Ennustan, että kirjamaailmassa aforismit nousevat uuteen suosioon, ja pilapiirrokset ohittavat sarjakuvat. Nämä villit tulevaisuudenkuvat toteutuvat pian, ja siitä kiitos kuuluu Facebook-päivityksille ja Twitter-viesteille, joissa lyhyys ja kiteytys on arvo. Pekka Sauri on ollut loistava pilapiirtäjä jo vuosikymmenten ajan, eikä ihme että siirryttyään kaupungin virkamieheksi hän niittää mainetta sosiaalisessa mediassa. Uutuuskirjan kantava idea on […]
Huippumuotia Pariisissa suunnitteleva Tilly Dunnage palaa yllättäin kotikonnuilleen Australian perähikiälle. Kukaan ei tunnu kaipaavan häntä takaisin, ei edes oma muistisairas äiti. Vuosia sitten Tilly on karkoitettu pikkukylästä kuin kirottuna: tätä on epäilty koulukaverin murhasta. Perusaustralialainen rangaistus on sulkeminen yhteisön ulkopuolelle. Onneksi vanha kaveri Teddy tihkuu seksiä ja lupaa pitää Tillystä huolta. Pikkuhiljaa paljastuu, […]
Koomikoista suurin, Charlie Chaplin kehitti sata vuotta sitten sympaattisen kulkurin. Resupekka irvaili köyhille. Lähempi tarkastelu paljasti, että herrasmiehen vaatteita lainaava pelle nauroikin eliitille. Köyhä kulkurihahmo yritti muka kuulua yläluokkaan, joka kuitenkin jatkuvasti sulki tämän piiristään ulos. Nauru syntyi kahden maailman absurdista risteyksestä. Kulkuria rakastivat kaikki: köyhät ja rikkaat. Keskiajan karnevaalit pyrkivät hahmottamaan pelottavaa, muuttuvaa maailmaa. Ruhtinaiden […]
Lue lisää… from Kulkurin ja naisen nauru saa kuninkaat nöyrtymään
Siskosten maailma on järkkynyt aikoinaan, kun isä on jättänyt tytöt äidin hoiviin rakastuttuaan toiseen naiseen. Äiti onkin ollut menevä itsenäinen nainen, joten vanhimman hoivaajasiskon on täytynyt omaksua vanhemman rooli. Jatkumoon kuuluu, että toiseksi vanhin sisko, söpö bilettäjä, on alati kapinatuulella. Nuorin on suloinen höpsö, joka katsoo isosiskojen kinastelua huvittuneena. Vaan heitä onkin vielä neljäs! Kun isä […]
Råstin näyttely kertoo mitä vaarallisimmista häiriöistä todellisuudessamme. Häirintää eivät aina harjoita toiset ihmiset, kuuluiset ”ne muut”, eivätkä ”jotkut”. Saatamme rakentaa valheellisen historian itse itsellemme. Joskus teemme itsestämme uhreja, jos se sopii hauraaseen feikkitodellisuuteemme paremmin kuin se mahdollinen totuus, että ehkä olemmekin itse möhlineet. Haluamme olla moraalisesti oikeamielisiä, vaikka sitten jälkeenpäin historiaamme repien tai uudelleen värjäten. […]
Lue lisää… from Muistojen pirstaleisia fantasioita: Männynneulasia Jyväskylässä.
Aurinko paistaa, vilja kypsyy. Kaikki tanssivat. Todellisuudessa, jota ei koskaan ollutkaan. Tallinnan taidemuseo Kumu täytti tänä keväänä kymmenen vuotta. Sen kunniaksi museossa avattiin uusi rohkea näyttely ”Konflikteja ja mukautumista. Neuvostoajan virallinen taide (1940–1991).” Se on pysyvä näyttely, jossa leikataan läpi myös monia rautaesiripun toisella puolella asuneille tuntemattomampia neuvostoprotestin muotoja: pop-taidetta ja hippejä. Kumuun kannattaa silti ihan […]
Lue lisää… from Neuvostopropagandaa Kumussa: romantiikkaa, puimureita ja poppia
Buenos Aires, 1960. Loppuunkulunut ja laiha Ricardo Klement matkustaa bussilla. Pois jäädessään Klementin viereen liimaantuu tuntematon mies, joka ulkona ottaa tästä rajusti kiinni. Klement yrittää kauhuissaan pyristellä irti. Turhaan. Päällekäynyt mies on nuorempi ja vahvempi. Hyökkääjä työntää koko kätensä Klementin suuhun. Tämä pakotetaan autoon, joka pian huristelee pois. Kaappaajat olivat Israelin tiedustelupalvelun Mossadin agentteja. Hanska työnnettiin suuhun, jottei mies ehtisi niellä syanidikapselia. Klement-peitenimen taakse kätkeytyi itse Pahuus. Uhri oli natsi-Saksan suurimpia tuhokoneita. Hän oli Adolf Eichmann, mies joka oli kuljettanut miljoonia ihmisiä polttouuneihin. Juutalaistaustainen historioitsija Hannah Arendt seurasi Eichmannin oikeudenkäyntiä – ja Arendtin johtopäätökset ravisuttavat maailmaa edelleen. TAITEESSA PAHUUS PUKEUTUU
[…]
Lue lisää… from Banaali pahuus, Hannah Arendt ja vaarallinen tottelevaisuus
Jos elokuva rakentuu kahden upean seniorinäyttelijän varaan, maailmankuulut kriitikot eivät näköjään voi olla hehkuttamatta lopputulosta. Kun uurteinen ja todennäköisesti lapsettomuuttaan huokaileva Kate vaeltelee nummilla korvikekoiransa kanssa, yleisön olisi tarkoitus kai kokea jotain suurta. Katen äijämäinen puoliso Geoff on pariskunnan hömelömpi osapuoli, mutta niinhän ne miehet aina, niin niin hohhoijaa. Pariskunnan seesteiseen eli aivokuolemaa lähentelevän tylsähköön yhdessäoloon on tulossa […]
Voima tapasi ukrainalaisen taiteilijan ja ihmisoikeusaktivistin Vasil Tšerepaninin,
kun Maidanin tapahtumista on kulunut vuosi.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa