Suomessa on julistettu hallitusohjelmaa ja pääministeriä myöten pörssiomistusten avoimuuden ja julkisuuden tärkeyttä. Aihe on esillä muuallakin Euroopassa: viimeksi kesäkuussa G8-maiden johtajat vaativat läpinäkyvyyttä omistuksiin ja verotietojen automaattista vaihtoa veronkierron taltuttamiseksi.

Käytännössä puuhataan aivan päinvastaista.

Suomen arvopaperikeskuksella on eurooppalaisittain poikkeuksellisen laaja viranomais- ja yleisöjulkisuus: tällä hetkellä jokaisen suomalaisen osakeomistukset on kirjattu arvopaperikeskuksen julkiseen rekisteriin, aina duunarista pääministeriin. Myös verottaja saa arvopaperikeskuksesta tiedon, jonka pohjalta verot kerätään.

Suomessa kiisteltiin vuoden 2011 hallitusneuvotteluissa hallintarekisteröinnin laajentamisesta. Toteutuessaan se tarkoittaisi, että suomalaiset voivat salata pörssiomistuksensa. Asia oli tarkoitus ratkaista jo vuosi sitten arvopaperimarkkinoita koskevan suuren lakipaketin yhteydessä.

Hallintarekisteröinnin laajentaminen kaatui SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden vastukseen. Hallintarekisteröinnin pelätään lisäävän veronkiertoa ja rahanpesua.

Nyt Euroopan unionissa puuhataan arvopaperikeskuksia koskevaa asetusta, joka toisi hallintarekisterin laajentamisen Suomeen ohituskaistaa pitkin.

EU-asetusta käsiteltiin eduskunnan talousvaliokunnassa jo keväällä 2012, kun Suomi päätti kantansa asetukseen. Aihe ei noussut laajaan julkisuuteen.

Valiokunnassa annetuista asiantuntijalausunnoista syntyy kylmäävä kuva. Verohallinnon lausunnon mukaan asetus voisi ”vaarantaa nykyisen henkilöasiakkaan verotusmenettelyn”. Suomeksi sanottuna se tekisi veronkierrosta helpompaa.

Jos asetus astuu voimaan, suomalaiset pörssiyhtiöt voivat siirtää ylimmän tason kirjanpidon mihin tahansa EU-maahan. Tähän saakka kaikkien Helsingin pörssissä listattujen pörssiyhtiöiden on pitänyt kirjata tiedot liikkeelle lasketuista osakkeistaan Suomen arvopaperikeskukseen. Sieltä tiedot ovat kaikkien saatavilla.

Pelkona on, että asetuksen myötä esimerkiksi verottajan olisi huomattavasti vaikeampi saada tiedot omistuksista. Tiedot pitäisi pyytää muista Euroopan arvopaperikeskuksista, joissa tiedonsaantimahdollisuudet ovat usein Suomea suppeammat.

”Asetus on EU-käsittelyssä. On vaikea sanoa siitä mitään varmaa ennen kuin on päästy loppumetreille”, valtiovarainministeriön finanssineuvos Harry Leinonen toteaa.

Leinosen mukaan asetuksessa ei käsitellä veronkiertoa koskevia kysymyksiä, vaan ne ratkaistaan erillisissä EU-direktiiveissä ja sopimuksissa.

Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen ei ole innoissaan siitä, että verovalvontaa koskevia asioita ei ratkaista samaan aikaan.

”Omistajatieto on yksi tärkeimmistä tiedoista niin rikos-, perintä- kuin verotusvastuun kannalta”, Marttinen kommentoi.

”Olen ehdottanut, että nämä ratkaisut pitäisi aina tehdä kokonaisvaltaisesti ja ratkaista samalla, miten valvonta ja tietojenvaihto järjestetään.”

Keväällä 2012 hallitus linjasi, että Suomi ei kannata asetusta, ellei löydetä ratkaisua siihen, miten omistusten julkisuus ja veroviranomaisten mahdollisuus tiedonsaantiin voidaan pitää nykyisellä tasolla. Myös hallitusohjelmasta löytyy vastaava kirjaus. Tähän mennessä tällaista ratkaisua ei ole esitetty.

EU:sta tulevat asetukset on kuitenkin otettava jäsenmaissa sellaisenaan käyttöön. Voiman saamien tietojen mukaan asetus odottaa parhaillaan Euroopan parlamentin käsittelyä.

Asetus pyritään saamaan lopulliseen muotoonsa tämän vuoden aikana ja voimaan ennen ensi kesän europarlamenttivaaleja.

Sivun artikkeli on julkaistu myös voiman numerossa 7/2013 s. 14.

Attac järjestää keskustelutilaisuuden omistusten salaamisesta ja hallintarekisteröinnistä tiistaina 10.9. kello 17-19 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) . Tilaisuuteen on vapaapääsy.

Lue myös muut omistusten saalamista ja hallintarekisteriä koskevat uutiset Fifin arkistosta.