Luokka on yksi merkittävimpiä todellisuuksia yhä erottavia tekijöitä. Paitsi, että se määrittää koko arkea ja elämänkulkua, sillä on merkittäviä psykologisia vaikutuksia: on täysin eri asia elää tietäen pienimmänkin vastoinkäymisen voivan romuttaa koko elämän, kuin niin, että voi luottaa jonkun – useimmiten vakavaraisten vanhempien – ottavan kopin. Monen kokemus paljon mainostetusta yhteiskunnan turvaverkosta muistuttaa enemmän kafkamaista labyrinttia.

Köyhyys ja alaluokkaisuus ovat jotain noloa, kartettavaa ja häpeällistä – sanalla sanoen mautonta. Sosiologi Beverley Skeggsin mukaan juuri maun avulla keskiluokka tekee eroa työväenluokkaan ja kasaa arvoa itselleen. Tämä ei estä keskiluokkaa repimästä alaluokkien ja marginaalien kulttuurisia ilmiöitä juuriltaan ja muuttamasta niitä sieluttomiksi siistittyinä rahaksi.

Ja toisinpäin: jos työväenluokka harrastaa vaikkapa kirjallisuutta, keskiluokan mielestä sillä on keskiluokkainen harrastus, kuten kirjailija Katja Raunio haastattelussa kuvailee. Hyviksi mielletyt asiat ja ominaisuudet omitaan keskiluokkaisiksi, huonot ulkoistetaan ala- ja työväenluokkaan.

Äärioikeistoakin on yritetty maalata proleilmiöksi, vaikka historiallisesti – kuten nykyäänkin – fasismi on aina versonut siellä, missä keskiluokka on alkanut pelätä asemansa puolesta. Keskiluokan alttius fasismille perustuu muun muassa siihen, ettei se tunnista eikä tunnusta itseään luokkana. Siten yhteiskunnallisesta todellisuudesta kirjoittaminen on, paitsi journalismin peruskauraa, myös antifasistista työtä.

Keskiluokkaa ja fasismia yhdistävät myös vahva auktoriteettiusko sekä kaiken näkeminen kaupantekona: ihmissuhteet ja taide ovat ensisijaisesti sijoituksia, jotka palvelevat jotain toista tarkoitusta, kuten kansakuntaa tai statusta. Perifasismista kirjoittaneen Umberto Econ mukaan molemmille niin ikään liiallinen kriittisyys ja toisinajattelu edustavat petturuutta.

Ehkä selkeimmin tällainen välineellisyys näkyy suhtautumisessa maahanmuuttoon ja vähemmistöihin. Päätöksiä ja politiikkaa tehdään sen mukaan, kenestä ajatellaan olevan ”meille” hyötyä.

Tässä Voimassa luokkaa käsitellään monista eri näkökulmista: valtasuhteena sekä ihmisten kesken että lajien välillä.

Luokka on eriarvoistamista, ei ominaisuus, eikä pysyvä ja tarkkarajainen laari.

Katso lehden ilmaisjakelupaikat: voima.fi/jakelupaikat
Tilaa seuraavat numerot kotiin: kauppa.voima.fi
Lue lehden juttuja verkossa: voima.fi/kaikki-sisalto