Trumpin talouspolitiikka ei tarkoita suurta muutosta Obamasta vaan enemminkin sen konservatiivisempaa luentaa.
Teksti Antti Ronkainen Kuva Annika Pitkänen
Kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi, hänen aiheuttamaansa muutosta pelättiin. Keskuskauppakamarin Risto E.J. Penttilä ennusti blogissaan:
”Trumpin talouspolitiikka tulee koostumaan massiivisista veronalennuksista, sääntelyn purkamisesta, suurista investoinneista infrastruktuuriin, vapaakaupan kahlitsemisesta ja valtion vauhdikkaasta velkaantumisesta.”
Pelko laantui, kun Trump täytti kabinettinsa Goldman Sachs -pankkiireilla, jotka kannattavat perinteistä globalistista vapaakauppa. Protektionismin ja taloudellisen nationalismin sijaan markkinat alkoivat odottaa veroalennuksia ja infrainvestointeja.
Trumpin uudistukset ovat kuitenkin jumiutuneet kongressiin republikaanien riidellessä terveydenhuoltouudistuksesta. Veroalennus toteutuu aikaisintaan loppuvuodesta ja investoinnit ovat jääneet kokonaan taka-alalle.
Republikaanien oli tarkoitus vapauttaa Obamacaresta jopa tuhat miljardia veronalennukseen. Vaikka Obamacaren vastustaminen oli keskeinen republikaaneja yhdistävä teema, sen kumoamisesta ei päästy edes äänestämään. Konservatiivit halusivat kumota Obamacaren ja maltilliset korvata sen riisutummalla Trumpcarella.
Veroalen kasvattamiseksi on esitetty myös tuontitavaroiden rajaveroa, jolla kerättäisiin Obamacaresta menetetyt rahat. Rajavero on kuitenkin herättänyt laajaa vastustusta yritysten keskuudessa ja sitä on epäilty Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen vastaiseksi.
Jos Trumpcarea ja rajaveroa ei saada läpi, Trumpin ja republikaanien on päätettävä, millaista veroalea ne tavoittelevat. Pienempi veroale olisi markkinoille pettymys, mutta ei lisäisi velkaantumista. Toisaalta velkaantumisen jatkaminen voisi olla vaikeaa republikaaneille, jotka ovat viimeiset kahdeksan vuotta haukkuneet Obamaa velkaantumisesta. Esimerkiksi yritysveron lasku nykyisestä 35 prosentista kampanjan aikana luvattuun 15 prosenttiin kasvattaisi valtion velkaa 2 000 miljardilla seuraavan 10 vuoden aikana ilman korvaavia toimia.
Valkoisen talon ja kongressin yhteistyökyky mitataan seuraavan huhtikuun lopussa. Tuolloin tulee sopia menoista, sillä velkakaton vuoksi Yhdysvallat ei saa ottaa lisää velkaa ja maailman mahtavimmalla valtiolla on vähemmän rahaa kuin Googlella. Mikäli republikaanit ja presidentti eivät pääse yhteisymmärrykseen menoista, liittovaltio joutuu jälleen sulkemaan ovensa. Historia kuitenkin muistuttaa, että republikaanipresidenteille ei ole ollut ongelmia kasvattaa velkaantumista Richard Nixonin kauden jälkeen. Oppositiossa vastustetaan velkaantumista ja vallassa velkaannutaan.
Samaisessa blogissaan Penttilä myös ennakoi, että ”suuri rahapoliittinen kokeilu alkaa olla länsimaissa ohitse”. Tällä hän viittasi Trumpin kampanjan aikaisiin syytöksiin, joiden mukaan Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) matala korkopolitiikka on luonut ”feikkitalouden”, joka auttaa Obaman hallintoa. Kampanjansa aikana Trump myös sanoi vaihtavansa Fedin johtajan Janet Yellenin, jos tulee valituksi. Lisäksi Trump syytti Kiinaa jenin keinotekoisesta arvon alentamisesta.
Vaikka Trump voisi halutessaan vaihtaa melkein koko Fedin johtokunnan, rahapolitiikan suhteen näyttää tapahtuneen vaalien jälkeen muutos. Ensimmäisessä rahapolitiikkaa käsitelleessä haastattelussa Trump sanoi, ettei aio syyttää Kiinaa valuuttansa manipuloinnista. Tämä johtuu siitä, että Yhdysvallat ja Kiina pyrkivät lopettamaan yhteistyössä Pohjois-Korean ydinaseohjelman.
Samalla kun Trump luopui Kiinan syyttämisestä, hän itse kiihdytti valuuttasotaa toteamalla, että dollarin arvo on liian korkea. Hän toivoi Fediä alentamaan dollarin arvoa ja jatkamaan matalan koron politiikkaa. Lisäksi hän sanoi harkitsevansa Yellenin nimittämistä jatkokaudelle.
Kun Obaman aikana Fed kielsi, että se rahapolitiikallaan pyrkisi dollaria halventamalla lisäämään yhdysvaltalaisten yritysten kilpailuetua, Trump pyytää julkisesti lehdistön välityksellä keskuspankkia tekemään juuri sitä. Vaikka Obaman ja Trumpin talouspoliittiset erot ovat pienet, johtamistapa on täysin eri. Trump ylpeilee sillä, mistä Obama vaikeni.
Kun huomioidaan, että Trump on tehnyt U-käännökset myös Naton, Syyrian ja Venäjän suhteen, Yhdysvaltain suuri linja tuskin poikkeaa oleellisesti Obamasta.
Vaikka Yhdysvaltain suuri linja ei muuttuisi talous- ja ulkopolitiikan suhteen, Trump on lyhyessä ajassa muuttanut tapaa, jolla presidentti voi puhua medialle. Vaikka Trumpin agenda Valkoisessa talossa ei olisi protektionistinen, presidentti on tehnyt rasistisesta puhetavasta hyväksyttävämpää. Vaikka taloudelliset uudistukset antavat odottaa itseään, arvot ovat muuttuneet konservatiivisemmaksi. Trump on esitellyt lisäsatsauksia armeijalle, jotka rahoitetaan muuta hallintoa leikkaamalla. Leikkurissa ovat esimerkiksi ympäristöpolitiikka, vähemmistöjen oikeudet ja sääntely.
