Melkein pysyvästi vaiennettu

Meno kuin Balkanilla kuunaan   Ei sitä melkein läpisuoritetulla historian approllakaan mitään historiasta tiedä. Ei mitään. Kerrassaan ei mitään! Mitähän ne Kiiskiset ja Koukkuset ja Kirkiset ovat opettaneet kun eivät näitä perusasioita. Kai sitä siihen aikaan, neljäkymmentä vuotta sitten, ei tosiaankaan saanut näistä sitten puhua, yliopistomiehetkään! No puhuihan se Linna, mutta sehän oli kaunoa, romaania 13-vuotiaalle. […]

Lue lisää… from Melkein pysyvästi vaiennettu

Kansojen kirjallisuus kautta aikain

Pohjoismaalaisten toimittamalle koko maailman kirjallisuuden kattavalle kirjasarjalle on käymässä samoin kuin muillekin tietosanakirjoille: melkein tarpeettomia. Kun on tuo internet ja Google.   Mutta on tässä alun perin tanskalaisten kirjallisuusasiantuntijoiden, kolmen professorin, kokoamassa kirjallisuuden historiassa oma hohtonsa ja myös kattavuutensa, vaikka sarja sai lopullisen painoasunsa jo 1970-luvulla.   Kirjasarja päättyy Amerikan kirjallisuuteen otsikolla Nabokovista Vonnegutiin ja alkaa Mitä kirjallisuus on -johdattelun jälkeen Kaksoisvirranmaan kirjallisuudesta tuoden ensimmäisenä […]

Lue lisää… from Kansojen kirjallisuus kautta aikain

Liikettä ja rytmiä

Maarianvaaran kesäteatteri on ammatillinen teatteriryhmä, joka tekee kiertueteatteria eri puolilla Itä-Suomea. Koti- ja lähtöpaikka on Kaavi ja Maarianvaaran nuorisoseuran talo.     kuva: Pentti Sormunen   Tämän kesän osalta homma on paketissa, toiseksi viimeinen näytös oli lauantaina Liperin Ristin kesäteatterivesimaisemissa vähemmän kesäisissä merkeissä myrskyn silmässä. Suomen suvi näytti takapuolensa ja kävi miltei sääliksi näyttelijöitä, joista […]

Lue lisää… from Liikettä ja rytmiä

Hullutusta

CatCat kävi Rääkkylässä, Anne Berner Joensuussa, nyt viisi hurjaa riehui Hasanniemessä. On tämä maailma hulluimmillaan! Sekoja käenpesämme täynnä.   AB oy   Yksi sentään onnistui lentämään käenpesästä out: Toni Riihiluoma Cheswickinä tai Päällikkö Bromdena – joka tapauksessa hän, TR, se pitkänä istui meidän viisaiden seassa katsomossa näytelmän päättyessä. Nopeasti parantuikin arvoiseensa katsomoseuraan, kolmen tunnin näyttelemisen […]

Lue lisää… from Hullutusta

Emmauksen tie ei niin vain ole kuljettu

Ongelma tässä – kuten pian näette Eiliseen tiehen kainosti viitaten: Kirjoittaisiko tänne vai tuonne vai tuonnetuonne? Missä kohtaisi juttu oikeanlaisen lukijan? Siis oikeasti asiasta yhtä innostuneen. Oli se sen verran mahtavaa menoa ja hyvin gonzoiltu että en ainakaan tänne, täällä menevät kehut hukkaan – valtakunnallisesti pitäisi näkyä kun ei se maakuntasarjaa, se Emmauksen tiellä -näytelmäteatteri ollut. Ei […]

Lue lisää… from Emmauksen tie ei niin vain ole kuljettu

Onnellisiako miehiä kylillä?

Melkoinen sekamelska niin Kuusveden kunnassa kuin näyttämölläkin. Ajankohtainen, lienee lisäykset käyty koppaamassa aidosta ympäristöstä eli Liperin kunnantalolta tai jos jonkin maalaiskunnan konttorista, vaikka lossin takaa Rääkkylästä. Arto Paasilinna tarinoi insinööri Jaatisen savustamisesta ulos kunnasta sekä Jaatisen kostosta. Piirit ovat pienet ja suhteet intiimit. Ei sopisi ulkopuolisen työntää nokkaansa päättäviin elimiin eikä elintään mihinkään, koska kohta on ongelmia kasapäin. […]

Lue lisää… from Onnellisiako miehiä kylillä?

Kuolleista ylös noussut

Aikansa kun kiertelee niin viimein georastin löytää: Kemien mäellä, Tohmajärvellä, Maiju Lassilan tien vaihduttua Katri Helenan raitiksi, kohta jo oikealla tarttui varsinainen vonkale koukkuun!   Näytelmä Kuolleista herännyt  ja Jönni Lumperi, josta kirjallisuudentutkija Pertti Karkama on sanonut: ”Satamajätkä Jönni Lumperi, Pentti Haanpään jätkien pikkuserkku … ei ole seikkailujensa sankari vaan uhri, koominen antisankari.” Juuri semmoiseksi osasi tehdä Jönnin […]

Lue lisää… from Kuolleista ylös noussut

Saarikoskikin hoiperteli munkkilan poluilla

Kaikesta muustahan se kertoo enemmän, Saarikoskesta vähemmän, mutta kyllä Pentti jämeröittää näytelmän kun kommunismin, sosialismin, humanismin humalan koettuaan kokeilee vielä, tärppäisikö, löytyisikö elämän idis uskonnosta, jota ei vielä ole rohjennut kokea. No sinne kuolee runoilija Heinävedelle entisen vaimon ja sen vallesmanni Variksen huomassa ja on nyt turistien ’kynittävissä’ Uuden Valamon hautausmaalla. Pentistä tulee näytelmän kantava […]

Lue lisää… from Saarikoskikin hoiperteli munkkilan poluilla

Opettajan kesäloma

Vappuaattona luulisi katselijalla olevan muutakin tekemistä kuin olla teatterissa – saati nuorilla, energisillä näyttelijöillä! Vaikka viinoissa pyöriä kaduilla ja kapakoissa esim.. Näin pääsi kuitenkin käymään. Kolmisenkymmentä katselijaa istahti pariksi tunniksi menoon ja meininkiin kun viitisentoista Niittylahden näyttelijätyölinjan opiskelijaa veteli lopputyönä ohjaaja Janne Hyytiäisen kirjoittamaa Opettajan kesäloma-näytelmää. Nyt teatteriryhmä näyttelee Rajarikko-nimikkeellä, aikaisemmin opiston opiskelijat tunnistettiin vahvana […]

Lue lisää… from Opettajan kesäloma

Giacomo Puccinin Gianni Schicchi

espressivo-con brio- pizzicato ’ Esitys oli ponteva – kaikinpuolin mielenkiintoinen. Kunnioitettavaa työtä. Sami Ryynänen –  Schicchi, veijarihuijari, testamentin purkaja –  lauloi hahmonsa eläväksi, vaikka tämä Danten Helvetistä oli takaisin elonvaellukselle tuppautunutkin. Hauska. Motto nykyajan eläjän mallin mukainen: Paskanko väliä tulevasta, kunhan hetkessä hauskaa!Sofia Soininen Schicchin tyttärenä uletti äänensä aplodien arvoiseksi. Perinnönjakajat, nuo vainajan ääreen kokoontuneet tekoitkuiset ryökäleet, saivat kunnolla nokilleen. […]

Lue lisää… from Giacomo Puccinin Gianni Schicchi

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan