Media

Opi hallitsemaan verkkokeskustelun ryhmäilmiöitä

Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen Lukuaika: 4 minuuttia

Aina, kun koolla on useampia ihmisiä, käynnistyy sosiaalipsykologian tuntemia ryhmäilmiöitä. Verkkokeskusteluista on helppo tunnistaa erityisesti suuriin ja satunnaisiin ryhmiin liittyviä lainalaisuuksia.   Suurryhmässä tapahtumat ovat ennustamattomia ja osallistujien roolit häilyviä. Ryhmä jakautuu toisiaan vastustaviin klikkeihin. Mielipiteet pyrkivät kohti äärimmäisyyksiä ja polarisoituvat. Negatiivisia tunteita ilmaistaan ja ne tarttuvat herkemmin. Toisaalta parhaimmillaan suurryhmä voi olla luova ja yllätyksellinen.   Kun ryhmän kokoonpano on satunnainen, henkilökohtaiset pyrkimykset ohjaavat käyttäytymistä. Tilanne houkuttelee osallistujia kärjistämään ominaisuuksiaan. Puolustusmekanismeina käytetään mm. älyllistämistä, erottautumista ja hyökkäystä. Kuulostaako tutulta?   Jotta ryhmä ihmisiä voisi toimia menestyksellä yhdessä, se tarvitsee perustakseen tehtävän, edetäkseen johtajuutta ja vahvistukseksi kiinteyttä. Nämä kaikki ovat

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Opi hallitsemaan verkkokeskustelun ryhmäilmiöitä

Toimittajat kohtaavat painostusta työssään – tiedonhaun hankaloittamista, uhkailua jopa fyysisesti

Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Solja Järvenpää Lukuaika: 10 minuuttia

Journalistista päätösvaltaa ei saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Tätä painotetaan journalistin ohjeissa, joita Suomessa säätelee Julkisen sanan neuvosto. Joskus journalisteja painostetaan uhkailemalla seurauksilla. Joskus toimittaja kokee, ettei jostain asiasta saa kirjoittaa. Journalisti-lehti tutki toimittajien kohtaamaa painostusta kysymällä aiheesta päätoimittajilta keväällä 2017. Tulosten perusteella noin puolet toimittajista oli kokenut jonkinlaista painostusta. Yleisintä oli tiedonhankinnan hankaloittaminen ja vaatimus tekstin muokkaamisesta esitarkastuksessa. Uhkailua henkilökohtaisilla, ammatillisilla tai taloudellisilla seurauksilla tai epäasiallista kielenkäyttöä viestintävälineissä oli kohdannut noin joka neljäs vastaajista. Fyysistä painostusta, esimerkiksi seuraamista, tarkkailua tai paikalta poistamista raportoi kohdanneensa vastaajista noin joka kymmenes. Suora painostus on helppo havaita. Käytännössä vaikutusyritysten torjuminen vaatii usein taloudellisia, ajallisia

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Toimittajat kohtaavat painostusta työssään – tiedonhaun hankaloittamista, uhkailua jopa fyysisesti

Blogit ja vlogit ovat journalistisen eettisen koodiston villi kenttä

Kirjoittanut: Elisa Helenius Lukuaika: 5 minuuttia

Bloggaajien ja vlogaa­jien eli videobloggaajien valta mielipidevaikuttajina kasvaa jatkuvasti, mutta journalistiliiton jäseninä heitä on vasta muutama. Kun toimittajat ovat sitoutuneet alakohtaisiin journalistin ohjeisiin, niin blogi ja vlogi -maailmassa tiedonvälitystä koskevia standardeja ei ole. Lopulta viestin vastaanottaja  joutuu itse harkitsemaan ovatko kerrotut tiedot totta vai tekijöidensä olettamuksia – tai tuotemainontaa. Vuonna 2016 Journalistiliiton jäsen­kriteeriä laajennettiin siten, että jäseneksi voivat liittyä muutkin kuin journalistit, jos hakija saa säännölliset tulot sisällöntuottamisesta.   Kolmekymppisen matkabloggaajan Veera Papinojan mukaan faktan­tarkastus blogitekstejä kirjoittaessa ei ole aina helppoa.  ”Etsin kuitenkin parhaani mukaan tietoa netistä useammista lähteistä. Suurin osa kirjoittamistani aiheista on matkakohde-esittelyjä, joihin etsin tietoa kohteen omilta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Blogit ja vlogit ovat journalistisen eettisen koodiston villi kenttä

Kuvavalinta on vallankäyttöä

Kirjoittanut: Sanni Seppo Kuvat: Shahidul Alam / Drik Lukuaika: 4 minuuttia

Keraniganjin vankilan seinällä on suuri maalaus, jossa kalastusalukset lipuvat punaiset purjeet heh­kuen joella. Maalaus on kopio bangladeshilaisen valokuvaajan Shahidul Alamin tunnetusta valokuvasta. Vangit maalasivat sen kunnianosoituksena Alamille, kun hänet elokuussa 2018 pidätettiin.  Kun Shahidul Alam opiskeli kemiaa­ Englannissa, hän oli mukana puolustamassa sosiaalisia oikeuksia. Tuolloin hän kiinnitti huomiota kuinka puolalainen Solidaarisuus-liike käytti valokuvia osana kamppailuaan. Kotimaahan palatessaan hän mietti tarvitseeko maa lisää kemian tutkijoita. Jos aikoo taistella oikeudenmukaisuuden puolesta, miksei taistelisi vahvimman aseen, valokuvan avulla? Nyt Alam asuu Dhakassa ja on kansainvälisesti arvostettu valokuvaaja, journalisti, opettaja ja aktivisti. Palattuaan Bangladeshiin Alam huomasi kuinka vaikeaa paikallisille valokuvaajille oli saada töitään julkaistuiksi.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Kuvavalinta on vallankäyttöä

Bolivian kriisin uutisoinnissa tulkittiin tilannetta omien toiveiden läpi

Kirjoittanut: Kukka-Maria Ahokas Kuvat: Jussi Jääskeläinen Lukuaika: 5 minuuttia

Kun Bolivian sosialistipresidentti Evo Morales erosi virastaan viime vuoden marraskuussa, kansainvälinen lehdistö kiirehti määrittelemään tapahtuman syitä. Näkökulma vaihteli poliittisesta asemasta riippuen: oikeistolaiset mediat kutsuivat tapahtumaa demokraattiseksi siirtymäksi, vasemmistolaiset vallankaappaukseksi ja keskilinja julistetti oikeiston ja vasemmiston välistä kamppailua. Mikä tarinoista pitää paikkansa? Bolivian yhteiskunnallinen kriisi alkoi lokakuussa 2019, kun maassa pidettiin yhdistetyt presidentin- ja parlamenttivaalit. Lähes 14 vuotta presidenttinä toiminut sosialistipuolue MAS:n Evo Moralesin ja keskustaoikeiston Carlos Mesan kannatus oli lähes tasoissa, kunnes ääntenlasku kallistui epäilyttävästi Moralesin hyväksi. Latinalaisen Amerikan maiden järjestö OAS ja Euroopan parlamentti suosittelivat uusia vaaleja ja totesivat hiukan myöhemmin, että vaalivilppiä oli tapahtunut. Vaalivilppiepäilyistä hermostuneet mielenosoittajat ottivat

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Bolivian kriisin uutisoinnissa tulkittiin tilannetta omien toiveiden läpi

Toistuva vihapuhe kovettaa kohteensa – Mediavaikuttajat Mahadura ja Özberkan ovat joutuneet oppimaan kuinka elää vihaisen palautteen kanssa

Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Nauska Lukuaika: 7 minuuttia

Raha, burnout, seksityö. Työpaikkakiusaaminen, politiikka, rasismi. Fetissit, fantasiat, biologinen kello. Susani Mahadura, 30, ja Yagmur Özberkan, 31, käsittelevät viikoittaisessa radio-ohjelmassaan Mahadura & Özberkan vähemmistöjen arkea, enemmistöjen tabuja, maailman tilaa ja väärää vallankäyttöä.  Ohjelman vieraina on ollut tunnettuja vaikuttajia, usein tutkijoita tai aktivisteja. Esimerkiksi seksityöstä keskustelivat seksityöntekijä Tiia Forsström, historioitsija Kirsi Vainio-Korhonen ja Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen. Burnoutista ja suorittamisesta avautuivat toimittaja Iida Rauhalammi sekä toimittaja ja aktivisti Meriam Trabelsi. Valkoisuutta analysoivat koreografi Sonya Lindfors ja Fem-R-järjestön puheenjohtaja Aurora Lemma.  Yle Puheella marginaaleista nousevat keskustelut tavoittavat myös yleisöä, joka ei näihin aiheisiin muuten tulisi törmänneeksi.  Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan eivät haluaisi pitää itseään vaikuttajina. ”Vaikuttajana olemisessa on iso

