Perun pohjoisen Amazonin Baguan alueella kaksi kuukautta jatkuneet vapaakaupan sanelemien yksityistämislakien vastaiset mielenosoitukset ovat tuottaneet tuloksia. Presidentti Alan Garcia joutui jälleen lykkäämään vapaakauppasopimuksen täydentymistä, kun kongressi kumosi suuryrityksiä palvelevan lakipaketin.

Perun ja USA:n vuonna 2007 allekirjoittama vapaakauppasopimusta on vielä niin sanotussa siirtymävaiheessa. Perun täytyy muokata lainsäädäntöään muuttaen noin 200 lakia lähinnä suuryrityksiä helpottaviksi. Maan alkuperäisväestö sekä Andeilla ja Amazonilla asuvat köyhät ovat onnistuneet laajentamaan vastarintaansa ja estämään toistuvasti kiistanalaisten lakien läpimenon valtiokontrollin militarisoitumisesta huolimatta.

Kesällä 2007 vuosi Alan Garcian presidenttikauden alkamisen jälkeen yksityistämispolitiikan vastarinta kiihtyi lähes päivittäiseksi pitkin Andeja. Alan Garcian hallinto vastasi kylmäksi sodaksi kutsuttuun lakkoaaltoon säätämällä uuden lain hillitäkseen ”väkivaltaisuuksia”.

Laki kieltää alueellisten johtajien osallistumisen mielenilmauksiin ja antaa poliisille ja armeijalle lisää valtuuksia aseiden käyttöön mielenosoituksissa. Perun lakimiesliitto kritisoi mielenilmaisujen kriminalisoimisen olevan perustuslainvastaista.

Elokuussa 2007 sattuneen tuhoisan maanjäristyksen vuoksi yhteiskunta rauhoittui hetkeksi, kunnes hallituksen välinpitämättömyys pakotti ihmiset nousemaan uudelleen barrikadeille.

Helmikuussa 2008 Perussa järjestettiin maanlaajuinen maatalouslakko, jonka aikana useat valtatiet tukittiin suurilla kivillä ja sadat äkäiset Machu Picchun turistit sekä elintarvikekuljetukset seisahtuivat barrikadeille.

Mielenosoittajat vastustivat vapaakauppasopimusta, joka Perun pienviljelijöiden liiton mukaan uhkaisi 99,9 prosenttia pienviljelijöistä yhdysvaltalaisen massatuotannon vallatessa markkinat.

Perun hallitus vastasi helmikuiseen vapaakaupan kritiikkiin käyttämällä äärimmäisen kovia otteita. Vasemmistolaisen La Primera -lehden mukaan kuusi mielenosoittajaa kuoli, 420 haavoittui ja 350 pidätettiin. Useita maakuntia julistettiin kriisialueiksi.

Hallitusta myötäilevät sanomalehdet syyttivät kuolemista radikaaleja mielenosoittajia. La Primeran mukaan kolme surmatuista kuoli poliisin ammuttua heitä päähän. Neljä kuolleista oli Keski-Andien Ayacuchosta, joka on yksi Perun köyhimmistä alueista ja oli myös sisällissodan keskus 1980- ja 90-luvuilla.

Alan Garcia ei ole vieläkään vastannut kysymyksiin ensimmäisen presidenttikautensa aikana kadonneista sisällissodan uhreista. Perun totuuskomission mukaan 69 000 kuolleesta lähes puolet kuoli valtion asevoimien uhreina. Moni Andien intiaani odottaa edelleen kadonneiden löytymistä avaamattomista joukkohaudoista.

Nyt sama presidentti ja asevoimat kitkevät mielenosoittajia.

Keväällä 2008 julistettiin vapaakauppasopimuksen mukaisesti lakiehdotus, joka helpottaisi intiaanimaiden myymistä intiaaniväestön enemmistön mielipiteestä riippumatta. Amazonin, Andien ja afroperulaisten kansojen komissio sekä Perun maatalouskomitea – monien kongressiedustajien ohella – vastustivat lakiehdotusta numero 1992, joka olisi hyödyttänyt pelkästään kaivos- ja öljy-yhtiöitä maanhankinnoissaan.

Lopulta julkisen paineen alla hallitus vaihtoi aiemmin kongressissa paheksutun lakiehdotuksen nimen 1015:ksi ilman merkittävää sisällöllistä remonttia. Lakiehdotuksen johdosta Perussa julistettiin lukuisille kesä- ja heinäkuun viikoille mielenosoituksia, sekä koko maan kattava yleislakko.

Lakot ja tiesulut, sekä Petroperun omistaman öljylinjan ja argentiinalaisen Pluspetrolin maakaasukentän valtaukset saavuttivat elokuussa pisteen, jolloin hallitus lupasi uudistaa kiistanalaisimmat lait. Kutsua neuvotteluihin tai konkreettisia uudistuksia ei kuitenkaan kuulunut.

Tämän vuoden huhtikuussa Baguen alueen intiaanit julistivat pysyvän liikekannallepanon, kunnes tulisivat kuulluksi. Kahden kuukauden mielenosoitusten ja tiesulkujen jälkeen alueelle julistettiin hätätila ja ilma täyttyi poliiseista ja armeijan helikoptereista. Riippumattoman The Real News-uutisverkoston mukaan 23 poliisia ja ainakin yli 40 intiaania kuoli yhteenotoissa, monien vielä pysyessä kadonneina.

”Minä en pelkää mennä vankilaan”, toteaa intiaanimies vakavana Pohjois-Perun Corrientes-joen öljyalueella Adam Goldstein kuvaamalla ja Amazon Watchin tuottamalla dokumentilla.

”Siitä lähtien, kun öljy-yhtiö saapui tänne olemme kärsineet. Kaikki kalat ja eläimet ovat saastuneita, ja syödessä saastumme itse. Vesi haisee kerosiinille, raaka-öljylle ja bensiinille.”

Amazon Watchin mukaan alueella on dumpattu myrkyllisiä jätevesiä paikallisiin jokiin vuodesta 1971 lähtien alun perin yhdysvaltalaisen Occidental Petroleumin toimesta. ”Sateen mukana myrkyt laskeutuvat maahan ja satomme eivät enää tuota kuten ennen”, intiaaninainen selostaa.

”Lankoni tuli luokseni ja valitti kuinka raakaöljy hänen turvonneessa vatsassaan polttaa ja tappaa hänet, pian tämän jälkeen hän kuoli”, kertoo intiaanimies. ”Katsokaa käsiäni, ja vartaloani kuinka ihoni on ruhjeilla vedessä kylpemisestä. Kurkkuani koskee, ja maksani on turvonnut, olen kuolemassa”, vanhempi intiaanimies itkee paljasta kehoaan sivellen.

Alan Garcia on syyttänyt kapinoitsijoita yhteiskunnan ajamien uudistusten vihollisiksi painottaa kyseessä olevan vain pienet intiaaniryhmät. Pian Baguen väkivaltaisuuksien jälkeen Limassa 11.6. järjestetty suurmielenosoitus osoitti, että kyseessä on paljon suurempi maanlaajuinen liikehdintä. Kymmenettuhannet ihmiset vaativat Alan Garciaa luopumaan väkivallasta ja ratkaisemaan poliittisen konfliktin rauhanomaisesti.

Nyt kysymys Amazonin tilasta tuotiin suoraan kongressin ovelle ja jopa sisälle: opposition edustajat osallistuivat mielenosoitukseen kävelemällä ulos ja sulkemalla näin päivän istunnon.

”Aikaisemmin ympäri Perua pirstoutuneet yhteiskunnalliset liikkeet ovat nyt yhtenäisempiä”, sanoo marssiin osallistunut limalainen viestinnän opiskelija Jorge Silva. ”Kyseessä oli rauhanomainen ja vuosikausiin suurin pääkaupungissa järjestetty mielenosoitus. Mukana oli kaikenlaisia ihmisiä. Limassa asuvat viidakon ihmiset soittivat musiikkia ja tunnelma oli hyvä, mutta juuri ennen kongressia mielenosoittajat kohtasivat poliisimuurin, jotka tähtäsivät kyynelkaasupommeja keskelle ihmisjoukkoa. Hävitin ystäväni kaaoksessa ja itkimme kaasusta johtuen”, selostaa Silva puhelimessa.

Perun vapaakauppasopimus on pohjustelutyötä muille myöhemmille kahdenvälisille sopimuksille alueella. Seuraavaksi perässä tulee Kolumbia, tuumii perulainen Amazonin asiantuntija Roger Rumrrill.

Lisäksi EU:n ja Perun, Kolumbian ja Ecuadorin kesken neuvoteltava vapaakauppasopimus yritetään saada valmiiksi tämän vuoden kesäkuussa ja tämä luo lisäpaineita USA:lle.

“Tulevaisuuden kannalta puhtaan veden, lukemattomien raaka-aineiden ja varsinkin energian saatavuuden kannalta USA:lle on erittäin tärkeää saada turvattua asemansa Amazonin alueella”, painottaa Roger Rumrrill.

Amazonissa sijaitsee 30 prosenttia maailman trooppisista metsistä, 25 prosenttia makeasta vedestä ja 40 prosenttia maailman biodiversiteetistä.

Etelä-Amerikassa öljyn ja kaasun tutkimiseen sekä hyödyntämiseen on myönnetty eniten oikeuksia Perussa ja Brasiliassa. Tämä johtuu Rumrrillin mukaan maiden harjoittamasta aktiivisesta politiikasta tarjota Amazonin alueita hyödynnettäväksi.

Roger Rumrrill arvelee Perun olevan kaikista löyhin suhteessaan Amazoniin. Amazonia kattaa 61 prosenttia Perun pinta-alasta, mistä olisi nyt varattu 72 prosenttia öljyn ja ja maakaasun hyödyntämiseen. Brasilian Amazonista on tällä hetkellä 13 prosenttia suuryhtiöiden käytettävissä.

Seuraava Perun yleislakko Amazonin puolesta on kutsuttu koolle heinäkuun toiselle viikolle. Miten Alan Garcia tulee tällä kertaa vastaamaan? Paineet ovat kovat, kun vapaakauppa kuumottelee täydentymistään ja toisaalta Perun yhteiskunnallinen liike on aina vain yhtenäisempi hallitusvaltaa vastaan.

Lue myös Kukka Rannan artikkeli Kokaiinin tuoksu, joka kertoo vapaakauppasopimukseen liittyvästä sotilastukikohdasta.