” 

Tässä Nuolaisen sormiani -teos kokonaisuudessaan. Kuva aukeaa suurempana klikkaamalla sitä.

Kommentoi Facebookissa
Ilona Iida Simes