YK:n ihmisoikeuskomitea on antanut toimenpidekiellon Nellimin porojen suojaksi, Greenpeace kertoi maanantaina 26. syyskuuta.

Ivalon paliskunnassa uhattiin aloittaa Nellimin tokkakunnan porojen pakkoteurastukset tällä viikolla. Teuraaksi olisi joutunut Nellimin tokkakunnan neljän päätoimisen poronhoitajan kaikki eläimet. Nellimin poronhoitajat ovat saamelaisia, jotka eivät tarhaa porojaan, vaan hoitavat niitä perinteisellä tavalla.

Taustalla on pitkä kiista alueesta. Nellimissä käytiin metsäkiistoja, joissa Greenpeace ja poronhoitajat sekä metsurit ottivat yhteen. Sen osalta tilanne on nyt vakaa: hakkaamattomat alueet suojeltiin seuraavaksi 20 vuodeksi.

Metsäkiistan jälkeen alueella syntyi riita Ivalon paliskunnan määräämistä porovähennyksistä. Nellimiläiset poronomistajat riitauttivat paliskunnan määräykset ensimmäisen kerran vuonna 2007. Nellimiläisten mukaan vähennykset ovat kohtuuttomia Nellimin tokan suuren vasahävikin takia.

Nellimin porotokka sijaitsee lähellä Venäjän rajaa, jossa on tutkitusti huomattavasti enemmän petoja kuin paliskunnan muilla laidunalueilla etelämmässä. Teurastettaviksi määrättyjen porojen lukumäärä on niin suuri, että se ylittää Nellimin ainoiden neljän päätoimisen poronomistajan pääluvun.

Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto vaati myös pakkoteurastusten pysäyttämistä. Neuvosto on Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien yhteistyöelin.

”Saamelainen parlamentaarinen neuvosto katsoo pakkoteurastusten lopettavan Nellimin poronhoitajien ja heidän perheittensä mahdollisuuden harjoittaa saamelaista kulttuuriaan.”

Toimenpidekielto saattaa olla vain väliaikainen ratkaisu. Perinteinen porotalous on alue, missä saamenkieli pysyy elävänä ja käytössä. Nellim on kolmen kulttuurin kohtauspiste: suomalaisten, koltta- ja inarinsaamelaisten. Tällä alueella jos missä tarvittaisiin nyt pikaisesti poliittisia päätöksiä, jotka suojelevat alueen pysyvästi.

Lue Nellimin porot pakkoteurastetaan & Neljän miehen porot.