Taidemessujen tavoitteena ei ole tarjota parasta näyttelykokemusta, vaan myydä teoksia yleisölle. Taidemessut ovat kovassa huudossa maailmalla. Huippugalleriat kamppailevat pääsystä Baseliin, Lontooseen, New Yorkiin ja Madridiin ja maksavat siitä ilosta helposti satoja tuhansia. Paikalla näissä spektaakkeleissa ovat taiteen supertähdet, ja pääasiallisia tavoitteita on yksi: myydä mahdollisimman paljon ja kovaan hintaan. Taidekriitikko Otso Kantokorven mielestä taidemessut ovat kaksipiippuinen juttu. ”Kansainvälisten taidemessujen ympärille on rakennettu hypeä, ja se on johtanut rankingiin, joka edustaa taidemaailman vastenmielistä elitismiä. Toisaalta, ne ovat paikkoja, joissa taiteilija voi tehdä tiliä omalla työllään.” Suomessa todellisuus on kuitenkin hyvin kaukana maailman metropolien samppanjaövereistä ja blingistä. Meno on kotikutoisempaa ja rinnastuu
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Megalomaanisten urheilutapahtumien kynnyksellä kisapomot ja urheilutoimittajat puhuvat vakaumuksen rintaääni kumisten, miten urheilua ja politiikkaa ei saa yhdistää. Näin halutaan vaientaa ihmisoikeus- ja ympäristöaktivistien protestit. Mutta urheilua ja politiikkaa ei tarvitse aktivistien kummemmin yhdistellä: ne ovat jo yhdessä, ja tämä liitto on vahva. Sotilasdiktatuurin sensorit eivät aina ole välkkyjä. Vaikka kansan protestiäänien vaientaminen oli 1970-luvulla Brasiliassa tärkeää, […]
Yrityksiltä edellytetään harvoin yhteiskunnallista vastuunkantoa. Kuva Annika Pitkänen Elokuussa Helsingin Sanomat syytti (pääkirjoitus 1.8.) ”yliopistoväkeä” virheellisesti siitä, että se vaikeni Turkin vallankaappausyritystä seuranneista puhdistuksista. Samaan aikaan Helsingin Sanomat kuitenkin jätti peräämättä samaa vastuunkantoa suomalaisilta ja Suomessa toimivilta yrityksiltä. Yrityksiltä vaaditaan muutenkin vain harvakseltaan kannanottoja liittyen ongelmiin niissä maissa, joissa ne toimivat. Tämä siitä riippumatta, että yritykset käytännössä osallistuvat epädemokraattisten hallitusten ja diktatuurienkin tukemiseen joko suoraan tai vähintään epäsuorasti verojen kautta. Helsingin Sanomat, tai suomalainen media muutenkaan, ei vaatinut esimerkiksi Soneralta kommentteja Turkin tapahtumista. TeliaSonera Finland Oyj omistaa noin 38 prosenttia Turkin suurimmasta mobiilioperaattorista Turkcellistä. Samalla kun Turkin hallitus suoritti puhdistuksia
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Särkänniemen delfiiniepisodi olisi vähemmän surullinen, jollei se olisi ollut nähtävissä jo kaukaa. Se myös kuvastaa varsin hyvin yhteiskuntamme suhdetta eläimiin. […]
Flow Festival ei häpeile kaupallisuutta ja monet festarin lavoista on nimetty sponsorin mukaan. Myös festivaalin kuvataidetarjonta nojasi voimakkaasti mainosten kuvakieleen. […]
Olympialaisissa urheilijat urheilevat ja yleisö hurraa, yritykset keräävät voitot ja veronmaksajat kantavat taloudellisen vastuun. Mutta kuka kantaa moraalisen vastuun? […]
Samalla, kun Etelä-Helsingissä kilisteltiin näyttelyn avajaisissa ja pelattiin Pokémonia, Itä-Helsingissä lähiöt liekehtivät. Suomi ensin! -ryhmä taisteli kauppakeskuksen islamisaatiota vastaan, koska näin asiat koetaan. […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
