Klockriketeatern vaelsi 5000 kilometrin mittaisen raskaan tien fiktiosta faktaan. Kuva Dan Henriksson Edessä on rannaton meri, myrsky ja jossain sumussa kaukainen päämäärä, Eurooppa. Tuhannet hukkuvat. Jokainen heistä on hän. Ihmiset etsivät turvaa, mutta saavat eteensä piikkilangat, sotilaat ja valtiot, joiden välillä heitä ja heidän elämäänsä viskotaan. Sivistynyt Eurooppa on lakannut olemasta. Tänne tulevat kanssaihmisemme asuvat leireissä, savikoissa, sateessa. Mitä tästä ajasta tulevat kirjoittamaan jälkeemme tulevat? Miksi emme tee mitään? Helsinkiläinen Klockriketeatern päätti lähteä matkaan. Poliittinen teatteri, dokumenttiteatteri, merkitsee heille tekemistä, menemistä, ongelmien ja niiden koettelemien ihmisten kohtaamista. Lokakuussa teatterilaiset matkasivat pakettiautollaan kymmenen vuorokautta ja 5 000 kilometriä Euroopan pakolaisreittejä Itävallasta
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Kirjoittanut: Veera Järvenpää Kuvat: Velda Parkkinen Lukuaika: 11 minuuttia
Jos Sonya Lindfors eläisi utopiassaan, hänen ei tarvitsisi tehdä teoksia, joissa käsitellään ihonväriä, sukupuolta ja valtarakenteita. Kuvat Velda Parkkinen Kaapelitehtaan neljännen kerroksen ikkunasta aukeaa maisema merelle yli Helsingin Ruoholahden. Noble Savage -tanssiteoksen harjoitukset ovat juuri alkamassa, ja koreografi Sonya Lindfors odottaa esiintyjiä paikalle. ”Meitä on kuusi mustaa esiintyjää. Astuessamme Zodiakin näyttämölle astumme samalla valkoisen nykytaiteen kaanoniin. Tanssimme näyttämön haamujen kanssa. Noble Savage konkreettisesti pysäyttää historiallisen flow’n.” Noble Savage luo mustan näyttämön, jolla valkoinen on toinen. Dramaturgisena kehyksenä toimii tarina Pocahontaksesta, alkuperäiskansan prinsessasta, joka tuodaan Eurooppaan. Noble Savage on voimakkaan poliittinen. Se on toinen teos, jonka 30-vuotias Lindfors ohjaa Zodiakin näyttämölle.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Snooker Time on kulttuurisäpisijöiden piipahduspaikka etkoille ja jatkoille. Kuva Velda Parkkinen Oulu on mainio kulttuurikaupunki, jossa luovan toiminnan aluskasvillisuuskin voi hyvin. Tämän sai tuta Voima-lehden iskuryhmä, jonka helmikuisen testiotoksen 52 ja puolen tunnin aikaikkunaan mahtui yhteensä seitsemän sarjakuvaa, valokuvaa, keramiikkaa ja muuta kuvataidetta käsittelevää näyttelyä, kaksi pirteää kulttuuriyhteisöä, Kaltio-lehden toimitus, Oulun kaupunginteatterin ensi-iltanäytelmä, JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen tuottama nykytanssiesitys, kulttuurikeskus Valve, rokkikeikka sekä neljä ruokaravintolaa, neljä pubia ja karaokebaari. Baarielämän puolella kohtauspaikoiksi paikallistuivat klassiset Jumpru ja Sarkka sekä rokkikeikoistaan tunnettu 45 Special. Näiden ohella kulttuuriväen puheissa nousi oudon usein esiin olotila nimeltä Snooker Time. Snooker Time on anniskeluoikeuksilla siunattu
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Helsingin Sanomilla ja Kansallisteatterilla on kiinnostava yhteistyökokeilu, joka kulkee nimellä Musta laatikko. Kyseessä on esityssarja, joka saanut innoituksensa San Franciscosta syntyneestä Pop Up Magazine -formaatista. Siinä ideana on se, että toimittajat tuovat työtään esiintymislavalle. Pienellä näyttämöllä toteutettavan projektin ensimmäinen esitys oli helmikuussa ja toista kertaa lavalle noustaan 31.3. Kolmas esitys on kesäkuun alussa. Ajan […]
Vietnamilainen Dj Lotus elää juuri nyt jossain kansainvälisen ja henkilökohtaisen katastrofin välimaastossa. Teksti Janne Siironen Kuva Riku Vejander Kun tapaan dj Lotus Discon eli Bong Nguyen aamupäivällä San Franciscon Market Streetillä, hän kertoo itkeneensä koko aamun. Paypal on ilmoittanut, että rahansiirto aasialaiselta tililtä yhdysvaltalaiselle on epäilyttävä, ja jäädyttänyt summan. Ärsyttävä välikohtaus ei ole maailmaa mullistava, mutta tämä on vain yksi monista jäävuoren huipuista, joihin Bong on törmännyt muutettuaan Yhdysvaltoihin kuukausi sitten. ”Välillä tämä on vain niin vitun raskasta.” Alkuvuoden euforia onnistuneista keikoista Euroopassa – myös Helsingin Kaiku-klubilla – ja uudesta alusta Amerikassa on muuttunut angstiksi raha-asioista, työhakemuksista ja ennakkoluuloista. Täällä
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Globaalin finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinoiden sääntelystä tuli kestopuheenaihe. Kysyttiin, miten ennen kriisiä satumaisia voittoja tehneet ja tähtitieteellisiä palkkoja maksaneet rahoituslaitokset voitiin pelastaa veronmaksajien rahoilla. Poliitikot ja viranomaiset pakotettiin toimiin. Yhdysvalloissa veronmaksajien piikki pyrittiin laittamaan kiinni vuoden 2010 reformissa lisäämällä valvontaa ja nostamalla rahoituslaitosten pääomavaatimuksia. Euroalueella samaan on pyritty yhteisessä pankkiunionissa. Lisäksi Euroopassa on puuhattu vuodesta 2012 rahoitusmarkkinaveroa. Vaikka sääntely näyttää äkkiseltään edistyneen, totuus on toinen. Esimerkiksi EU:n rahoitusmarkkinavero on supistunut kymmenen valtion hankkeeksi, joka uhkaa kaatua kokonaan. Kun rahoitusmarkkinat ovat rahapoliittisen elvytyksen myötä stabiloituneet, on sääntelyn toimeenpano kohdannut voimakasta vastustusta finanssikeskuksissa. Nykyisen sääntelyn ongelma on myös siinä, että se ei puutu
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Koomikoista suurin, Charlie Chaplin kehitti sata vuotta sitten sympaattisen kulkurin. Resupekka irvaili köyhille. Lähempi tarkastelu paljasti, että herrasmiehen vaatteita lainaava pelle nauroikin eliitille. Köyhä kulkurihahmo yritti muka kuulua yläluokkaan, joka kuitenkin jatkuvasti sulki tämän piiristään ulos. Nauru syntyi kahden maailman absurdista risteyksestä. Kulkuria rakastivat kaikki: köyhät ja rikkaat. Keskiajan karnevaalit pyrkivät hahmottamaan pelottavaa, muuttuvaa maailmaa. Ruhtinaiden […]
Kun Saudi-Arabian kuningas Faisalilta kysyttiin, koska hänen hallintonsa antaa oikeuksia naisille, Faisal vastasi tyhjentävästi: ”Sitten kun annamme niitä miehille.” Näin kertoi palestiinalainen journalisti Saïd Aburish kirjassaan House of Saud (1994). Kidutuksen, teloitusten ja muun sisäisen sorron lisäksi kuningaskuntaa pitää pystyssä ulkoinen tuki länsimailta. Yksi syy tukeen on öljy. Toinen on se, että Saudi-Arabia on pannut hynttyyt yhteen länsimaiden kanssa demokratian tukahduttamiseksi Lähi-idässä ja jihadismin levittämiseksi Afganistaniin, Bosniaan, Syyriaan ja muualle. Tämän liiton lapset ovat sittemmin esitelleet taitojaan New Yorkin World Trade Centerissä ja Pariisin Bataclan-teatterissa. Muslimivihaajat esittelevät Saudi-Arabian terrorihallintoa muka esimerkkinä islamin todellisesta luonteesta. Kansankiihotuksessa ovat kunnostautuneet erityisesti perussuomalaiset. He
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Järjestöt ja yksittäiset kansalaiset auttavat siellä, missä hallitukset ovat kääntäneet selkänsä inhimilliselle hädälle. Kuva & teksti Henri Salonen Jos jollain on joskus ollut ajatus lännestä tai Euroopasta hyveellisten arvojen edustajana, niin viimeistään pienen kreikkalaisen Idomenin kylän kyljessä olevalla pakolaisleirillä tämä harhaisuus häviää. Rakennelma lännestä paljastuu propagandaksi – toiveeksi, jota ei osattu toteuttaa, ja arvoiksi, jotka olivat kaupan kiperän tilanteen koittaessa. Eurooppa on rakentanut jo pitkään uusia muureja kylmän sodan aikaisten purettujen tilalle. Pohjois-Eurooppaa kohti kulkevat pakolaiset ja siirtolaiset saavat tällä kertaa odottaa oikeutta ja ihmisarvoa mutaisella kentällä Kreikan ja Makedonian rajalla. Euroopan ulkopoliittinen yhtenäisyys – jos sellaista ikinä olikaan – on
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
