Lukuaika: 2 minuuttia

Amazonian sademetsäkato kiihtyy — syynä länsimaihin toimittava huumeteollisuus

Kuvajournalisti Diego Pérez Romero kuvasi laittomia puunhakkuita Tambopatan luonnonsuojelualueella Perun Amazonilla. Paikallisen alkuperäiskansan Comunidad Nativa Ese Eja de Infiernon ilmiannoilla hakkuut saatiin pysäytettyä.

”Laiton kokanviljely on yksi suurimmista syistä, joiden vuoksi Amazoniaa tuhotaan. Peru on maailman toiseksi suurin kokaiinin tuottajamaa, mutta käyttäjät eivät ole täällä, vaan länsimaissa”, Magaly Avila perulaisesta Proética-järjestöstä sanoo. Järjestö on Transaparency Internationalin paikallisosasto.

Kokaiininkäyttäjät ovat osa monimutkaista vyyhtiä, joka uhkaa sademetsää, Avila sanoo Limassa. Sademetsäkato on kiihtynyt: viime vuonna 200 000 hehtaaria Perun Amazoniasta on tuhottu, mikä on suurin määrä kahteenkymmeneen vuoteen. Huumemafiat hakkaavat metsää laittomien kokaviljelmien, autoteiden ja helikopterikenttien tieltä, hän selittää.

”Hallituksen sosiaalisissa ohjelmissa viljelijöitä koetetaan saada luopumaan kokan viljelystä ja vaihtamaan satokasvit muihin lajikkeisiin kuten kahviin, kaakaoon ja papaijaan. Viljelijät ovat kiinnostuneita asiasta, mutta silti laiton kokanviljely on kasvussa. Viranomaisten pitää keskittyä järjestäytyneeseen rikollisuuteen”, Avila sanoo. Kokanviljeljyn lisäksi laiton puukauppa ja tonttikauppa ovat merkittäviä ongelmia.

Viime vuonna 200 000 hehtaaria Perun Amazoniasta on tuhottu, mikä on suurin määrä kahteenkymmeneen vuoteen.

Useita murhattu, monien henki vaarassa

Alkuperäiskansojen yhteisöt ovat ottaneet johtoaseman luonnonsuojelussa. ”Amazonin suojelijoina” tunnetut yhteisöt partioivat omilla kotiseuduillaan ja raportoivat hakkuista. Perun Amazonin bora-kansaan kuuluva Liz Chicaje sai hiljattain arvostetun Goldman-ympäristöpalkinnon. Häntä uhkailtiin heti palkinnon julkistamisen jälkeen.

mainos

”Sulje suusi, jos et halua kuolla, minulle sanottiin. Mutta en luovuta”, Chicaje sanoi Ojo Público -medialle.

Pandemian aikana mafiat ovat murhanneet kymmenen luonnonsuojelijaa. Perun oikeusministeriön mukaan yli sadan aktivistin henki on uhattuna. Viranomaiset suojelevat aktivisteja, mutta metsäalueet ovat laajoja, minkä lisäksi pandemia vaikeuttaa heidän työtään. Myös paikallinen korruptio on ongelma.

Suomikin voisi vaikuttaa EU:n kautta

Amazonin metsäkato on koko maapallon yhteinen ongelma. Mikäli metsänhakkuu yhä kiihtyy, maa-alue alkaa hiilen sitomisen sijasta päästää ilmakehään hiilidioksidia. Valtaosa Amazonin sademetsästä sijaitsee kuitenkin Perun ja Brasilian maaperällä, joten sen suojeleminen on paikallisten hallitusten vastuulla. 

Suomi voi painostaa niitä Euroopan unionin kautta. EU neuvottelee parhaillaan vapaakauppasopimusta latinalaisamerikkalaisten Mercosur-maiden kanssa. Greenpeacen mukaan koko sopimus pitäisi kaataa, koska se on liian löyhä. Avilan mukaan EU voi vaatia ympäristöaktivistien suojelua ja huumemafioiden suitsimista, tai kauppa ei käy. Näin latinalaisamerikkalaiset hallitukset etenkin Jair Bolsonaron Brasilia toimisivat ripeämmin. ”Kauppasopimuksiin kytkettävä taloudellinen painostus on keino, jota kaikki hallitukset ymmärtävät”, Magaly Avila päättää.

Kommentoi Facebookissa