Suomessa marssittiin rasismia ja rasisteja hyysääviä vastaan. Yksi presidentti piti puheen ja yhden puolueen edustaja perseili. […]
Natsit vittuun
Suomessa marssittiin rasismia ja rasisteja hyysääviä vastaan. Yksi presidentti piti puheen ja yhden puolueen edustaja perseili. […]
Pohjoismaalaisten toimittamalle koko maailman kirjallisuuden kattavalle kirjasarjalle on käymässä samoin kuin muillekin tietosanakirjoille: melkein tarpeettomia. Kun on tuo internet ja Google. Mutta on tässä alun perin tanskalaisten kirjallisuusasiantuntijoiden, kolmen professorin, kokoamassa kirjallisuuden historiassa oma hohtonsa ja myös kattavuutensa, vaikka sarja sai lopullisen painoasunsa jo 1970-luvulla. Kirjasarja päättyy Amerikan kirjallisuuteen otsikolla Nabokovista Vonnegutiin ja alkaa Mitä kirjallisuus on -johdattelun jälkeen Kaksoisvirranmaan kirjallisuudesta tuoden ensimmäisenä […]
Jane Austen (1775–1817) kirjoitteli tarinoita aluksi sukulaistensa iloksi. Tämän filmatisoinnin juonia hän rakensi jo 11-vuotiaana. Elokuva perustuu pikku-Austenin kirjemuotoisiin huumoripaloihin ja Lady Susan -novelliin vuodelta 1794. Päähenkilö on ärsyttävyydessäänkin suloinen tuittupää, nuori leski, jonka on päästävä naimisiin. Mikä vaikeinta, ujo tytärkin pitää naittaa. Vaikka elokuvan nimessä viitataan rakkauteen, ensin varmistetaan toimeentulo ja sitten kuunnellaan […]
Lue lisää… from Hengästyttävää Jane Austenia! Helmat hulmuten avioon.
Kuva Suomen Kansallisteatteri Sumu alkaa kuin trilleri: enteellinen musiikki luo tunnelmaa, näyttämön takaseinälle heijastuvat silmissä vilisevät sähkökäyrät ja graafit. Lavan reunoilla höyryilee. Homma edistyy sukkelasti, kuten start-upeissa on tapana. Vientihanke saa arvokasta työntöapua ministeriöstä: Venäjälle, miksikäs ei? Teekkarijäynä kohottaa tunnelmaa, ja kaverusten toimistossa nautitaan fiktiivibisset. Sumu on Jokelan toinen näytelmä Kansallisteatteriin. Ensimmäinen oli juhlanäytelmä […]
Pekka Pirttikangas sai taiteilijanimensä aivopieruleikistä, joka jäi elämään. Teksti Johanna Siik Kuvat Mika Varonen Papyloonin Barbecue on kaksikymmentä vuotta musiikkia tehneelle Pekka Pirttikankaalle vasta neljäs suomenkielinen levy. Se on aika hämmästyttävää, sillä Pirttikangas on ollut Kuhmalahden Nubialaiset -albumista (2011) lähtien sanoituksissaan sujuvasti omassa savolaismytologisessa, maailman synkeitäkin alakulttuureja syleilevässä maailmassaan. Pirttikangas itse luonnehtii tekstejään näynomaisiksi. ”Siellä on mukana savolaisia kansantarinoita, tositarinoita kuten Silvo Sokka, joka oli kotitekoinen avaruuslentäjä. Albin Pohjolaisen henki -kappale on murhastoori Savosta. Merten kummajaisten sukua -teksti lähti luontodokkarista ja kulkee käsikkäin ihmissuhdejutun kanssa”, Pirttikangas avaa ja mainitsee luettelon yhteydessä vielä William Burroughsin ja Screamin’ Jay Hawkinsin. ”Musta tuli
[…]
Mitä selviää, kun tietokone arvioi Vanhan- ja Uuden testamentin ja Koraanin väkivaltaisuutta. Entä mitä sanoo tutkimus uskonnosta terrorismin selittäjänä. […]
Lue lisää… from Väkivaltaisimmasta uskonnollisesta tekstistä
Mikä ihme siinä on, että lihaa kaupustellaan tunnetuilla vegeillä? Ehkä markkinointityypit ovat totaalisen ämpäreitä tai vaihtoehtoisesti kyynisiä. […]
Tansanialainen toimittajalegenda tietää, miten kansaa kasvatetaan. Teksti Iida Simes Journalistit jakavat palkintoja gaalassaan Dar es Salamissa. Rose Haji Mwalimu iloitsee voittajien puolesta. Oikeastaan hänen pitäisi olla Suomessa keskustelemassa sananvapaudesta, tapaamassa journalisteja ja raportoimassa kehitysyhteistyöhankkeista, mutta Viestintä ja kehitys -säätiön kollegat ovat viime tipassa siirtäneet reissua myöhemmäksi. Huippuhetki koittaa: tilaisuudessa annetaan arvokas elämäntyöpalkinto tiedonvälitystä edistäneelle henkilölle. Mwalimu ei ole kuullut huhujakaan siitä, kuka sen saa. Lavalta kuulutetaan, että palkittava on paitsi ”toimittajaveteraani” ja ”alansa huippuja” myös ”ansioitunut ihmisoikeustyössä” ja ”monin tavoin parantanut toimittajien asemaa”. Lavalle kuulutetaan Rose Haji Mwalimu. Afrikkalaiset kollegat halusivat juhlia ”Mama Rosen” elämäntyötä yhdessä sankarin kanssa, ja ovelat
[…]
Historioitsija ja toimittaja Miriam Gebhardt osuu useisiin tabuihin avatessaan toisen maailmansodan seksuaalista väkivaltaa saksalaisten vetäytymisen aikaan ja sodan jälkeen. Gebhardt ei tietenkään pyri vähättelemään Saksan omaa aktiivista roolia ihmisoikeusloukkauksissa, mutta hän haluaa muistuttaa siitä, miten valloitussodassa siviilien kohtelu näyttää noudattavan samaa logiikkaa lippujen väreistä ja kansallisuuksista riippumatta. Toisaalta voittajien synneistä tuntuu olevan aina vaikeampi puhua […]
Lue lisää… from Toisen maailmansodan seksuaalisen väkivallan torjuttu historia
Lontoossa kansalaiset kyllästyivät metroaseman mainoksiin ja hankkiutuivat niistä eroon. Hieman aikaisemmin kaupungin uusi pormestari ilmaisi saman suuntaisia ajatuksia ja kielsi seksistiset mainokset metrossa. […]