Metsät olisivat hyviä hiilinieluja

Teksti Matti Ikonen Kuvat Velda Parkkinen

Liian tehokkaat hakkuut eivät auta ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, vaan päinvastoin. Isoja puita tarvitaan, mutta tehokas metsätalous kaataa puut nuorina. Taimien istuttamista tärkeämpää olisi antaa puiden kasvaa.

Suomessa puut kasvavat alkukesästä muutaman viikon ajan parikymmentä senttiä pituutta ja muutaman millin paksuutta. Pienen puun kasvu on pientä, suuren puun rungon ja oksien paksuuntumisesta kertyy jo enemmän.

Suomen metsissä on 40 prosenttia vähemmän hiiltä runkopuussa kuin oli ennen teollisia hakkuita ja tervanpolttoa.

Avohakkuut estävät puiden kasvamisen moneen vuoteen. Taimet nousevat hitaasti heinästä, ja vasta viidessätoista vuodessa alkaa puuta kertyä kuutioittain. Sitten osa rangoista harvennetaan maahan. Seuraa kasvatushakkuita, joissa puiden määrä vähenee entisestään. Pääte­hakkuu, useimmiten avohakkuu, tehdään entistä varhemmin. Tässä vaiheessa metsästä saadaan myös tukkipuuta, josta tehdään pakkauslavoja, lautaa ja lankkua.

Latvat ja harvennuspuut keitetään selluksi tai hierretään mekaaniseksi massaksi. Siitä tehty paperi, kartonki ja pahvi ovat pari vuotta myöhemmin hiilidioksidina tai­vaalla.

Sellutehtaankin päätuote on hiilidioksidi, eikä tämä tosiasia muutu, vaikka tehdasta kutsuisi biotuotetehtaaksi.

Kun hakkuita on viime vuosina lisätty, samalla on vähennetty hiilensidontaa vuosikymmenien ajaksi, koska metsissämme on vähemmän isoja puita ja kasvatettujen metsä­tiheikköjen pohjalla vähemmän valoa.

Kun metsistä lähtee miljoona tonnia hiiltä hakkuissa, Ilmastopaneelin raportin 2/19 mukaan hiilen­sidonta vähenee 1,5–2,3 miljoonaa tonnia vuoteen 2055 asti. Jotta Suomi olisi hiilineutraali, vastaavasti lihasta, maitotuotteista ja fossiilisista polttoaineista olisi luovuttava paljon nopeammin.

Suomalaiset havupuut ja tammet elävät helposti 400 vuotta ja sitovat hiiltä huomattavan pitkään. Metsässä kuolleet puut säilyvät keloina ja pökkelöinä pystyssä vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen ajan, ja ne lahoavat maahan kaaduttuaan sadassa vuodessa. Maaperän hiili­varasto karttuu.

Taimien istutusta paljon tärkeämpää olisi olla kaatamatta yhtään puuta tarpeettomasti.

Varttuneissa sekametsissä elää huomattava osa lajistostamme. Kun hömötiainen on parissa vuosikymmenessä hävinnyt metsien mukana erittäin uhanalaiseksi, on aika herätä moninkertaistamaan suojeltujen metsien ala erityisesti Etelä-Suomessa. Pienten suojelumetsien ympärille muodostetut hiilivarastometsät auttaisivat myös metsälajistoa säilymään.

Kommentoi Facebookissa
Querelle 2019
Route Couture