Nuorisotyössä on pitkät perinteet pelaamisen hyödyntämisessä osana toimintaa. Jokainen nuorisotyöntekijä on myös pelikasvattaja. ”Pelatessa voi löytää uusia kavereita, pitää hauskaa ja rentoutua”, yhteisöpedagogi Stella Härkönen kertoo. Hän muistuttaa, että epäasiallinen käytös pelikulttuurissa on merkittävä ongelma, mutta sitä tekee vähemmistö. ”Nuoret, joihin olen tutustunut töissä pelitoiminnan parissa, ovat avoimia, positiivisia ja huomaavaisia. He opastavat mielellään muita peliharrastajia”, Härkönen sanoo. ”Pelaaminen on monille lapsille, nuorille ja aikuisille rakas harrastus ja joillekin ammatti. Syrjinnän eri muotoihin puuttumalla ja ulossulkevia mekanismeja purkamalla pelaamisesta voidaan tehdä yhä useammalle turvallista. Pelikasvatus kotona on tärkeä osa yhdenvertaisuuden edistämistä”, sanoo Non-toxic - syrjimätön pelikulttuuri -hankkeen projektisuunnittelija Riikka Lehtinen ... Lue lisää

Se alkoi rakkausrunosta. Sonja Myllymäki näytti ystävälleen Atte Heiskaselle kirjoittamaansa tekstiä. ”Käytiin molemmat silloin sydänsuruja läpi. Luin tekstin aluksi ihan vitsillä ääneen. Sonja julkaisi äänitteen omalla Instagram-tilillään”, Heiskanen kertoo. Tarkoitus oli julkaista runoja niin, että Myllymäki hoitaisi kirjoittamisen ja Heiskanen lausumisen. Idea alkoi tuntua nopeasti egoistiselta. Sinä yönä yksi heidän ystävistään lähetti runon, jonka oli kirjoittanut. Kaksikko päätti luoda tilin nimeltä Boys Reading Poems. Myllymäestä tuntui melkein pakolliselta luoda pojille paikka olla avoimia. Hänen suvussaan miehet kasvatettiin siihen, ettei tunteista puhuta. ”Näin, kuinka tunnelukkoja syntyy. Miten asiat purkautuvat, kun niitä pitää vuosikausia itsellään. Tätä haluan muuttaa. Tiedän sen olevan tosi ... Lue lisää

”Aina on ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta halua käyttää joitakin teknologioita. Taustalla on monenlaisia syitä”, Lapin yliopiston mediakasvatuksen dosentti ja apulaisprofessori Päivi Rasi arvioi. Yli 65-vuotiaat käyttävät internetiä ja sosiaalista mediaa kapea-alaisemmin ja harvemmin kuin nuoremmat ikäryhmät, eivätkä he käytä internetiä ensisijaisesti älypuhelimella. Suosituimpia internetin käyttötarkoituksia 65–89-vuotiailla ovat pankkiasioiden hoitaminen, sähköpostiviestintä sekä palveluita, uutisia, sairauksia ja terveyttä koskevan tiedon etsintä. Myös ikäihmiset haluavat osallistua mediayhteiskuntaan ja ilmaista itseään medioiden avulla. Tilastokeskuksen viimeisimmät tiedot kertovatkin, että korona-aikana ikäihmisten sosiaalisen median ja internetin käyttö on lisääntynyt, ja monet ovat ottaneet suurenkin digiloikan. Lapin yliopiston IkäihMe-hanke tuottaa materiaaleja ikäihmisten mediakasvatukseen. Hankkeessa ovat ... Lue lisää

Mediamaailman päämääränä on kehittää lasten median teko- ja lukutaitoa hauskuutta unohtamatta. Lapset pääsevät tuottamaan mediaa audiosta videoon ja kohtaamaan Ylen lastenohjelmien hahmoja kautta aikojen. Lisäksi Mediamaailmassa voi päästä istumaan yleisöön, sillä siellä kuvataan Pikku Kakkosta. Tavoitteena on vahvistaa myös erityistä tukea  tarvitsevien lasten mahdollisuutta osallistua median ja kulttuurin tuottamiseen yhdenvertaisesti. Mediakasvatus on lapsen oikeus ja on turvattava, että jokainen lapsi saa sitä.  Elämyspuiston suunnittelu etenee kovaa vauhtia. Konseptia hiotaan  yhteistyössä mediakasvatukseen, kulttuuriin ja lastensuojeluun keskittyneiden  järjestöjen ja tutkijoiden kanssa.  Mediamaailmassa oppiminen sujuu leikin varjolla. Mediamaailmassa perheet kohtaavat yhdessä taiteen, teknologian ja tiedon elämyksellisessä ympäristössä ja pääsevät tutustumaan  turvallisesti median mahdollisuuksiin ... Lue lisää

