Yhteiskunta

Opiskelijat tuottaviksi

Lukuaika: 2 minuuttia

Opiskelijat tuottaviksi

Teksti Tuuli Hongisto

”Tappiollinen”, arvioi brittiläisen eliittikoulun London School of Economicsin johtaja Howard Davies opiskelijoitaan. Opiskelijat ovat polttaneet hermonsa vanhan vasemmistolaiskoulun uudesta linjasta, johon kuuluu opiskelijoiden arvottaminen voittomarginaalien mukaan, kaupankäynti diktaattorin kanssa ja kritiikin vaientaminen.

Britanniassa alemman korkeakoulututkinnon lukukausimaksuille on säädetty vuosikatot, joiden yli yliopistot eivät saa laskuttaa briteiltä tai EU-kansalaisilta. Nämä ovat Howard Daviesin ”tappiollisia” opiskelijoita. Maisterintutkintoaan suorittavien ja EU:n ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden lukukausimaksuista yliopistot saavat vapaasti päättää, joten he maksavat huomattavasti korkeampia lukukausimaksuja. Heihin Davies viittasi termillä ”high margin”: he ovat korkean voittomarginaalin opiskelijoita.

Viime vuonna Davies ilmoitti ylioppilaskunnan yleiskokouksessa olevansa mielestään johtajana vapaa vastausvelvollisuudesta koulun opiskelijoille. Suurin osa heistä on näet Daviesin mielestä joka tapauksessa tappiota tuottavia.

Tätä johtamistyyliä on kritisoitu bisneshenkiseksi ja epäeettiseksi. Viime vuosina LSE on ottanut vastaan 2,5 miljoonaa puntaa Yhdistyneiden arabiemiirikuntien entiseltä diktaattorilta Sheikh Zayed bin Sultan Al Nahyanilta ja sijoittanut rahaa asetuotantoon, mm. BAE Systemsiin, Boeingiin and Rolls Royceen.

Entisen diktaattorin ihmisoikeuksia polkeva politiikka synnytti koulussa protesteja. New Academic Buildingin eteen suunniteltu mielenosoitus kuitenkin estettiin ja lentolehtisiä jakaneet opiskelijat joutuivat tekemisiin poliisin kanssa. Davies ei ole suostunut yhteistyöhön tilanteen selvittämiseksi; ylioppilaskunta on vaatinut selvitystä muun muassa poliisiväkivallasta mielenosoittajia kohtaan. Ylioppilaskunnan mukaan on käsittämätöntä, etteivät opiskelijat saa rauhanomaisesti osoittaa kampusalueella mieltään ihmisoikeuksien puolesta.

Opiskelijat vaativat, että LSE uudistaa sijoituspolitiikkaansa. Koulu tuottaa vuodessa 20 miljoonaa puntaa, mutta on silti – kustannussyistä – luopumassa opiskelijoille tärkeistä palveluista, kuten lasten päivähoidosta ja kirjaston yöaukioloista.

Syksyllä 2008 koulun ruotsalaista opettajaa pyydettiin poistamaan blogistaan LSE:tä kritisoiva sisältö, koska sekä hallinto että kollegat pelkäsivät kritiikin vaikeuttavan opiskelijarekrytointia – siitähän henkilökunnan työpaikat ovat riippuvaisia.

Koulun budjetin tasapaino menee muuallakin opetuksen laadun, avoimuuden ja opiskelijavalintojen reiluuden edelle. Kahtena viime vuonna arvostetun taideyliopiston pääsykoelautakunnassa istunut ystäväni todisti tapauksia, joissa korkean voittomarginaalin ulkomaalaiset opiskelijat asetettiin muiden kokelaiden edelle. Muissa yliopistoissa International Office usein rekrytoi päätyökseen opiskelijoita EU:n ulkopuolelta sen sijaan, että tarjoaisi koulussa jo oleville opiskelijoille tukipalveluita.

Työskennellessäni Westminsterin yliopistossa huomasin, että kansainvälisistä asioista vastaavilla työntekijöillä on budjetit ja vuositavoitteet. Usein hakupapereita käsitteleviä ihmisiä painostetaankin päästämään vähimmäiskeskiarvon alle jääneitä kansainvälisiä opiskelijoita kursseille.

LSE:n perustivat aikoinaan kuuluisan reformistisen sosialistiseuran Fabian Societyn jäsenet, jotka halusivat edistää yhteiskuntatieteitä ja eritoten köyhyyden ja epätasa-arvon tutkimusta. Se aloitti iltakouluna, koska tavoitteena oli tarjota koulutusta työväenluokalle. LSE:n rooli Ison-Britannian työväenpuolueen historiassa on merkittävä; vielä nykyäänkin opiskelijat nojaavat kampusgallupien mukaan enemmän vasemmalle kuin oikealle.

Daviesin linja on kaukana yliopiston historiallisesta perustamisideasta tai opiskelijoiden arvomaailmasta.

Kirjoittaja on LSE:ssa maisterinopintojaan suorittava helsinkiläinen joka tyoskenteli Westminsterin yliopiston International Officessa vuosina 2007 ja 2008.

  • 8.5.2011