”Pelasta kirja kotiisi” – Venäjä pommittaa Ukrainan kirjabisnestä

Venäjä ei pyri räjäyttämään ohjuksillaan ainoastaan ukrainalaisia ja heille elintärkeää infrastuktuuria, vaan ”tämä on sotaa identiteettiämme vastaan”, sanoi Ukrainan presidentin puoliso Olena Zelenska New Yorkin Ukrainalaisessa museossa syyskuussa 2026.

Venäjä pommittaa Ukrainaa ja erityisesti sen pääkaupunkia Kiovaa joka päivä. Koko maassa noin 5000 katedraalia, kirkkoa, teatteria, museota ja muuta kulttuurillisista kohdetta on jo täysin tuhoutunut.

Kulttuuria tuhoavat iskut eivät ole sattumanvaraisia, ja ilmeisen tarkoituksellisesti Venäjä kohdistaa ne myös kirjabisnekseen. Pommit räjäyttävät kirjakauppoja, -toreja, -varastoja ja -painoja. Nimenomaan painotaloja tuhoamalla ei katoa vain olemassaoleva kirjallisuus vaan estetään ukrainalaisia painamasta uusia.

Lokakuun 2026 alkuun mennessä tämän vuoden kirjatuotannosta on Ukrainassa tuhoutunut yli kolmannes. Kun Venäjä pommittaa ukrainalaisia kirjoja, ukrainalaiset ovat keksineet uuden sanonnan ”pelasta kirja kotiisi”. Ostamalla kirjan kaupasta lukija tekee kirjojen hävittämisestä vaikeampaa.

Vahvistunut identiteetti

Helsingissä syyskuussa 2026 vieraileva ukrainalainen kustantaja Lilija Omelianenko näyttää väsyneeltä. ”Ulkomailla näen ihmisiä arjessaan kävelemässä kadulla. Lapsia leikkimässä. Minua itkettää: Miksei meilläkin voi olla tuollaista? Miksi meidän täytyy koko ajan pelätä?”

Omelianenko on nimenomaan lapsista huolissaan.

”Monet lapset ovat traumatisoituneita ja he joutuvat syömään mielialalääkkeitä.”

Omelianenko, hänen kustantajaparinsa Eliash Strongowski, sarjakuvataiteilija Sofija Tomilenko ja kolme muuta ukrainalaista kirja-alan toimijaa ovat käymässä Helsingin sarjakuvafestivaaleilla.

Heille tärkeää on saada suomalaisetkin ymmärtämään, että Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan on cultural genocide, kulttuurillinen kansanmurha eli joukkotuhonta. Sen kohteena Ukrainan kansallisen identiteetin pohja eli kulttuuri – asia, josta Venäjän johto ja sen äänitorvet ovat väittäneet, ettei sitä ole olemassakaan. On muka vain Venäjä ja venäläinen kulttuuri, joille Ukraina on alisteinen.

”Pelasta kirja kotiisi.”

Venäjä ja aikoinaan sen hallitsema Neuvostoliitto työnsivät ukrainalaista kirjallisuutta sivuun täyttämällä markkinat venäjänkielisellä kirjallisuudella. Tähän kelpasi ulkomainenkin tuontitavara, Strongowski muistelee:

”Venäjä saattoi ostaa ulkomailta käännösoikeudet Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän alueille. Kuitenkaan teosta ei koskaan käännetty muille kielille kuin venäjäksi, joten venäjänkielistä kirjaa levitettiin Ukrainaan ja Valko-Venäjälle”.

Runoutta etulinjasta

Toki ihmiset pelkäävät eniten henkensä ja läheistensä puolesta, mutta kulttuurin merkitys on koko sodan ajan ollut ukrainalaisille keskeisen tärkeä ja jopa kasvanut.

Sotaan väsynyt väki on halunnut lukea kirjoja ja tavata toisiaan kirjamessuilla, runoilloissa ja taidenäyttelyissä. Kirjakauppojen erityisjärjestelyjen avulla kirjoja voi ostaa ja lahjoittaa etulinjaan saakka. Asiakas maksaa kirjan, kirjakauppa lähettää sen sotilaalle.

”Etulinjassa on jopa pieniä kirjastoja”, Lilija Omelianenko kertoo.

Kulttuurillinen viesti on kulkenut myös toiseen suuntaan, kun sotilaat ovat kirjoittaneet runoja, proosaa ja silkkaa faktaa etulinjasta. Omelianenkon ja Strongowskin perustama kustantamo Vydavnytstvo on kustantanut veteraani Alina Sarnatskan teoksia. Moneen kertaan palkittu Sarnatska on kirjoittanut kirjoja ja näytelmiä sodasta Ukrainan joukoissa palvelleen henkilön näkökulmasta.

Kiovalaisen Omelianenkon isoäiti oli venäjän kielen ja kirjallisuuden opettaja, mutta Omelianenkon äiti oli sitä mieltä, että Ukrainassa olisi hyvä puhua ukrainaa ja lukea ukrainankielistä kirjallisuutta.

”Ukrainan kielen asema on riippunut täysin alueesta”, hän kertoo. ”Ukraina on valtavan kokoinen. Idässä lähellä Venäjää on puhuttu venäjää, mutta lännempänä ukrainaa.”

Monet muutkin ukrainalaiset kuin vain itäpuolella asuvat osaavat venäjää ja ovat puhuneet molempia, mutta kun Venäjän laajensi sotaa Ukrainassa helmikuussa 2022, monetkaan ukrainalaiset eivät enää suostu käyttämään vihollisen kieltä.

Slaavilainen ukrainan kieli muistuttaa paljon puolaa, vaikka sitä kirjoitetaan kyrillisillä aakkosilla – ei kuitenkaan ihan samoilla kuin venäjää.
”Venäjän propaganda on vuosia väittänyt, että ukrainan kieli on ihan samanlaista kuin venäjä”, Omelianenko kertoo. “Sitten venäläisille on yllätys etteivät he ymmärräkään ukrainaa. Me kuitenkin ymmärrämme venäjää, tietyistä syistä”, Omelianenko sanoo viitaten vuosikausien pakkovenäläistämiseen.

Seksiä pommin alla

Satoja vuosia ennen ajanlaskun alkua Ukrainan alueita, kuten erityisesti Krimiä, hallitsivat skyytit. Antiikin aikoina Etelä-Ukraina oli vahvasti kreikkalaisten hallinnon ja kulttuurin vaikutusten alla, ja tämä ilmenee Ukrainan kieleen imeytyneissä vaikutteissa ja monissa erisnimissä. Ukrainalaiset ovat säilyttäneet museoissaan mittamattoman arvokkaita artefakteja skyyttien ajoista lähihistoriaan, mutta venäläiset joukot ovat tähän mennessä ryöstäneet yli 40 museosta 35 000 esinettä tai teosta.

Nuorta kulttuuria edustaa sarjakuvataide. ”Sarjakuvia alettiin kustantaa ukrainaksi vasta 1990-luvulla”, Eliash Strongovski kertoo.

Silti ukrainalaiset ovat ottamassa muuta Eurooppaa nopeasti kiinni. Omelianenko ja Strongowski esittelevät Korotka istorija ukrainskoho seksu (ukrainalaisen seksin lyhyt historia) -sarjakuvaa, jonka he ovat kustantaneet ja Sofija Tomilenko on kuvittanut. Teos kommentoi värikkäästi Ukrainan historiaa nykymenosta muinaisiin aikoihin, kaupunkilaisista kasakoihin. Vaikka kirja on selkeästi ”sodan ajan kirjallisuutta”, kuten Tomilenko muotoilee, se on silti hyvin hauska.

Ainakaan Lilija Omeliankon huumori ei ole kadonnut.

”Ehkä Putin on jo kuollut. Kremlissähän on vale-Putineja. Voi olla, että Venäjää johtavat nyt jotkut hullut kaksoset.”

Hän vakavoituu. ”Venäjän pitää hajota, muuten mikään ei muutu. Venäjä ei ole valmis demokratiaan.”

Ukrainakaan ei ole mikään täydellinen demokratia, kaukana siitä, Omelianenko myöntää, mutta lisää, että sodasta huolimatta Ukraina on kuitenkin pystynyt kehittämään demokraattisia mekanismeja toisin kuin imperialistinen Venäjä.

Poliittiset jakolinjat Ukrainassa ovat konservatiivien ja vapaamielisempien ihmisten välillä eivätkä niinkään oikeisto–vasemmisto-jaoissa. Paljon on tehtävää. Esimerkiksi seksuaalista tasa-arvoa ja pride-mielenosoituksia vastustetaan alueilla, joilla asuu paljon konservatiiveja.

”Yhdestä asiasta ukrainalaiset ovat kuitenkin täysin yhtä mieltä”, Omelianenko sanoo painokkaasti.

”Ukrainan pitää voittaa tämä sota.”

Voiman Vlast-juttusarja kertoo Itä-Euroopasta, erityisesti Venäjästä, Ukrainasta ja Valko-Venäjästä, ihmisoikeuksista ja sodista. Sarjaa on tukenut Alfred Kordelinin säätiö.