Yhdysvaltalainen sananvapauden asiantuntija Larry Siems asuu New Yorkin suurkaupungin ja Catskillsin vuoriston välissä. Metsien keskellä naapureina on monenlaista porukkaa liberaaleista demokraateista edellistä  Donald Trumpia kiihkeästi kannattavaan MAGA-jengiin, ”Make America Great Again” -sloganilla koristeltujen lippisten ylpeisiin käyttäjiin. Eräänä iltana Siemsin naapuri heilutteli lippua, jossa luki ”Fuck Biden and all of you who voted for him” (vapaasti kääntäen “Biden vittuun kuten kaikki te jotka äänestitte häntä”). Se tyrmistytti Siemsiä.  Yhteisyyden katoaminen ei ole pelkästään tiedotusvälineiden syytä, mutta ne välineet, jotka ovat kritiikittä ja innoissaan raportoineet suoranaisia valheita, ovat syventäneet ihmisten välisiä jakolinjoja ja jopa lietsoneet väkivaltaa. Larry Siems katsoi televisiosta presidentti Joe ... Lue lisää

Sosiaalisen median alustat muokkaavat algoritmeillaan paitsi käyttäjiensä maailmankuvaa myös perinteistä mediaa. Kun mediatalot juoksevat klikkausten perässä, journalistinen sisältö jää helposti toissijaiseksi. Resurssit menevät huomiotalouden säätöön huolellisen taustatyön sijaan. Somejäteistä ja niiden algoritmeista alettiin puhua huolestuneeseen sävyyn niin sanotun hybridivaikuttamisen ja trollien myötä. Presidentti Donald Trumpin Twitter- ja Facebook-tilien sulkeminen viimeistään muistutti someyhtiöiden kasvottomasta vallasta päättää kenen viestit välitetään, kenen ei. Viime aikojen kohujen keskellä suomalaismediat ovat olleet oudon hissun kissun mediakentän nopeasta keskittymisestä.  Vaasan yliopiston tutkija Ville Mannisen mukaan eurooppalaisen Media Pluralism Monitor -tutkimuksen alustavat tulokset kertovat, että Suomen neljä suurinta monimediayhtiötä – Sanoma, Otava, Alma Media ja Keskisuomalainen – ... Lue lisää

Gunnel Lindblom kuoli lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 24. tammikuuta. Työväenluokkaiseen göteborgilaisperheeseen vuonna 1931 syntynyt näyttelijä jää elokuvahistoriaan rooleistaan Ingmar Bergmanin elokuvissa, vaikka hän pääsi myös itse ohjaamaan niin näytelmiä kuin elokuviakin. Hän jatkoi näyttelemistä aina 2010-luvun loppuun saakka. Lindblomin ensimmäinen elokuvarooli oli Gustaf Molanderin elokuvassa Rakkautta (Kärlek, 1952). Yhteistyö Bergmanin kanssa muovautui näyttämöllä, kun hän palkkasi Lindblomin Malmön kaupunginteatteriin 1954, jossa hän näytteli rooleja Faustissa ja Peer Gyntissä. Seitsemännessä sinetissä (Det sjunde inseglet, 1957) Lindblom esitti vaitonaisesti palvelijaa, jonka lähikuvaan elokuva huipentuu (ennen tanssi-codaa). Erityistä kohua herättivät eroottiset kohtaukset yhdessä Bergmanin parhaista elokuvista Hiljaisuus (Tystnaden, 1963), jossa kaksi sisarusta ... Lue lisää

Elokuvatapahtumien ystäville on luvassa hiukan helpotusta alkuvuoteen, sillä DocPoint järjestetään koronarajoitusten vuoksi vuonna 2021 ainoastaan verkossa. Suurin osa ohjelmistosta on katsottavissa koko festivaalin ajan 29.1.–7.2. Dokumenttielokuva parhaimmillaan on yhtä ihmeellistä ja yllättävää kuin elämä itsessään. Koronavuonna nämä teokset tuovat yhtä lailla ajankohtaiset puheenaiheet kuin vieraat maailmat lähelle katsojaa silloin, kun on pakko pysyä kotona. Seuraavassa nostan esiin muutaman kiinnostavan vinkin festivaalin ohjelmistosta. Kenellekään ei liene yllätys, että Fuocoammare-elokuvalla katsojat ja kriitikot hurmannut Gianfranco Rosi onnistuu hienosti myös tuoreimmassa filmissään. Notturno (2020) on kuvattu kolmen vuoden aikana Irakin, Kurdistanin, Syyrian ja Libanonin alueilla. Kertomus sodasta on hypnoottinen: tunnelmaltaan yhtä aikaa kiireetön ... Lue lisää

Globaali epidemia on pudottanut suomut silmiltä monelta palkansaajalta. Lomautukset ja yt-neuvottelut sekä jatkuva etätyö ovat saaneet työntekijät tutkailemaan muita vaihtoehtoja, jos oma työpaikka ei vaikka kestäisikään pitkittyvää epidemiaa. Myös tiiviisti seuratut uutiset koronatartunnoista ovat avanneet suomalaisille uuden näkökulman työelämän realiteetteihin. Vielä työssä olevalle lopputulos on karu: samalla työpanoksella et todennäköisesti saa samantasoista palkkaa tai työehtoja kuin nyt. Eikä se riipu toimialasta. Hämmennystä on herättänyt se, että oman paikkakunnan harvenevien yritysten parhaat menestyjät ovatkin tehneet hyvän tuloksensa ulkomailta tulevien pätkätyöläisten työpanoksella. Pitkään jatkunut käytäntö on konkretisoitunut monille vasta koronaryppäistä kertovien uutisten välityksellä. Miksi hallitus lepsuilee lento- ja laivaliikenteen rajoituksissa? No, kun ... Lue lisää