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Toistuva vihapuhe kovettaa kohteensa – Mediavaikuttajat Mahadura ja Özberkan ovat joutuneet oppimaan kuinka elää vihaisen palautteen kanssa

Media-asiantuntija: Draama ja kärjistykset lisäävät iltapäivälehtien menestystä

Kirjoittanut: Jarkko Kumpulainen Lukuaika: 3 minuuttia

Yli puolet suomalaisista ajattelee iltapäivälehtien lisäävän yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Media-asiantuntija ja päätoimittaja ovat eri mieltä lehtien kärjistävästä vaikutuksesta.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Media-asiantuntija: Draama ja kärjistykset lisäävät iltapäivälehtien menestystä

Valtamedioita ja vallan medioita

Kirjoittanut: Santtu Paananen Kuvat: Hanna Linnove Lukuaika: 6 minuuttia

Journalismi kohtaa uusia haasteita aiempaa ideologisesti jakaantuneemmassa poliittisessa ympäristössä. Tutkijoiden mielestä suomalainen mediakenttä on yleisesti konsensushenkistä, mutta onko se mahdollista enää 2020-luvulla?

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Valtamedioita ja vallan medioita

Puoluesihteerit: Vihreän langan kohtalo ei seuraa muita puoluelehtiä

Kirjoittanut: Jarkko Kumpulainen Kuvat: Niko Kallionalusta Lukuaika: 4 minuuttia

Puolueet eivät ole lopettamassa puolue­lehtiään Vihreiden vanavedessä. Lehteä pidetään tärkeänä keinona oman näkökulman tuomiseksi julkiseen keskusteluun. Voiman puoluesihteereille tekemän kyselyn mukaan yksikään puolue ei ole tällä hetkellä tekemässä merkittäviä muutoksia medioihinsa.  ”Laadukkaat journalistiset puoluelehdet ovat tärkeä osa moniarvoista mediakenttää. Ne varmistavat osaltaan sananvapauden toteutumista”, Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko muistuttaa. Vasemmiston puoluesihteeri Mikko Koikkalaisen mukaan lehti toimii väylänä puolueen kannattajien ja jäsenien yhteiskunnalliselle keskustelulle.  ”Puoluelehden rooli on tuoda vasemmistolaisia näkökulmia suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun”, hän kertoo. ”Vasemmistossa on toki jo pidemmän aikaa käyty keskustelua koko mediakentän, sosiaalisen median, printtimedian ja puolue­lehtien roolista ja merkityksestä puolueille sekä demokraattiselle järjestelmälle.”  Puoluelehden rooli on kyselyn

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Puoluesihteerit: Vihreän langan kohtalo ei seuraa muita puoluelehtiä

Suomen tuki medialle on pohjoismaiden heikoin

Kirjoittanut: Miia Vistilä Lukuaika: 3 minuuttia

Suomen valtion rahallinen tuki medioille on mitätön verrattuna muihin pohjoismaihin. Sanomalehtien Liiton tilaston mukaan Suomen valtion tuki kaupalliselle uutis- ja ajankohtaismedialle oli vuonna 2019 0,63 euroa kansalaista kohden. Vastaava luku on Tanskassa 11,85 euroa ja Norjassa 9,83 euroa. Ruotsi on listan toiseksi viimeinen, mutta silti myös siellä tuki on kansalaista kohden 5,32 euroa Suomea suurempi. Tilastosta puuttuvat Islannin tiedot.   Tukia jaetaan muun muassa paikallislehdille ja jakeluun. Tuen tavoite on median monimuotoisuuden sekä tiedonvälityksen laadun turvaaminen.  Ruotsi ja Norja aikovat nostaa tukia entisestään ensi vuonna.  ”Se, että tiedotusvälineet voivat valvoa vallanpitäjiä ja antaa ihmisille näkökulmia ja tietoa, on toimivan demokratian

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Suomen tuki medialle on pohjoismaiden heikoin

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta