Piikki mu$abisneksen lihassa

Radioiden soittolistat ovat oopiumia kansalle. Julma Henri haluasi listoille myös spägää. Kuvat Elina Hiironniemi Soittolistat ovat vallanneet radioaallot. Kaikki eivät pidä kehityksestä tai siitä, kuinka listat täytetään. ”Jos katsot läpi kaupallisten radiokanavien soittolistat, niin ei siellä ole pienlevy-yhtiöiden artisteja. Sun täytyy päästä sisään monopolijärjestelmään.” Räppäri Julma Henri ei ole urallaan pyrkinyt miellyttämään suurta yleisöä, mutta silti oma paikka ja yleisö on löytynyt. Vaikka elo soittolistojen ulkopuolella on hyvää, ovat niiden edustamat ongelmat mielessä. ”Soittolistat määrittävät sen, mitä ihmiset kuulevat, ja mitä enemmän jotain toistetaan, sitä suositumpi siitä tulee ja sitä enemmän sitä soitetaan.” Häntäänsä syövä käärme ei ole kaikkien näkemys

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Piikki mu$abisneksen lihassa

Miksi diskolla on väliä

”Ensimmäiset kuusi kuukautta vuodesta 1979 kuului diskolle… Ja viimeiset kuusi kuukautta uljaille nuorille rokkareille.” Teksti Janne Siironen Lainaus on Rolling Stones -lehdestä vuodelta 1979. Samana vuonna, heinäkuun 12. päivä yli 50 000 ihmistä pakkautui ­Comiskey Park -stadionille Chicagoon katsomaan baseball-ottelua, jota oli promotoitu poikkeuksellisesti teemalla Disco Demolition Night. Ilmapiiri oli kiihtyneen riehakas. Disco Demolition Night oli chicagolaisen radiokanavan WLUP-FM:n tiskijukan Steve Dahlin masinoima diskomusiikin vastainen tempaus. Ideana oli räjäyttää valtava diskolevykasa baseball-ottelun väliajalla. Kaikki levyn mukanaan tuoneet saivat alennusta ottelun lipuista. 24-vuotiaan Dahlin radio-ohjelmissa diskokulttuuria pilkattiin armottomasti. Vaikka vitsailu oli ainakin näen­näisesti harmitonta, kuultiin välissä myös mauttomuuksia. Dahl esimerkiksi ”juhli”

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Miksi diskolla on väliä

Vaaleanpunaista mutta vaarallista

Ninni Forever Bandin toinen levy on pehmeyden alla silkkaa timanttia.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Vaaleanpunaista mutta vaarallista

Tiedonjanoa sammuttamassa

Sanna Klemetti on musiikkiteteen tutkija. Litku Klemetti on rockhenkilö. ”Mulla ei ole mitään hienoa tarinaa siitä”, Sanna Klemetti pahoittelee, kun häneltä kysyy musiikki-innostuksen alkamisesta. Kuhmossa kasvaneelle artistille musiikki on aina ollut itsestään selvä kiinnostuksen kohde. ”Sain pienenä jonkun syntikan joulu­lahjaksi, se oli ehkä ekalla luokalla. Ja olen ollut kaikilla musaluokilla. On vaan ollut tosi musikaalinen meininki.” Esiintyminenkin on ollut luontevaa Klemetille, joka sanoo olleensa ”linssilude pienestä asti”. Viimeaikaiset suosion merkit ovat kuitenkin vähän järkyttäneet. Suosio ei varsinaisesti kuulunut musiikilliseen suunnitelmaan. ”Välillä olen myös kriiseillyt siitä, että pitäisikö nyt lopettaa koko juttu.” Litku Klemetti – eli Sanna Klemetti – ja bändi Tuntematon Numero

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Tiedonjanoa sammuttamassa

Tavallinen savolainen Faarao

Pekka Pirttikangas sai taiteilijanimensä aivopieruleikistä, joka jäi elämään. Teksti Johanna Siik Kuvat Mika Varonen Papyloonin Barbecue on kaksikymmentä vuotta musiikkia tehneelle Pekka Pirttikankaalle vasta neljäs suomenkielinen levy. Se on aika hämmästyttävää, sillä Pirttikangas on ollut Kuhmalahden Nubialaiset -albumista (2011) lähtien sanoituksissaan sujuvasti omassa savolaismytologisessa, maailman synkeitäkin alakulttuureja syleilevässä maailmassaan. Pirttikangas itse luonnehtii tekstejään näynomaisiksi. ”Siellä on mukana savolaisia kansantarinoita, tositarinoita kuten Silvo Sokka, joka oli kotitekoinen avaruuslentäjä. Albin Pohjolaisen henki -kappale on murhastoori Savosta. Merten kummajaisten sukua -teksti lähti luontodokkarista ja kulkee käsikkäin ihmissuhdejutun kanssa”, Pirttikangas avaa ja mainitsee luettelon yhteydessä vielä William Burroughsin ja Screamin’ Jay Hawkinsin. ”Musta tuli

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Tavallinen savolainen Faarao

Melankolista jumitusta

Kuolemanpelko törmää grooveen Tommy Lindgren Metropoliksen levyllä. Lokit kirkuvat Kallion kattojen yllä ja aurinko polttaa käsivarsia. Suomen kesä on kauneimmillaan, mutta Tommy Lindgren sukeltaa synkkiin vesiin. ”Suhteeni kuolemaan on suorastaan hysteerinen”, hän tunnustaa. Miten päädyttiin näin syvien kysymysten äärelle? Sitä ymmärtääkseen on katsottava kaksi ja puoli vuotta taaksepäin. Silloin Lindgrenistä alkoi tuntua siltä, että jos hän haluaa tehdä oman pääavauksensa artistina suomenkielellä, se pitää tehdä nyt. Bändin keulahahmo ei ollut varsinaisesti väsynyt Don Johnson Big Band -hommiin, mutta hän kaipasi vaihtelua. ”Ajatus suomenkielisestä levystä syntyi pitkälti, kun tehtiin Ricky-Tick Big Band & Julkisen Sanan levyä ­Burnaa. Sen kautta tajusin, että

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Melankolista jumitusta

Ohituksia ja astronautteja

Vuoden odotetuimman hip-hop-levyn tekijä Khid räppää ulkopuolisuudesta. Teksti & kuva Suvi Auvinen Minä olen rakastunut ja nämä ovat treffit, mutta Kristo Laanti ei tiedä sitä vielä. Helsinkiläinen räppäri tunnetaan paremmin DJ Kridlokkina ja Khidinä. Tummasävyistä ja grimevaikutteista räppiä tekevä Khid kuulosti edellisellä julkaisullaan siltä kuin olisi päättämässä räppiuransa. Aivovuodon kanssa tehty splitti päättyi Khidin julistukseen: Ja niin mä päätin lopettaa räppäämisen/ Ku jokainen laini jonka kirjotan on klisee/ Oon tehny kaikki biisit jotka halusin/ Ja kuka jaksaa kuunnella räppii räppäämisest. Niin räppikentän kuin minunkin helpotuksekseni Khidin uusi levy on kuitenkin näkemässä päivänvalon vuotta myöhemmin. Huhtikuussa julkaistava Ohi on Khidin ensimmäinen

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Ohituksia ja astronautteja

Julma vanha maailma

Nina Hagen juhlii 45-vuotista uraansa keikkailemalla. Teksti Joel Tokoi Kuva Scott Caris Nina ­Hagen istuu puputossut jalassa takahuoneessa polttaen tupakkaa. Hän on hyvin sydämellinen ja rento. ­Anhaltisches Theater Dessaussa, Saksassa juhlitaan Kurt Weill -festivaalia, jonka yhdeksi päätähdeksi Hagen on kutsuttu. Teatterissa on esityksen aikana kunnioittava ja lämmin  tunnelma. Hagen on selvästi liikuttunut vastaanotosta. Hän esittää Kurt Weillin ajattomia sävellyksiä tuoden lavalle bändinsä ohella pitkäaikaisen ystävättärensä, laulaja Sandra Weiglin. Saksalaisille sekä Kurt Weill että hänen yhteistyökumppaninsa Bertolt Brecht ovat enemmän kuin tärkeitä. Niin myös Nina Hagenille. ”Kun olin lapsi Itä-Berliinissä sain todistaa mielenkiintoista ja vallankumouksellista teatteria sekä poliittista kabareeta. Minusta tuli

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Julma vanha maailma

Garage-pappojen kirkas tulevaisuus

The Duplo! palasi treenikämpälle alkuperäisellä kokoonpanolla, ja taas oli vuosi 1999. Teksti Johanna Siik Ensimmäinen ajatus I’m a Man -biisin remasteroitua versiota kuunnellessa on, kuinka tuoreelta se kuulostaa. Janne Lehtisen kasi­raiturilla vuosina 1997–98 Lepakossa nauhoittamat kappaleet ovat ajattomia garagerock-rykäisyjä, joita muusikonalut tekevät aikakaudesta riippumatta. Ne on koottu toukokuussa julkaistavalle kokoelmalle. ”Kun tänään pistin meidän musan soimaan, niin kyllä siinä lensi perseelleen, että vittu miten hyvän kuulosta!” The Duplo!:n kitaristi-laulaja Aleksi Pahkala tiivistää. Ja onhan esimerkiksi juuri I’m a Man lajissaan hyvä garagepunk-biisi, oikeaoppisesti kaksi minuuttia pitkä ja sanoituksiltaan varsin 2010-lukulainen. Julkaisuvuonnaan se voitti Radio Mafian Räkärodeo-ohjelman yleisö­äänestyksen, mutta muuten kolmen

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Garage-pappojen kirkas tulevaisuus

Rima matalalla

”On meilläkin oikeus soittaa paskaa”, toteaa Juice Normaali. Teemu ­Bergmanilla oli ylimääräistä rahaa. Joni Ekman ehdotti, että elämäntapapunkkari julkaisisi hänen bändinsä The ­Achtungsin levyn. Bergman ei innostunut. ”Sanoin jotain, että vittu jos teet niin paskoja sanoituksia…” ”Niin, tämä oli siis vuonna 2011…”, Ekman huikkaa väliin. ”Sitten toi vitsaili, että rupee tekemään semmoista syvällistä kamaa niin kuin Juice tai Eppu Normaali. Sanoin jotain, että ’no siitä sitten varmaan tulee uusi bändi Juice Normaali’.” Vasta vuoden 2015 kesällä puolittain vitsinä lähtenyt idea konkretisoitui. Ekman järjesti Tampereen Vastavirta-klubille keikan A. Takalo ja Takavalot -kokoonpanolle ja tarvitsi iltamaan bändin, joka toisi kansaa paikalle. Kun

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Rima matalalla

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan