Ulkopuoliset tarkkailijat tekevät parhaansa Itä-Ukrainan kriisin keskellä.
Heidän on pitäydyttävä totuudessa ja sopimuksissa – vaikkeivät konfliktin osalliset noudata sopimuksia lainkaan.
[…]
Kaakkois-Ruotsin Smålannissa on Vimmerbyn kylä, jonka 1920-luvun idylliä ravisutti skandaali: nuorella Astrid Ericssonilla oli suhde naimisissa olevan miehen kanssa, ja hän oli raskaana. Ei ihme, että Vimmerbyn paikallislehden päätoimittaja oli ihastunut nuoreen apulaiseensa. Astrid Ericsson (hurmaava Alba August) oli luova ja lahjakas kirjoittaja, joka pulppusi elämäniloa. Hänen villi tanssinsa viesti vapauden kaipuusta, mutta hän joutui […]
Kissa räjäyttää englantilaisen maalaiskylän uinuvan arjen luotsaamalla tylsistyneen Maryn taikavoimien ääreen. Pian Mary taistelee noitakoulun rehtoria, hullua tiedemiestä ja sydämettömiä robottipoliiseja vastaan. Maryn on vapautettava taikoihin vangitut koe-eläimet. Pelissä on maailman kohtalo, ja aikaa on vain vähän. Lennokas satu kiinnostanee lapsikatsojia, mutta se antaa ajattelemista aikuisillekin. Syvimmillä tasoilla huokuu epätoivo maailman tilasta. Rehtori edustaa järjestysvaltaa […]
Kirjailijaa vainosi ajatus sormiaan nuolevasta ja ennen aikaansa kuolevasta naisesta.
[…]
Algerialaissyntyinen, sittemmin brasilialaistunut elokuvaohjaaja Karim Aïnouz (s. 1966) kotiutui Berliiniin kahdeksan vuotta sitten. Hän vieraili Helsingissä Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla esittelemässä elokuvaansa Central Airport THF. Se kertoo ajoittain surrealistisen oloista, mutta erittäin todellista tarinaa valtavasta lentokentästä, joka useita hangaareitaan myöten muutettiin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi vuonna 2014. (Lentoliikenteen käytössä se oli vuoteen 2008.) Elokuva sijoittuu vuoteen 2015, jolloin Tempelhofissa majaili yhtäaikaa yli 2 500 pakolaista. ”Minusta on valtavan ironista, että fasistien suuri arkkitehtoninen saavutus olikin yhtäkkiä turvapaikanhakijoiden hallussa”, Aïnouz naurahti Voiman haastattelussa. Aïnouz keksi kuvata elokuvaansa Tempelhofissa, koska alue oli hänelle tuttu. Hän asui kentän lähellä ja teki siellä välillä vapaaehtoistyötäkin. Ei
[…]
Vuosi 1968 liitetään yleisesti sodanvastaisiin mellakoihin ja suurvaltapolitiikkaan. Pariisissa taiteilijoiden protestit käynnistivät mullistukset, jotka tulivat muuttaneeksi koko maailmaa – ja etenkin naisen asemaa.
[…]
Guantánamon entinen vanki ja vartija ystävystyivät.
[…]
VOIMA VIETTI PARI päivää Finlandia-talon valtavassa, hektisessä lehdistökeskuksessa maailmanpolitiikan kiemuroita tarkkaillen. Parin kilometrin päässä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasi Venäjän presidentin, Vladimir Putinin. Molemmat olivat liikkeellä hoviväkensä eli suuren apujoukon kanssa. Koska myös ulkoministerit saapuivat tapaamiseen, oli oletettavaa että keskustelut ovat tärkeitä. Molemmat presidentit ovat aiheuttaneet paljon ongelmia toimittajille. Yhdysvalloissa Trump on suorastaan sotajalalla lehdistöä vastaan, kuten näkyy Vuosi New […]
Kunnat korostavat imagoaan taiteen kehtoina silloinkin kun eivät halua satsata kulttuuriin.
[…]
Populistisessa keskustelussa sivistykseen ja akateemiseen elämänmuotoon suhtaudutaan vihamielisesti. Eikä tieteentekijän pidä linnoittautua torniinsa: ”Poliitikot, jotka pilkkaavat tieteenharjoittamiselle omistautunutta sivistyneistöä, kuten nykyhallituksen johtavatkin ministerit ovat tehneet, vahingoittavat koko kansakuntaa – eivät vain sivistyneistöä tai eliittiä – tekemällä jo etukäteen tyhjiksi yritykset puolustaa kriittistä ajattelua niiden omista lähtökohdista.” Näitä lähtökohtia Sari Kivistö ja Sami Pihlström avaavat hienosti. […]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa