Isorättyät tekevät robottitaidetta.
Aila Kauramäki-Vuori sai ikonimaalaukseen inspiraatiota Etiopian Gonderissa sijaitsevasta kirkosta.
Meeri Koutaniemen valokuvaprojekti Oasis kertoo neljä miehen tarinan heidän elämästään transseksuaaleina hiv-positiivisina Meksikon rasistisessa katolilaisessa elinympäristössä.
Arto Timonen valokuvasi helsinkiläisten asunnottomien arkea.
ITE-titi-tyy-näyttelyssä on lintuaiheisia veistoksia ja valokuvia ITE-taiteilijoista työnsä ääressä.
Oletko koskaan miettinyt, mitä vastakkaisen sukupuolen saniteettitiloissa tapahtuu?
”Teosteni lähtölaukauksena toimii usein jokin kirjallinen teos. Nyt mieltäni askarrutti Emmanuel Carréren Valhe”, Pirjetta Brander kirjoittaa.
Synopsis: Jorpakon kuusessa autiosaari, jossa leiri, jossa porisee pata, jonka alla savuttaa nuotio, jonka äärellä Pik Mama ja Likka, jotka viettävät metsäläisten kesäpäivää. Tapahtuu karvaita ja kummia.
Santtu Särkäksen valokuvissa on bändin jätkiä.
Anne Heinonen näkee apinoiden muistuttavan ihmisiä.
”Olen ollut aina kiinnostunut pienen ja suuren kohtaamisessa maalauksissa. Monesti tuo pieni elementti on ihminen, joka on yllättävien valtavuuksien edessä”, Samuli Heimonen kirjoittaa maalauksistaan.
Vesa Mäkinen kuvaa Roihuvuorta.
Tämä kuva kunnioittaa Meksikossa tapettujen Jyri Jaakkolan ja Bety Carinon muistoa, kirjoittaa Filippo Zambon.
Vailla vakinaista ry toteuttaa dokumentaarisen valokuvanäyttelyn asunnottomuudesta osana Euroopan köyhyyden ja syrjäytyneisyyden ehkäisyn vuotta 2010.
Valokuvaaja Claire Ahon maailma.
Kuvia, jotka tutkivat ihmisten samanlaisuutta.
Ulla-Maija Svärdin työt ovat kankaalle kirjailtuja naistenlehtien kansia. Taiteilija työsti ommellessaan omia työmuistojaan valokuvaajana.
Muohtogovat on saamea ja tarkoittaa muotokuvia.
Lasit ovat vahvoja mutta herkkiä särkymään. Vähän niin kuin ihmiset.
Sami Parkkisen valokuvasarja kertoo masennuksesta ja siitä paranemisesta. Se kertoo myös ihmisen katoavasta suhteesta luontoon.
Zapatistit ovat alkuperäiskansoista muodostunut poliittinen liike Lounais-Meksikossa, Chiapasissa.
Aurinna Marstion Tea Room on projekti, jonka on tarkoitus nostaa esiin taiteilijoiden länsimaiseksi kulttuuriperinnöksi muodostunut asema kulttuurin halpatyövoimana.
Kolmihenkinen työryhmä (keski-ikä 9 vuotta) on piirrellyt keräilykortteja ja muovaillut korttihahmoja omaksi ilokseen pidemmän aikaa.
