YmpäristöKirjoittanut voimaKuvat Juuli Miettilä

Korruptiota ja ympäristötuhoa – Kokaiinin jalostamiseen liittyy monia ongelmia

Kokapensaan lehti on Boliviassa perustuslain suojelema laillinen piriste. Kokaiinin jalostaminen on laitonta ja synnyttää korruptiota sekä tuhoaa ympäristöä ja alkuperäiskansojen elinmahdollisuuksia.

Lukuaika: 5 minuuttia

Korruptiota ja ympäristötuhoa – Kokaiinin jalostamiseen liittyy monia ongelmia

Voit kuunnella ääniartikkelin myös lukuisista suoratoistopalveluista, esimerkiksi Spotifystä.

Andien kansojen myytin mukaan inkojen aurinkojumala halusi palkita pyhät aarteensa valloittajalta piilottaneen vanhan näkijän, Kjana-Chuyman. Valloittajan jumalaa pakenevan aurinkojumalan voima ei enää riittänyt vihollisen tuhoamiseen, mutta se pystyi antamaan tulevan kurjuuden kestämistä helpottamaan jotain, mitä valkoinen valloittaja ei voisi riistää: kasvin, jolla oli ovaalin muotoiset lehdet, ja jonka avulla alkuperäiskansat tulisivat selviämään nälästä ja orjuudesta kaivoksilla. Valkoiselle miehelle koka toimisi päinvastoin, tekisi sairaaksi.

Kriminalisoinnista perustuslain suojaan 

Auringon ennustuksen mukaisesti alkuperäiskansojen kurjuutta tuli kestämään vuosisatoja, mutta vasta 1980-luvulla ”valloittaja” pyrki riistämään tämän helpotuksen, kun Yhdysvaltojen lanseeraaman huumeiden vastaisen sodan myötä ikiaikaisen pyhän kokan viljeleminen pyrittiin kriminalisoimaan Boliviassa. Uskonnolliseen traditioon iskemisen lisäksi politiikka osui monen maanviljelijän tärkeään toimeentuloon, mikä pahensi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) painostaman rakennesopeutusohjelman tuottamaa köyhyyttä.

Yritys kieltää kokan kasvattaminen ruokki voimakkaita protesteja, jotka vaikuttivat kompromissiin kokan viljelemisestä valvotusti La Pazin Yungalla ja Cochabamban Chaparessa. Vielä 1990-luvun lopulla politiikkaa yritettiin tiukentaa, mikä vain heitti bensaa vuosituhannen vaihteen uusliberalismin vastaisiin liekkeihin. 

Massaliikkeessä kokalehdestä muovattiin kansallinen symboli, joka oli erityisen tärkeä Chaparen kokankasvattajienliiton puheenjohtaja Evo Moralesille. Vuonna 2006 virkaan astunut presidentti ei häivyttänyt taustaansa presidenttiytensä aikana, mikä ruokki myös uusia poliittisia konflikteja kokan ympärillä.  

Vuonna 2009 voimaan astuneen perustuslain artikla 384:n mukaan: ”Valtio suojelee alkuperäistä ja ikiaikaista kokaa kulttuurisena perintönä, Bolivian biodiversiteettiin kuuluvana uusiutuvana luonnonvarana ja  yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ylläpitäjänä. Luonnonmukaisessa muodossaan se ei ole huume. Sen arvoa, tuotantoa, kauppaa ja jalostamista valvotaan lailla.” 

Kokalehdistä pyöritellyn pallon mutusteleminen piristää siinä missä kuppi kahvia tai tupakka aina Andeilta Amazonin tropiikkiin. Tavan jatkuvuutta edistänevät milleniaaleille suunnatut makukokanlehdet.  

Boliviassakaan kokapensaasta ei voi kuitenkaan puhua irrallaan kokaiinintuotannosta. Kasvin voimakkaammin huumaavalle jalosteelle löytyy markkinoita etenkin Yhdysvalloista ja Euroopasta, ja laittomaksi huumeeksi myydyn kokan tuotto voi olla kymmenkertainen verrattuna aurinkokuivatun lehden myyntiin. Vaikka monilla kokalehteä tuottavilla pienviljelijöillä ei ole mitään tekemistä kokaiinibisneksen kanssa, on ero kokalehden ja kokaiinin tuottajien välillä liukuva. Kun kokaiinin jakelu tapahtuu kansainvälisillä laittomilla markkinoilla, laillisesti viljeltävä kasvi yhdistyy helposti rikolliseen toimintaan. Huumekartellien toiminta levittää ympärilleen väkivallan pelkoa, korruptiota ja ympäristöongelmia.  

Jännitteitä paikallisten ja kokan kasvattajien välillä

Chaparen pohjoispuolelle levittäytyy reilun 10 tuhannen neliökilometrin laajuinen suojeltu Isíboro-Securen kansallispuisto ja alkuperäiskansojen autonominen alue (TIPNIS) Amazonin lounaisella reunuksella. Vuonna 2011 TIPNIS noteerattiin uutisissa ympäri maailman, kun sen alkuperäiskansoihin lukeutuvat yhteisöt joutuivat konfliktiin poliisin kanssa vastustaessaan alueen läpi meneväksi suunniteltua valtatietä. Konfliktin yksi osapuoli olivat silloisen presidentti Moralesin suosiossa olleet Chaparen kokankasvattajat, jotka olivat jo haukanneet suojelualueesta 2000 neliökilometriä viljelyksilleen ja halusivat nyt valtatien helpottamaan tuotannon laajentamista syvemmälle luonnontilaiselle alueelle. Kansallispuiston halkaisevaa tietä ei ole vieläkään rakennettu, mutta keskustelu tiehankkeen jatkamisesta ja konflikti alueella jatkuvat yhä.  

Yuracaré-kansaan kuuluva ja TIPNIS-alueen naisia johtava Ruth Rocha näkee levittäytyvän  kokanviljelyn vakavana ongelmana. Tehoviljelmät kuluttavat ja pilaavat Tipniksen yhteisöille elintärkeiden jokien vesiä. Alueen luonnonympäristön kärsiminen vaikuttaa välittömästi yhteisöjen hyvinvointiin, joka on riippuvaista alueen rikkaasta eläin- ja kasvilajistosta. Rocha kertoo esimerkiksi, kuinka koronataudin oireita vastaan suojauduttiin alueella kasvavalla kutuki -lääkekasvilla. 

Rocha näkee kokan viljelyyn liittyvän laittoman huumekaupan hajottaneen alueen yhteisöjä.

Rocha näkee kokan viljelyyn liittyvän laittoman huumekaupan hajottaneen alueen yhteisöjä. TIPNIS-alueella huhutaan olevan sekä kokaiinilaboratorioita että lentokenttiä tuotteiden kuljettamista varten, mikä tuottaa pelon ilmapiiriä. Rochan mukaan yhteisöjen asukkaita  saadaan houkuteltua mukaan kokaiinibisnekseen, mikä tuo vaatimattomasti eläneille tipnisläisille nopeasti helppoa rahaa. 

Suhtautuminen huumekauppaan jakaa perheitä ja yhteisöjä, mikä luo sisäisiä jännitteitä ja laimentaa osaltaan valtatien rakentamisen vastustusta. Hän muistelee onnellista aikaa ennen kuin nykyiset konfliktit repivät yhteisöjä, aiemmin vastarinta perustui kaikkien yhteiseen  kamppailuun.  

Bolivian itäisen ja Amazonian alueen kansoja edustavan Confederación de Pueblos Indígenas del Oriente Boliviano, eli CIDOB-järjestön, puheenjohtaja Tomas Candia näkee huumekartellit ja -kaupan merkittävänä uhkana alueen alkuperäiskansoille. TIPNIS-alueen lisäksi kokan ja kokaiinin tuottaminen tuo ongelmia myös lukuisille muille alkuperäiskansojen autonomisille alueille. Candian mukaan huumekartellit kykenevät painostamalla asettamaan yhteisöihin johtajia, jotka ovat toiminnalleen myötämielisiä, eivätkä aiheuta ongelmia. Toisille kylissä annetaan rahaa, millä saadaan ruokittua erimielisyyksiä yhteisöissä. Pahimmissa tilanteissa huumekartelleja vastustavat henkilöt joutuvat pakenemaan omista kylistään.  

Metsää poltetaan huumeiden tieltä 

Vuonna 2019 Amazonian alueella levinneet jättimäiset metsäpalot herättivät kysymään, olisiko ilmastokriisiä enää edes mahdollista pysäyttää, jos Amazonia on muuttumassa hiilinielusta hiilidioksidilähteeksi. Brasilian jälkeen toiseksi eniten metsää paloi Boliviassa. Maassa oli samana vuonna muokattu lainsäädäntöä suosimaan tulenkäyttöä viljelymaan laajentamiseksi. ”Kontrolloiduille paloille” voidaan myöntää lupa aina 20 hehtaarin kulotukseen asti. Myös laittomien palojen sytyttämisestä sanktio on niin pieni, että metsän polttaminen on halpa tapa muokata maata viljelykseen. Metsää poltetaan useimmiten karjankasvatuksen tai soijapeltojen tieltä, mutta myös kokaiinintuotannon laajentamiseksi. 

Candian mielestä on selvää, että lukuisat metsäpalot liittyvät huumeiden tuotantoon alueilla, joilla ei pitäisi olla asutusta. 

Kuluvana vuonna satojen neliökilometrien laajuiset metsäpalot vahingoittivat trooppisia metsiä pahiten maan itäosissa lähellä Brasilian rajaa Noel Kempffin kansallispuistossa ja Bajo Paraguán suojelualueella, jolla asuu chiquitano- ja guarasugwes-alkuperäiskansoja. Candian mielestä on selvää, että lukuisat metsäpalot liittyvät huumeiden tuotantoon alueilla, joilla ei pitäisi olla asutusta. 

Metsän polttamisen lisäksi myös Candia mainitsee vesien saastumisen isoksi ongelmaksi. Kokaiinitehtaissa käytetään lukuisia kemikaaleja, jotka valuvat vesistöihin. Vaikka salaisia kokaiinilaboratorioita ei löytäisi metsien kätköistä, niiden läsnäolon voi huomata vaikutuksista ympäristöön.  

Kansalaisjärjestö ajaa huumeiden laillistamista

Voiman kannessa Proteus rantatuolissa.
Voima 10/2022 on riippuvuus-teemanumero. Jos pidät lukemastasi, harkitsethan lehden vuositilausta (39€) tai irtonumeron ostamista (4,90€).

Vasemmistolaisen ex-presidentti Evo Moralesin nähdään edelleen vaikuttavan valtaa pitävässä MAS-puolueessa. Moralesin pitkä valta-asema ja läheiset suhteet Chaparen kokantuottajiin on politisoinut huumekysymystä maan oikeiston keskuudessa, missä Morales esitetään välillä keskeisenä osana huumekartelleja. Myös Rocha nimeää Moralesin kokan tuottajien isäksi ja yhdistää tämän korruptioon ja laittoman huumekaupan sallimiseen. TIPNIS alueen yhteisöt ovat yrittäneet viestiä kokemistaan ongelmista päättäjille, mutta Rocha näkee hallinnon olevan kokan tuottajien puolella. Candia kertoo CIDOB-järjestön yrittäneen ilmiantaa laittomia kokaiinilaboratorioita ja metsiin tehtyjä salaisia lentokenttiä. Rikosilmoitusten tekeminen tuntuu kuitenkin turhalta, kun vastaanottava poliisi itse vaikuttaa olevan mukana laittomassa huumekaupassa. Myöskään korkeammille tahoille valittaminen ei ole tuottanut tulosta. Candian mielestä olisi tärkeää, että maailmalla ymmärrettäisiin miten toiminta vaikuttaa alueen  alkuperäiskansoihin ja Amazonian ympäristöön.  

Myös YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto (UNODC) on viimeisimmissä raporteissaan halunnut nostaa esiin laittomien huumeiden tuottaman ekologisen jalanjäljen biodiversiteetiltään rikkailla, mutta haavoittuvaisilla, alueilla. Latinalaisessa Amerikassa toimiva ihmisoikeusjärjestö Advocacy for human rights in Americas (WOLA) analysoi kuitenkin juuri toiminnan laittomuuden vaikutusta ympäristön tuhoamiseen. Huumeiden laillistamista ihmisoikeussyistä vaativan järjestön mukaan juuri huumeiden kriminalisointi ajaa kokaiinin tuotannon syrjäisiin metsiin, joita raivataan kokapeltojen, laboratorioiden ja lentokenttien tieltä. Viranomaisten tuhoamien peltojen tilalle raivataan uusia alueita. Samalla uudet viljelykset siirtävät maatalouden rajavyöhykettä, jolloin alueita on helpompi ottaa käyttöön myös muun agribisneksen hyödynnettäväksi. Järjestön mukaan huumeiden yleinen laillistaminen olisikin paitsi ihmisoikeuksia edistävä teko viedessään valtaa korruptoivilta kartelleilta, myös trooppisia metsiä suojeleva tärkeä ilmastoteko. 

Aiheesta aiemmin Voimassa:

Kukka-Maria Ahokas, Voima 8/2021: Amazonian sademetsäkato kiihtyy — syynä länsimaihin toimittava huumeteollisuus
Juha Uski: Alkuperäiskansat tien päällä tietä vastaan

Lähteet:

https://cenda.org/secciones/quechua/item/760-leyenda-de-la-coca 
https://eldeber.com.bo/santa-cruz/quien-es-maida-pena-la-mujer-amenazada-de-muerte-por-el-narcotrafico-en-la chiquitania_275861 https://www.noticiasfides.com/nacional/seguridad/descubren-dos-megalaboratorios-de-cocaina-en-el-parque-noel kempff-409640
https://www.infobae.com/america/america-latina/2022/09/12/el-amazonas-la-coca-y-los-incendios-de-los interculturales
https://www.infobae.com/america/america-latina/2022/10/03/narcos-en-la-amazonia-el-circuito-de-la-cocaina desde-bolivia-hacia-europa
https://www.wola.org/analysis/whats-the-carbon-footprint-of-drug-prohibition
https://www.wola.org/program/drug-policy
https://www.unodc.org/brulo/en/news/unodc-bolivia-final-report-drugs-2021.html
https://www.unodc.org/unodc/en/data-and-analysis/wdr-2022_booklet-5.html

Korjaus 4.1.2023 klo 16:46: Artikkelin alussa, andien kansojen myytistä kertoessa, käytettiin vanhentunutta termiä intiaani. Termi on tähän verkkoartikkeliin korjattu sanalla alkuperäiskansa.

Artikkeli julkaistiin ensin maksumuurin takana 8.12.2022. Teksti avattiin kaikille lukijoille 26.1.2023. Haluatko sinäkin saada ensilukuoikeuden osaan Voiman verkkoartikkeleista? Tee Voimajengi-tilaus alk. 3€/kk.

  • 26.1.2023
  • Kirjoittanut voima
  • Kuvat Juuli Miettilä