Teksti Jukka Vuorio

Teloitetun pasifistin haudalla on hyvä puhua sivarin tehtävistä.

Aseistakieltäytyjäliitto järjesti keskiviikkona perinteeksi muodostuneen muistokäynnin pasifisti Arndt Pekurisen haudalla. Pekurinen teloitettiin jatkosodassa Suomussalmen rintamalla 5. 11. 1941.

”Pekurinen oli aseistakieltäytymisen pioneeri. Hän on antanut esimerkillään meille rohkaisua rauhantyössä, mutta myös velvoitteen toimia antimilitarismin edistämiseksi”, kommentoi Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kaj Raninen.

Arndt Pekurinen oli 1920- ja 30-luvuilla Suomen tunnetuimpia rauhanaktivisteja. Hän toimi järjestöaktiivina ja myöhemmin puheenjohtajana vuonna 1923 perustetussa Suomen Antimilitaristien liitossa (vuodesta 1934 Sodanvastustajien liitto).

Pekurisen teloitusta edeltänyt vuosikymmen oli ollut täynnä toinen toistaan seuranneita oikeudenkäyntejä ja vangitsemisia miehen kieltäydyttyä niin ase- kuin aseettomastakin palvelusta armeijan harmaissa. Hän kieltäytyi systemaattisesti kaikesta armeijan toimintaa hyödyttävästä palveluksesta, eikä suostunut pukemaan edes alokkaan varusteita päälleen. Usein Pekurinen kuitenkin sanoi olevansa valmis palvelemaan valtiota jossakin muussa työssä siviilipalveluksessa. Pekurisen toistuvien kieltäytymisten ansiosta säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki, joka tosin oli voimassa vain rauhan aikana.

Talvisodan puhjettua marraskuun lopussa 1939 Pekurinen tuomittiin yhdeksäksi kuukaudeksi vankilaan. Myös jatkosodan aikana Pekurinen löysi itsensä vankilasta. Sieltä hänet kuljetettiin rintamalle ilman päivänkään sotilaskoulutusta. Rintamalla Pekurisen käskettiin jälleen ottaa vastaan kivääri ja varusteet, kuolemantuomion uhalla. Pekurisen kahdesti kieltäydyttyä kapteeni Pentti Valkonen antoi käskyn teloittaa Pekurisen. Kahden sotamiehen jätettyä käsky täyttämättä kolmas otti lopulta kiväärin ja ampui Pekurisen. Arndt Pekurinen oli kuollessaan aviomies ja kahden lapsen isä. Kapteeni Pentti Valkonen yleni myöhemmin majuriksi ja nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi.

”Vasta tämän vuoden alusta astui voimaan uusi siviilipalveluslaki, joka määrittelee sivarin tehtävät sodan aikana. Siinä sanotaan selvästi, että sodan aikana sivarit velvoitettaisiin tekemään armeijan ulkopuolisia yhteiskuntaa hyödyttäviä töitä. Sitä ennen oli teoriassa mahdollista, että Pekurisen kohtalo olisi toistunut”, Raninen sanoo.

”Joka vuosi noin 2 500 uutta siviilipalvelusmiestä aloittaa palvelun. Ennakkoluuloja heitä kohtaan on yhä tänäkin päivänä, ja syrjintää esiintyy esimerkiksi työelämässä. Eivätkä läheskään kaikki palveluspaikatkaan hoida velvollisuuksiaan täysin lakisääteisesti. Pitkällä aikavälillä voidaan kuitenkin sanoa asioiden kehittyneen hyvään suuntaan.”