Opiskelijatoiminta on alun perin uutta yliopistolakia vastustamaan syntynyt liike, joka sai alkunsa Helsingin yliopiston sisällä vaikuttavista suorasta toiminnasta kiinnostuneista poliittisista ryhmistä syksyllä 2008. Ensimmäinen näkyvä tempaus oli Vanhan Ylioppilastalon valtaus 24.11., legendaarisen ”Vanhan valtauksen” 40-vuotispäivän aattona.

”Tällä tempauksella haluttiin sanoa, että unohtakaa nyt jo se vuosi -68, loppu tälle hiton nostalgisoinnille. On niitä ongelmia nytkin, katsokaa mitä tapahtuu nyt”, Lauri Punamäki summaa.

Yksi tuolloin esille nostetuista ongelmista oli opiskelijoiden asuntopula, joka on nyt tuonut meidät istumaan idyllisen puistoalueen keskellä meren rannalla sijaitsevan punatiilisen rakennuksen kolmanteen kerrokseen keittiön pöydän ääreen. Sähkö ja vesi tästä Helsingin kaupungin omistamasta, 29 vuotta tyhjillään olleesta kiinteistöstä on katkaistu – tänä aamuna. Ruoka kuitenkin porisee kaasukeittimen päällä, viereisessä huoneessa olevissa sängyissä on patja ja makuupussi, ja poikkeamaan tulevat vieraat tuovat vesipulloja ja kynttilöitä mukanaan. Käynnissä on Opiskelijatoiminnan hätämajoitusvaltaus.

”Opiskelijatoiminnan agendalla on ollut tämä asumisasia viime syksystä lähtien. Syksyisin uusien opiskelijoiden muuttaessa kaupunkiin edullisten vuokra-asuntojen puute näkyy aina selvimmin. Tänä syksynä sitten päätettiin tehdä jotain asialle”, kertoo Otto Pietinen.

”Joka syksy se tilanne on aina pahempi. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla HYY:llä oli jo viime syksynä hätämajoitusta opiskelijoille, jotka ovat tulleet tänne opiskelemaan mutteivät ole löytäneet asuntoa, mutta tänä vuonna HYYn kapasiteetti ei enää riittänyt. Kaikki 22 hätämajoituspaikkaa ovat täynnä”, Punamäki jatkaa.

Syyt tilanteeseen ovat moninaiset. Vuokrat nousevat jatkuvasti, ja laman keskellä opiskelijat eivät saa enää niin helposti töitä, joilla rahoittaa asumisensa. Monille myös Helsingin suhteettomalta tuntuva vuokrataso tulee yllätyksenä. Vaihto-opiskelijoiden kohdalla ongelma näkyy konkreettisimmin, sillä heillä ei ole sukulaisia tai ystäviä joiden luona majoittua väliaikaisesti.

On mahdotonta sanoa, kuinka moni opiskelijoista asuu asunnon puutteessa hostellissa tai tuttujen lattioilla, mutta tällä hetkellä hätämajoituksissa HYY:llä ja Teknisellä korkeakoululla sekä Opiskelijatoiminnalle sähköpostilla ilmoittautuneina on suunnilleen sata uutta opiskelijaa.

”Tilanne oli paha viime vuonna, tänä vuonna se on pahempi”, Punamäki pohtii. ”Tuntuu, että ylioppilaskuntien odotetaan järjestävän asuntoja opiskelijoille, mutta koska ongelma on kaupungin kaavoituspolitiikassa, ei ylioppilaskunnilla ole mitä tarjota. Eikä tätä ongelmaa ratkaista sillä, että joka syksy on vain enemmän ja enemmän hätämajoitusta.”

”Kaupunki yrittää saada ylioppilaskuntia maksamaan hätämajoituksen, jolloin riiputaan täysin opiskelijoiden keskinäisen solidaarisuuden varassa. Kuitenkin, jos puhutaan hyvinvointivaltiosta, niin asunto on aika perusjuttu. Ja eihän siinä ole mitään järkeä, että opiskelijat maksavat ylioppilaskunnille jäsenmaksua, jolla sitten rahoitetaan muiden opiskelijoiden hätämajoitus”, Pietinen täydentää.

Helsingissä on ainakin 600 000 neliömetriä tyhjää toimistotilaa ja arviolta 4 000 asunnotonta. Tuettujen vuokra-asuntojen rakentamista on vähennetty vuosituhannen alusta radikaalisti, neljännekseen siitä mitä se oli vuonna 2002.

Tämä yhtälö Punamäen mielestä puhuu siitä, että kaupunki haluaa saada ”hyviä veronmaksajia”. Kaupungin näkökulmasta halvat vuokra-asunnot saattaisivat houkutella vääränlaisia – eli pienituloisia – ihmisiä kaupunkiin sekä kuormittaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Sen sijaan yritykset, joiden kotipaikkana on Helsinki, tuovat mukavasti verotuloja kaupungin kasaan. Yksityisen puolen intresseissä taas ei luonnollisesti ole rakentaa niin paljon asuntoja, että asuntojen hinnat tulevat alas.

Hyvin suuri osa korkeakouluopiskelijoista on pienituloisia opintojensa ajan ja osa myös sen jälkeen. Punamäki ja Pietinen toivoisivat järkeä kaupungin asuntopolitiikkaan.

”Sehän on poliittinen valinta, kenelle kaupunkia rakennetaan. Esimerkiksi tästä rakennuksesta meitä käskettiin poistumaan meidän oman turvallisuutemme vuoksi, mutta ketään ei kiinnosta minne nämä ihmiset täältä menevät, kunhan eivät jää kadulle ihmisten silmien alle nukkumaan. Se ei ole ikään kuin kenenkään ongelma, jos ihminen on asunnoton. Jotenkin odottaisi jotain vastuunottoa yhteiskunnaltakin, sillä toisaalta opiskelijat nähdään tulevaisuuden kannalta merkittävinä, mutta käytännössä heitä ei juurikaan auteta.”

Helsingin kaupunki ilmoitti vuorokausi valtauksen julkistamisen jälkeen, etteivät valtaajat voi oleskella talossa edes omalla vastuullaan. Syyksi nostettiin turvallisuus. Kaupungin mukaan hätäpoistumistiet eivät ole riittävät, ja talossa saattaa olla asbestia ja PAH-yhdisteitä, polyaromaattisia hiilivetyjä.

”Kaupungin antamat syyt eivät ole mitenkään itsestään selviä, mutta valtamedia ei ole ottanut meidän vastineitamme kuuleviin korviinsa”, Pietinen selvittää. ”Soitimme itse kaupungin palotarkastajalle. Hänen mukaansa alle kahdeksankerroksisessa asuintalossa tarvitaan vain yksi hätätie, jollaisena porraskäytävä täällä kelpaa, ja yksi varatie, jonne saa ajettua palokunnan tikasauton. Tällainen tila löytyy talon edestä.”

Kaupunki on laatinut Venetsian varalle oman remonttisuunnitelman, jossa ainoa hätäpoistumisteihin liittyvä lisäys on yhden parvekkeen rakentaminen. Ympäristökeskus puolestaan on kertonut valtaajille, etteivät asbesti ja PAH-yhdisteet ole terveyshaitta, jos talon rakenteita ei lähdetä purkamaan. Myös pelastuslautakunnan puheenjohtaja on käynyt paikalla ja todennut hengitysilmahuolen turhaksi.

”On huomionarvoista että kaupunki käyttää ainoastaan teknisiä syitä siihen, miksi meidän pitää poistua talosta. Kertaakaan sieltä ei ole sanottu esimerkiksi, että tämä on kaupungin tila ja kaupunki saa itse päättää mitä sillä tekee. Näemme tämän yrityksenä epäpolitisoida valtaus. Kaupunki ei millään tahdo ottaa kantaa valtauksen poliittisiin syihin.”

Valtauksen jälkeen Helsingin kaupunki on tarjonnut HYY:lle markkinahintaan vuokralle sairaalan vuodeosastoa hätämajoitukseen. HYY:llä ei tähän ole varaa.

”Nyt kaupunki voi tyytyväisenä nostaa kädet ilmaan ja sanoa että on yrittänyt ratkaista asian, vaikka todellisuudessa mitään ei ole tehty”, Pietinen pohtii. ”Jeesustelun sijaan kaupunki voisi antaa ilmaiseksi opiskelijoille jonkun tyhjän kiinteistönsä hätämajoituskäyttöön, sillä vuokralle tarjottavia, vuosikausia käyttämättöminä olleita kiinteistöjä kaupungin omistuksessa on lukuisia.”

Häätökäsky Opiskelijatoiminnan valtaukselle on ilmeisesti kaupungin taholta käynyt, vaikka huhu liikkuu, että apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri olisi asettanut talon häätökieltoon. Valtaajille kuitenkin on ilmoitettu asian menevän poliisille, ja häädön tulevan minä hetkenä hyvänsä.

Juuri maahan muuttaneita vaihto-opiskelijoita ei ole helppo innostaa taistelemaan vallatun talon puolesta ja muutoinkin asunnottomilla opiskelijoilla on tarpeeksi ongelmia arkipäivässään ilman poliisin kanssa nahisteluakia. Valtauksen tulevaisuus on siis tällä hetkellä auki, eikä valtaajilla ole yhtä yhtenäistä linjaa mahdollisen häädön ja vastarinnan suhteen.

Miksi siis talonvaltaus, jos se stressaa jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa eläviä opiskelijoita, Pietinen ja Punamäki?

”Meille ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin vallata talo hätämajoitusta varten. Joko voimme majoittaa kaikki asunnottomat opiskelijat koteihimme, tai sitten tilaan, joka ei maksa mitään. Ilmaisia tiloja taas ei ole tarjolla kuin valtaamalla. Opiskelijatoiminnan idea on tehdä itse jotain ongelmien ratkaisemiseksi ja niiden politisoimiseksi sen sijaan että vain lobattaisiin kaupungin virastoja toimimaan.”

Tuleeko Opiskelijatoiminta jatkossakin valtaamaan taloja?

”No sanotaan näin, että jos maailma on huomenna täydellinen, meidän ei enää tarvitse.”

Päivittyvää tietoa Venetsian valtaukselta Opiskelijatoiminta.net-sivustolta.