Koneen Säätiön Tiedekynä-palkinto myönnetään kirjoittajille, jotka ovat käyttäneet suomea erityisen taidokkaasti tieteellisessä tekstissä.

Vuoden Tiedekynä 2019 -kilpailun ehdokkaaksi on valittu 14 artikkelia. Valinta tehtiin yli 650 tekstin joukosta. Tämän vuoden kilpailuun haettiin yhteiskuntatieteellisiä tekstejä. Palkinnon tavoitteena on tukea suomenkielisen tieteellisen tekstin tuottamista. Palkinnon suuruus on 25 000 euroa. Voittaja-artikkelin valitsee emeritaprofessori Riitta Jallinoja.

Palkinnon ehdokkaita seuloneeseen esiraatiin Koneen Säätiön tiedejohtaja Kalle Korhonen ja ympäristöestetiikan tutkija Sanna Lehtinen. Raati näkee yhteiskuntatieteellisen kirjoittamisen muotoseikat ja kielen tärkeäksi asiaksi tiedon vaikuttavuuden kannalta. Tekstin on erotuttava, jotta tieto voi kulkeutua politiikkaan. Palkintoehdokkaat käsittelevät relevantteja yhteiskunnallisia teemoja: muun muassa maahanmuuttoa, vähemmistöaiheita ja tasa-arvokysymyksiä.

“Iso kysymys onkin, miten tämä tutkimustieto ja sen tuottaneet tutkijat pääsisivät vuorovaikuttamaan päättäjien kanssa”, Kalle Korhonen sanoo.

Ehdokaslistalle pääsemisen kriteerinä oli artikkelin kirjoitustyylin omaleimaisuus. Omaleimaisuuteen nähtiin kuuluvan riittävä irrottautuminen tekstityylin konventioista. Korhonen näkee suomalaisen yhteiskuntatieteen kentän korkeatasoiseksi.

“Sen lisäksi, että Suomessa ilmestyy erinomaisen hyvin toimitettuja yhteiskuntatieteellisiä lehtiä, maailmaan saatetaan myös paljon laadukkaita tieteellisiä artikkelikokoelmia ajankohtaisista aiheista”.

Tiedekynä-palkinnon saaja julkistetaan 20. toukokuuta.

Vuoden Tiedekynä 2019 -ehdokkaat:

Sanna Aaltonen, Noora Hästbacka & Antti Kivijärvi: Metelin, kohinan ja hiljaisuuden kohtaaminen hyvinvointipalvelujen haasteena, teoksessa S. Aaltonen & A. Kivijärvi (toim.), Nuoret aikuiset hyvinvointipalvelujen käyttäjinä ja kohteina (Nuorisotutkimusseura 2017), s. 199–220.

Teppo Eskelinen & Paul Jonker-Hoffrén: Taloustiede episteemisenä yhteisönä ja kamppailu asiantuntijuudesta, Poliittinen talous 5 (2017), s. 91–120.

Niko Heikki Humalisto: Sianlihaa, koneita ja ihmisiä: Kuinka Säilöttyjä unelmia -dokumentti tekee raviolisäilykkeestä topologisen?, Alue ja ympäristö 46 (2017), s. 3–16.

Hanna-Mari Ikonen: ”Sitä palkintoo ei ehkä koskaan tule”: Toimijuuden tunnustus ja maaseudun naisyrittäjät, Sosiologia 2/2018, s. 115–129.

Pia Letto-Vanamo: Oikeudenmukaisuus ja lainoppi, teoksessa M. Häyry, T. Takala & J. Ahola-Launonen (toim.), Oikeudenmukaisuuden ongelma (Gaudeamus 2018), s. 273–285.

Tiina Männistö-Funk (2018): Kävelevien naisten kaupunki. Sata vuotta sukupuolta Turun kaduilla, teoksessa T. Artukka, J. Keskinen & T. Saarenpää (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa (Sigillum 2018), s. 79–96.

Mari K. Niemi & Annu Perälä: Keiden ääni kuului, keiden ”kriisistä” puhuttiin? Ylen journalistiset valinnat turvapaikanhakijoita käsittelevissä ohjelmissa, teoksessa M. K. Niemi & T. Houni (toim.), Media & populismi. Työkaluja kriittiseen journalismiin (Vastapaino 2018), s. 146–172.

Saara Pellander & Johanna Leinonen: ”Aidon” avioliiton ehdot, teoksessa O. Fingerroos, A. M. Tapaninen & M. Tiilikainen (toim.) Perheenyhdistäminen (Vastapaino 2016), s. 111–136.

Marja Peltola: Tunteet rodullistettujen vähemmistöjen sukupolvisuhteissa, teoksessa P. Eerola & H. Pirskanen (toim.), Perhe ja tunteet (Gaudeamus 2018), s. 111–129.

Shadia Rask: Miten maahanmuutto ja suomalaisuus näyttäytyvät tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointitutkimuksissa?, Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 54 (2017), s. 255–260.

Aino Ritala-Koskinen: Avohuollon asiakaslasten asumisliikkuvuus, teoksessa H. Forsberg & A. Ritala-Koskinen (toim.), Monen kodin lapset (Gaudeamus 2018), s. 77–102.

Nora Schuurman: Eläimen kuolema lapsuuden kokemuskertomuksissa, Sosiologia 3/2017, s. 291–304.

Anna-Maria Tapaninen: Rajalla laboratoriossa: iän arviointia, iän määrittämistä ja ikämääräyksiä, Tiede & Edistys 3/2018, s. 216–237.

Merja Tarvainen: Ruumiilliset tilat. Tavanomainen arki ja kerrottu vammaisuus, Yhteiskuntapolitiikka 1/2018, s. 40–49.