Yhteiskunta

Uusi sota kytee Kongossa

Lukuaika: 2 minuuttia

Uusi sota kytee Kongossa

Teksti Maaria Ylänkö

Kongon ja Ruandan rajaseuduilla muhii sota. Kongon hallitus syyttää ruandalaisjoukkoja hyökkäyksistä rajan yli, paikallinen tutsikapinallisjohtaja laajentaa valtaansa ja humanitaarinen katastrofi uhkaa.

Kongon ulkoministeriön tiedottajan Claude Kamangan mukaan kapinallisjohtaja Laurent Nkundan joukot ovat vallanneet lokakuun 8. päivä Kongon hallituksen sotilastukikohdan, joka sijaitsee 45 km Pohjois-Kivun pääkaupungista Gomasta. YK:n Kongon operaation johtaja Alan Doss raportoi lokakuun alussa tilanteen Kongon itäosissa kiristyeen hälyttävästi. Myös Kongon ylimmät katoliset piispat ovat vedonneet kansainväliseen yhteisöön humanitaarisen katastrofin pysäyttämiseksi.

Laurent Nkunda, oikealta nimeltään Nkundabatware, ilmoittaa suojelevansa Itä-Kongon tutsiväestöä ”kansanmurhamieliseltä” paikallisväestöltä. Kansanmurhalla Nkunda viittaa Ruandan vuoden 1994 kansanmurhaan, jossa 800 0000 ihmistä sai surmansa. Kongon hallitus väittää ulkoministeri Mbusa Nyamwisin suulla Ruandan presidentti Paul Kagamen tukevan Nkundan joukkoja. Kagamella puolestaan on hyvät suhteet Washingtoniin.

Ruandalaisiksi väitetyt hyökkäykset viime elokuun lopulta alkaen ovat ajaneet kymmeniä tuhansia ihmisiä kodeistaan. Koko Itä-Kongossa on YK:n arvioiden mukaan tällä hetkellä jo 150 000 koditonta. Alueella on elinarvikerkriisi ja sitä uhkaa nälänhätä.

Viime viikolla Kongon hallitus esitti YK:lle lähes neljäkymmentä valokuvaa, jotka tukevat hallituksen mukaan väitettä, että hyökkääjät koostuvat myös Ruandan hallituksen joukosta. Kongon YK-lähettiläs Atoki Ileka on vaatinut YK:n turvallisuusneuvoston kokousta, jotta Ruandaa painostettaisiin luopumaan hyökkäyksestään. YK:lla on Kongossa 17 000 rauhanturvaajaa.

Ruandan ulkoministeri Rosemary Museminali kiistää Ruandan hyökkäyksen. ”Mitä intressiä Ruandalla olisi hyökätä Kongoon”, Museminali ihmettelee.

Kongo on muun muassa matkapuhelimissa käytettävän tinan suurin tuottaja maailmassa. Kaksi kolmasosaa tinasta tuotetaan Itä-Kongon provinsseista, ja Goma on viennin pääkeskus.

Syyskuussa brittiläisomisteinen Kivu Resources ilmoitti peruuttavansa päätöksensä investoida 28 miljoonaa dollaria Pohjois-Kivun Mpama Bisiyen tinaesiintymään. Syyksi Kivu Resources ilmoittaa Kongon hallituksen armeijan prikaatin, joka on miehittänyt kaivoaluetta joulukuusta 2004 alkaen. ”Me emme voi enää työskennellä siellä, sillä sotilaat uhkailevat meitä ja tuhoavat omaisuutta. Kongon hallitus on luvannut parannusta, mutta mitään ei tapahdu”, Kivu Resources selittää vetäytymistään.

Kongon hallituksen kaivosministeri Martin Kabwelulu on viime helmikuusta alkaen yrittänyt häätää ainakin 2000 villiä eli rekisteröimätöntä kaivosyrittäjää tinaesiintymäalueelta. Jonah Capital -yhtiön pääosin omistama ja Neitsytsaarilla päämajaansa pitävä Kivu Resources aikoo siirtää tinan tuotannon etelämmäs Kongon Katangaan.

Lokakuun alussa Goman tinakaivoksiin ja tinakauppaan erikoistuneet rekisteröityneet liikeyritykset menivät lakkoon vastalauseena jatkuvalle tappamiselle, joka tekee liiketoiminnasta mahdotonta alueella. Käytännössä vetäytyminen on merkinnyt yleislakkoa. Normaali päivittäistalous on pysähtynyt ja alue on suistumassa täyteen anarkiaan.

Itä-Kongon tulenarkaa tilannetta lisäävät myös ugandalaistaustaisen Lords Resistange Armyn hyökkäykset pohjoisempana Iturissa. Koltaaniesiinymien lisäksi myös kulta- ja timanttivaroiltaan rikasta aluetta on vaikea valvoa huonojen kulkuyhteyksien vuoksi, eikä Kongolla ole käytettävissään tutkia ja muuta modernia teknologiaa, hyökkäysten todentamiseksi.

  • 8.5.2011